Klovni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Klovni

Klovni tai pelle on koominen hahmo, jonka tunnistaa yleensä pukeutumisesta. Klovni voi esiintyä esimerkiksi sirkuksessa ja erilaisissa lastentapahtumissa tai olla osa karnevaalia.

Klovnityyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harlekiini – hahmo, jolla on salmiakkiruutukuvioiset (kirjavat) vaatteet ja kasvoilla joko musta naamio tai valkoinen kasvomaali
  • Sirkuspelle – useita eri tyyppejä, joista tunnetuin lienee liian suuriin henkselihousuihin ja liian suuriin kenkiin pukeutunut hahmo, jolla on maalattu hymy ja punainen (teko)nenä
  • Miimikko – hahmo, joka viestii sanattomasti elehtimällä ja jonka kasvot on yleensä maalattu valkoisiksi
  • Hovinarri – historiassa kuninkaallisen hovin jäsen, joka yleensä pukeutui kolmisakaraiseen päähineeseen ja kirkkaisiin väreihin ja jonka tehtävä oli huvittaa kuningasta

Tunnettuja klovneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klovnien pelko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Sheffieldin yliopiston tutkijat kysyivät 250 lapselta mielipiteitä seinään maalatuista jättikokoisista klovninaamoista tarkoituksenaan tutkia vaihtoehtoja sairaaloiden ilmapiirin parantamiselle. Kaikki kyselyyn osallistuneet 4–16-vuotiaat lapset pitivät maalauksia sairaalassa pelottavina ja epäsopivina sinne.[1][2] [3]lähde tarkemmin? Brittiläinen taide- ja musiikkifestivaalitapahtuma Bestival luopui vuoden 2006 klovni-teemastaan, koska monet tapahtumaan osallistuneet aikuiset pelkäsivät klovneja.[4] John G. Robertson on kirjassaan ”An Excess of Phobias and Manias” nimennyt klovnien pelon koulrofobiaksi.[5]

Klovneja on käytetty pelottelukeinona muun muassa elokuvissa, joista yksi suosituimpia on Stephen Kingin kirjaan pohjautuva Se (1990). Tosielämän sarjamurhaajan John Wayne Gacyn kutsumanimi oli Killer Clown, koska hän kävi vapaa-aikanaan viihdyttämässä sairaalan lastenosaston potilaita klovniksi pukeutuneena.[6]

Vuonna 2016 Yhdysvalloissa klovneiksi pukeutuneet ihmiset alkoivat pelotella ihmisiä.[7] Pelottelun motiivina on ollut pilailu tai kiusanteko.[7] Monet pelottelijat ovat käyttäytyneet uhkaavasti ja jahdanneet kohtaamiaan ihmisiä.[8] Jotkin pelottelijat ovat myös varustautuneet pesäpallomailoilla tai teräaseilla ja vahingoittaneet kohtaamiaan henkilöitä.[7][8] Klovni-ilmiö levisi Yhdysvalloista nopeasti ympäri maailmaa ja rantautui lokakuussa myös Suomeen.[7] Suomessa poliisi voi tuomita pelottelijoita esimerkiksi järjestyslain 2. luvun 3. pykälän (yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen) rikkomisesta,[9][10] järjestyslain 3. luvun 10. pykälän (toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito) rikkomisena[10] tai laittomasta uhkauksesta.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sirpa Kulonen: Lapset pelkäävät klovneja 27. joulukuuta 2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 25. toukokuuta 2008. (suomeksi)
  2. Don't send in the clowns
  3. Clowns Disliked By Young Patients
  4. Study Reveals Kids’ Fear of Clowns
  5. John G. Robertson: An Excess of Phobias and Manias. Senior Scribe Publications, 2003. ISBN 096309193X.
  6. Vronsky s. 197
  7. a b c d Kerkelä, Lassi: Pelkoa herättänyt klovni-ilmiö levisi Suomeenkin – silminnäkijät kertoneet tapauksista eri puolilla maata HS.fi. 18.10.2016. Viitattu 24.10.2016.
  8. a b c Miksi pellet pelottavat? 10 faktaa maailmanlaajuisesta klovni-ilmiöstä MTV.fi. 20.10.2016. Viitattu 24.10.2016.
  9. Gråsten, Hanna: Jo 10 klovnien pelottelutapausta Suomessa - näin poliisi voi puuttua Iltalehti. 20.10.2016. Viitattu 24.10.2016.
  10. a b Järjestyslaki 612/2003 Finlex. Viitattu 24.10.2016.