Kirsti Simonsuuri
| Kirsti Simonsuuri | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. joulukuuta 1945 Helsinki |
| Kuollut | 29. kesäkuuta 2019 (73 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti |
kielenkääntäjä kirjailija kirjallisuudentutkija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirsti Katariina Simonsuuri (26. joulukuuta 1945 Helsinki – 29. kesäkuuta 2019 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija ja antiikin kirjallisuuden tutkija.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simonsuuri valmistui ylioppilaaksi Tyttönormaalilyseosta[3] vuonna 1965, suoritti Postgraduate Diploman Edinburghin yliopistossa 1969 ja valmistui filosofian kandidaatiksi englantilaisesta filologiasta Helsingin yliopistosta vuonna 1971. Hän väitteli filosofian tohtoriksi (PhD) Cambridgen yliopiston Newnham Collegessa vuonna 1977.[4] Vuonna 1980 Simonsuuri sai J. H. Erkon palkinnon esikoisrunokokoelmastaan Murattikaide.[5]
Vuosina 1978–1981 Simonsuuri toimi kirjallisuuden apulaisprofessorina ja vt. professorina Oulun yliopistossa. Hän työskenteli tutkijana Cambridgessa (1971–1977, 2003), Strasbourgissa, Bostonissa (1984–1986), New Yorkissa (1986–1988), Pariisissa (1989–1990), Berliinissä (1992–1993, 2001), Oxfordissa (1994), Budapestissa (2003–2004) ja Uppsalassa (2006–2007). Vuosina 1994–1995 Simonsuuri oli kirjallisuuden vt. professori Helsingin yliopistossa.[4]
Hän toimi myös Suomen Ateenan-instituutin johtajana (1995–1997) ja Suomen Akatemian akatemiatutkijana (2000–2006). Vuodesta 1981 hän oli yleisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa ja vuodesta 1984 kirjallisuuden historian (antiikin tradition) dosentti Helsingin yliopistossa.[4]
Simonsuuren isä oli kansanrunouden tutkija ja SKS:n kansanrunousarkiston johtaja Lauri Simonsuuri[6] ja sisar geneetikko Marja Simonsuuri-Sorsa.[1] Simonsuuren puoliso vuodesta 2008 oli näyttelijä Pirkko Hämäläinen.[7]
Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietokirjoja ja esseitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Homer's original genius: Eighteenth-century notions of the early Greek epic (1688–1798). 1979. Cambridge University Press. Cambridge. ISBN 0-521-22198-6.
- Nopanheittäjä. 1989. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-3346-9.
- Ihmiset ja jumalat: Myytit ja mytologiat. 1994. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-3944-0.
- Akropolis. 1999. Tammi. Helsinki. ISBN 951-31-1623-9.
Runokokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Murattikaide. 1980. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2004-9.
- Tuntematon tekijä. 1982. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2259-9.
- Euroopan ryöstö. 1984. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2601-2.
- Meri, ei mikään maa. 1987. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-3116-4.
- Enkelten pysäkki. 1990. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2720-5.
- Onni ja barbaria. 1995. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-4071-6.
- Rakkaus tuli kun lähdin maan ääriin. 2000. Tammi. Helsinki. ISBN 951-31-1863-0.
- Taivaanrannan ajuri: Valitut runot. 2005. Tammi. Helsinki. ISBN 951-31-3402-4.
Proosaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjoinen yökirja. 1981. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2176-2. - Uusi painos 2000. Otava. Helsinki. ISBN 951-1-16817-7.
- Paholaispoika. 1986. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2822-8.
- Miehen muotokuva. 1992. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-3752-9.
- Eläintarhanhuvila yhdeksän. 2002. Tammi. Helsinki. ISBN 951-31-2617-X.
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virginia Woolf: Oma huone. 1980. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-1830-3.
- Sylvia Plath: Ariel. 1983. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2430-3.
- Virginia Woolf: Orlando. 1984. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-2563-6.
- Euripides: Medeia. 1999. Lasipalatsi. Helsinki. ISBN 951-9351-03-5.
- Aiskhylos: Oresteia. 2003. Tammi. Helsinki. ISBN 951-31-2682-X.
- William Shakespeare: Nautintojen ajan aarre: William Shakespearen Sonetit. Suomennos, selitykset ja johdannot: Kirsti Simonsuuri. Helsinki: Yliopistopaino, 2005. ISBN 951-570-608-4.
- Virginia Woolf: Jaakobin huone. 2008. Tammi. Helsinki. ISBN 978-951-31-4069-4.
- William Shakespeare: Kuten haluatte. 2010. WSOY. Helsinki. ISBN 978-951-0-35614-2.
- Sofokles: Antigone. 2011. Like. Helsinki. ISBN 978-952-01-0575-4.
Antologioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Enchanting Beasts: An anthology of modern women poets of Finland. 1990. Forest Books. Lontoo. ISBN 0-948259-68-X. - Columbian yliopiston kääntäjäkeskuksen palkinto 1991.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Simonsuuri, Kirsti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 678. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Saska Snellman: Liian outo älyköksi Helsingin Sanomat. 16.1.2000. Viitattu 26.9.2022.
- ↑ a b c Kirsti Simonsuuri 375 humanistia. 26.8.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 23.7.2022.
- ↑ Simonsuuri, Kirsti Kirjasampo.fi. Viitattu 23.7.2022.
- ↑ Petäjä, Jukka: Kirjailija, tutkija Kirsti Simonsuuri on kuollut HS.fi. 29.6.2019. Viitattu 1.7.2019.
- ↑ Mannermaa, Jaakko: Kirjailija Kirsti Simonsuuri on kuollut Yle Uutiset. 29.6.2019. Viitattu 29.6.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Väyrynen, Taru: Odysseia Ouluun: Kirsti Simonsuuren Pohjoisen yökirjan viesti ja vastaanotto. Väitöskirja: Oulun yliopisto. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999. ISBN 951-746-106-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirsti Simonsuuren muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Kirjallisuuden laitoksen tutkimuslinjat ja professorit Oulun kaupunki. Viitattu 29.6.2019.
| ||||||||||||||||||||||
