Klovni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Klovni

Klovni tai pelle on koominen hahmo, jonka tunnistaa yleensä pukeutumisesta. Klovni voi esiintyä esimerkiksi sirkuksessa ja erilaisissa lastentapahtumissa tai olla osa karnevaalia. Sairaaloissa lapsipotilaita viihdyttävät huoneesta toiseen kiertävät sairaalaklovnit.

Klovnityyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harlekiini – hahmo, jolla on salmiakkiruutukuvioiset (kirjavat) vaatteet ja kasvoilla joko musta naamio tai valkoinen kasvomaali
  • Sirkuspelle – useita eri tyyppejä, joista tunnetuin lienee liian suuriin henkselihousuihin ja liian suuriin kenkiin pukeutunut hahmo, jolla on maalattu hymy ja punainen (teko)nenä
  • Miimikko – hahmo, joka viestii sanattomasti elehtimällä ja jonka kasvot on yleensä maalattu valkoisiksi
  • Hovinarri – historiassa kuninkaallisen hovin jäsen, joka yleensä pukeutui kolmisakaraiseen päähineeseen ja kirkkaisiin väreihin ja jonka tehtävä oli huvittaa kuningasta

Tunnettuja klovneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klovnien pelko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Sheffieldin yliopiston tutkijat kysyivät 250 lapselta mielipiteitä seinään maalatuista jättikokoisista klovninaamoista tarkoituksenaan tutkia vaihtoehtoja sairaaloiden ilmapiirin parantamiselle. Kaikki kyselyyn osallistuneet 4–16-vuotiaat lapset pitivät maalauksia sairaalassa pelottavina ja epäsopivina sinne.[1][2] [3]lähde tarkemmin? Brittiläinen taide- ja musiikkifestivaalitapahtuma Bestival luopui vuoden 2006 klovni-teemastaan, koska monet tapahtumaan osallistuneet aikuiset pelkäsivät klovneja.[4] John G. Robertson on kirjassaan ”An Excess of Phobias and Manias” nimennyt klovnien pelon koulrofobiaksi.[5]

Klovneja on käytetty pelottelukeinona muun muassa elokuvissa, joista yksi suosituimpia on Stephen Kingin kirjaan pohjautuva Se (1990). Tosielämän sarjamurhaajan John Wayne Gacyn kutsumanimi oli Killer Clown, koska hän kävi vapaa-aikanaan viihdyttämässä sairaalan lastenosaston potilaita klovniksi pukeutuneena.[6]

Vuonna 2016 Yhdysvalloissa klovneiksi pukeutuneet ihmiset alkoivat pelotella ihmisiä.[7] Pelottelun motiivina on ollut pilailu tai kiusanteko.[7] Monet pelottelijat ovat käyttäytyneet uhkaavasti ja jahdanneet kohtaamiaan ihmisiä.[8] Jotkin pelottelijat ovat myös varustautuneet pesäpallomailoilla tai teräaseilla ja vahingoittaneet kohtaamiaan henkilöitä.[7][8] Klovni-ilmiö levisi Yhdysvalloista nopeasti ympäri maailmaa ja rantautui lokakuussa myös Suomeen.[7] Suomessa poliisi voi tuomita pelottelijoita esimerkiksi järjestyslain 2. luvun 3. pykälän (yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen) rikkomisesta,[9][10] järjestyslain 3. luvun 10. pykälän (toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito) rikkomisena[10] tai laittomasta uhkauksesta.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sirpa Kulonen: Lapset pelkäävät klovneja 27. joulukuuta 2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 25. toukokuuta 2008. (suomeksi)
  2. Don't send in the clowns
  3. Clowns Disliked By Young Patients
  4. Study Reveals Kids’ Fear of Clowns
  5. John G. Robertson: An Excess of Phobias and Manias. Senior Scribe Publications, 2003. ISBN 096309193X.
  6. Vronsky s. 197
  7. a b c d Kerkelä, Lassi: Pelkoa herättänyt klovni-ilmiö levisi Suomeenkin – silminnäkijät kertoneet tapauksista eri puolilla maata HS.fi. 18.10.2016. Viitattu 24.10.2016.
  8. a b c Miksi pellet pelottavat? 10 faktaa maailmanlaajuisesta klovni-ilmiöstä MTV.fi. 20.10.2016. Viitattu 24.10.2016.
  9. Gråsten, Hanna: Jo 10 klovnien pelottelutapausta Suomessa - näin poliisi voi puuttua Iltalehti. 20.10.2016. Viitattu 24.10.2016.
  10. a b Järjestyslaki 612/2003 Finlex. Viitattu 24.10.2016.