Kirjallisuusvuosi 2023
| Kirjallisuusvuodet |
|---|
| 2013 • 2014 • 2015 • 2016 • 2017 • 2018 • 2019 • 2020 • 2021 • 2022 – 2023 – 2024 • 2025 • 2026 • 2027 • 2028 • 2029 • 2030 • 2031 • 2032 • 2033 |
| Vuodet |
| 2020 • 2021 • 2022 – 2023 – 2024 • 2025 • 2026 |
Kirjallisuusvuosi 2023 käsittelee vuoden 2023 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Presidentti Mauno Koiviston vuonna 2001 kirjoittama teos Venäjän idea julkaistiin lokakuussa 2023 englanniksi nimellä The Russian Idea.[1]
- 29. syyskuuta – 1. lokakuuta: Turun Kirjamessut[2]
- 26. lokakuuta – 29. lokakuuta: Helsingin Kirjamessut[3]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tiina-Maija Anetjärvi & Olli Anetjärvi – Väritä tunteesi[4]
- Jen Beagin – Big Swiss (suom. Viileä vaalea, 2023)
- Mariann Bernhardt & Minerva Piha – Suomalais-ugrilaiset kansat – mitä, missä, milloin, miksi
- Patricia Cornwell – Ruumiinavaus
- Jennifer Granqvist – Gud var min pappa men han kunde inte krama mig
- Vesa Haapala – Alexis
- Magdalena Hai – Sarvijumala
- Heini Junkkaala – Pirkko Saisio – Sopimaton
- Antti Järvi – Minne katosi Antti Järvi?
- Antti Kaikkonen & Jari Korkki – Kohti liittokuntaa
- Katja Kettu – Erään kissan tutkimuksia
- Pasi Klemettinen – Karhu – Pohjoisten kansojen myyttejä
- Kiira Korpi – Hyppää vaan!
- Ritva Kovalainen & Sanni Seppo – Pohjoistuulen metsä
- Tuomas Kyrö – Aleksi Suomesta
- Sirpa Kähkönen – 36 uurnaa - Väärässä olemisen historia
- Ismo Leikola & Angelika Leikola – Unelmaero – Elämä 2.0
- Miki Liukkonen – Vierastila (postuumisti)
- Magnus Mali – Knoppi!
- Joonas Maristo – Islamilaisen oikeuden historia
- Anton Monti – Italian vaaralliset kytkökset – fasismi, mafia ja Venäjä
- Reijo Mäki – Köyhä ritari
- Ville Mäkipelto & Paavo Huotari – Sensuroitu : Raamatun kirjojen salattu historia[5]
- Ville Mäkipelto – Kierot mielet : Maailman oudoimmat sarjamurhaajat[5]
- Juho Ovaska – Käänne : Suomen irtiotto Kremlistä Eurooppaan
- Markku Paasonen – Kaikki on tuhoutunut
- Markku Paasonen – Lykätty salamurha
- Anni Reuter – Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa
- Timo Rossi – Lapinlahden Linnut
- Salman Rushdie – Victory City[6]
- Satu Rämö – Rósa & Björk
- Satu Rämö – Jakob
- Tommi Saarela – Kassu Halonen – Maailma on kaunis
- Sonja Saarikoski – Naisvangit
- Juha Siitonen – Laupeudentyö (esikoisromaani)
- Vjatšeslav Skokov & Mikko Porvali – Kentälle jääneet – Kannaksella 1944 kadonneet sotilaat ja heidän etsintänsä
- Iida Turpeinen – Elolliset (esikoisromaani)
- Heikki Turunen – Simpauttajan hinta
- Leena Elina Valkeapää – Kansallispuvun kulttuurihistoria
- Pekka Virkki – Jälkisuomettumisen ruumiinavaus
- Susanna Välimäki & Nuppu Koivisto-Kaasik – Sävelten tyttäret
- Rebecca Yarros – Fourth Wing (suom. Siivenisku, 2024)
- Rebecca Yarros – Iron Flame (suom. Rautaliekki, 2024)
Myydyimmät kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tekijä | Teos | Myyntimäärä |
|---|---|---|
| Satu Rämö | Rósa & Björk | 124 900 |
| Satu Rämö | Hildur | 103 300 |
| Satu Rämö | Jakob | 100 900 |
| Lucinda Riley & Harry Whittaker | Atlas, Papa Saltin tarina | 93 200 |
| Carl-Johan Forssén Ehrlin | Norsu joka tahtoi nukahtaa | 89 400 |
| Tuomas Kyrö | Aleksi Suomesta | 78 900 |
| Jenni Haukio | Sinun tähtesi täällä | 64 100 |
| Enni Mustonen | Kasvattitytär | 59 200 |
| Paula Noronen & Minna Kivelä | Hurjan hulluja satuja | 53 900 |
| Colleen Hoover | Se päättyy meihin | 51 000 |
| Elina Hirvonen | Katri Helena | 50 800 |
| Sirpa Kähkönen | 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia | 49 600 |
| Ilkka Remes | Pimeyden sydän | 45 800 |
| Carl-Johan Forssén Ehrlin | Traktori joka tahtoi nukahtaa | 43 600 |
| Juhana Salakari | Vitsipitsa – täytteenä Niko ja Santtu | 42 800 |
| Lucinda Riley | Kuolema sisäoppilaitoksessa | 41 200 |
| Seppo Jokinen | Sen maksaa minkä tilaa | 39 200 |
| Freida McFadden | Kotiapulainen | 39 000 |
| Jeff Kinney | Neropatin päiväkirja: Helppo nakki | 38 100 |
| Juhana Salakari | Vitsipitsa – täytteenä Ella ja Helmi | 38 100 |
Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- T. Kingfisher – Nettle & Bone[8]
- Sirpa Kähkönen – 36 uurnaa - Väärässä olemisen historia[9]
- Antti Järvi – Minne katosi Antti Järvi?[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mauno Koiviston tietokirjaklassikko Venäjästä julkaistaan ensimmäistä kertaa englanniksi. STT 13.3.2023.
- ↑ Turun kirjamessut kirjamessut.fi. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Upean kirjavuoden 2023 teokset esillä kirjamessuilla, kansainvälisiä kirjailijoita yhdestätoista maasta messukeskus.com. Viitattu 2.1.2024.
- ↑ Väritä tunteesi Otava (otava.fi). Viitattu 16.4.2024.
- ↑ a b Mäkipelto, Ville: Tietokirjani villemäkipelto.fi. Viitattu 7.12.2023.
- ↑ New Rushdie Novel ‘Victory City’ To Be Published In February 2023 bertelsmann.com. 27.7.2022. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Suomen myydyimmät kirjat 2023. Kustantajat.fi 24.1.2024. PDF.
- ↑ 2023 Hugo Awards thehugoawards.org. Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Miia Gustafsson: Sirpa Kähkönen voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon omakohtaisella romaanillaan, jossa tehdään tilit selviksi kuolleen äidin kanssa yle.fi. 29.11.2023. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ Gustafsson, Miia: Magdalena Hain kauhuromaani voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian – ”Kauhun kirjoittaminen on hauskaa leikkiä” Yle Uutiset. 29.11.2023. Viitattu 2.1.2024.
- ↑ Gustafsson, Miia & Nelskylä, Lena: Kirjallisuuden Nobelin on voittanut norjalainen Jon Fosse Yle Uutiset. 5.10.2023. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ Karhu, Tuomo: Runeberg-palkinto pitkän tauon jälkeen palanneelle Marja Kyllöselle – Vainajaiset oli myös Finlandia-ehdokas Turun Sanomat. 5.2.2023. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 saa Antti Järven riipaiseva sukutarina Minne katosi Antti Järvi? Yle Uutiset. 29.11.2023. Viitattu 2.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirjojen myyntitilastot. Kustantajat.fi.