Keskustelu:Perussuomalaiset/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Idealogia 1

Lähetin Perussuomalaisten palautesivujen kautta kyselyn vastaako puolueen toiminta artikkelissa Kansallismielisyys (Nationalismi) kerrottua toimintaa. Ilmoitan kun saan vastauksen. --Frank 7. syyskuuta 2006 kello 08.53 (UTC)

Katsopa etusivua http://www.perussuomalaiset.fi/ "Perussuomalaiset rp on itsenäinen ja asialinjalla yhteistyöhön kaikkien kanssa kykenevä kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue, joka kristillis-sosiaaliseen arvopohjaan tukeutuen uskaltaa puuttua epäkohtiin ja nostaa niitä yhteiskunnalliseen keskusteluun selvällä suomen kielellä.". Minusta tuo ei jätä tulkintaepäselvyyksiä. --thule 7. syyskuuta 2006 kello 11.10 (UTC)

Minusta vaikuttaa siltä että puolue käsittää termin "kansallismielinen" eri tavalla kuin Suomen sisu. Katsotaan mitä sieltä vastataan vai vastataanko mitään. --Frank 7. syyskuuta 2006 kello 13.23 (UTC)

Miten Suomen Sisu tähän liittyy? Ihmettelenpä. -tKahkonen 7. syyskuuta 2006 kello 13.52 (UTC)

http://www.suomensisu.org/content/view/43/56/lang,fi/ --Frank 8. syyskuuta 2006 kello 06.30 (UTC)

Sisulaiset ovat fasisteja, PS on vain kansallismielinen 193.211.4.77 8. syyskuuta 2006 kello 07.18 (UTC)

Et taida tietään Sisusta sen enempää kuin fasismistakaan? Suomen Sisu ei ole fasistinen järjestö, eikä se pyri esimerkiksi järjestäytymään puolueeksi. Mm. Teemu Lahtinen on perussuomalaisten Uudenmaan listalla kansanedustajaehdokkaana ja on myös Suomen Sisun puheenjohtaja. 83.245.146.1 5. marraskuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

Sitä juuri tarkoitan että PS:n ja SS:n kansallismielisyys ei ole samaa kansallismielisyyttä. Tiedusteluuni ei ole vastattu, mutta en viitannut SS:hun siinä mitenkään jos siitä ollaan huolestuneita. --Frank 8. syyskuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

Niin? Edelleenkään ei käy selväksi, miten Suomen Sisu tähän liittyy. -tKahkonen 8. syyskuuta 2006 kello 07.26 (UTC)

Taitaa olla kyse vain perussuomalaisten mustamaalauksesta...--Inzulac 8. syyskuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Jos Frank viittaat tähän sivuun: nationalismiin viittaavat artikkelit, niin sieltähän löytyy muutakin, vaikkapa savolaiset. Nationalismi eli kansallismielisyys on melkoinen yläkäsite, enkä käsitä, mihin tällä keskustelulla pyritään. Jos PS sanoo olevansa kansallismielinen (nationalistinen), sehän pitää sanoa. -tKahkonen 8. syyskuuta 2006 kello 07.33 (UTC)

Artikkelissa ilmoitetaan yhdeksi perussuomalaisten ideologioista "populismi". Lähteessä kuitenkin on vain Timo Soinin haastattelu. Käsittääkseni se, että "Timo Soini ei kavahda nimitystä Suomen poliittisen elämän populistipäällikköydestä." ei kerro sitä, että koko puolue olisi populistinen? Timo Soini ei ole yhtä kuin Perussuomalainen Puolue. Kommentin jätti 88.112.82.107 (keskustelu – muokkaukset).

Kansallismielisyys

Kun nyt tarkistaa sivulla olevat viitteet käsitteelle "kansallismielinen", niin annetut linkit eivät enää toimi. Kun hakee perussuomalaisten sivuilta haku-toiminnoilta, niin haku "kansallismieli" tuottaa kaksi osumaa, joista toinen on yllä viitattu vuoden 2005 lähiaikojen tavoiteohjelma, ja toisessa vain mainitaan kansallismielisyys uskonnon yhteydessä ottamatta kuitenkaan kantaa siihen onko puolue kansallismielinen. Mikä siis on puolueen nykyinen kanta omaan kansallismielisyyteensä, kun sitä ei puolueen nykyisillä kotisivuilla olevissa määrittelyissä tuoda tämän selvemmin esiin, ja voidaanko puoluetta edelleen pitää kansallismielisenä? Ja mitä sanovat perussuomalaisesta puolueesta riippumattomat lähteet siitä mitä a) kansallismielisyydellä tarkoitetaan ja b) onko Perussuomalaiset kansallismielinen puolue?--Urjanhai 21. helmikuuta 2010 kello 14.01 (EET)

Mielestäni tässä artikkelissa maistuu tahaton epäneutraalius. On totta, että puolueesta löytyy kansallismielisyyttä ja EU-kriittisyyttä. Puolueen luonnehdinnaksi se on kuitenkin heikko. Olen nähnyt nimitykset "arvokonservatiinen" ja "sosiaaliradikaalinen" - siis jos Rkp:ta kuvataan arvoliberaaliksi, niin Perussuomalaiset edustavat usein asteikon toista päätä. Toisaalta sosiaalikysymyksissä puolue ei ole erityisen oikealla, luultavasti lähempänä Kristillisdemokraatteja kuin vaikkapa Kokoomusta. Viitekin löytyy netin kautta Hesariin: hommaforum.org. Sama viite kelpaa myös sen toteamiseen, että puoluetta on nimitetty sekä ääri- että laitaoikeistoksi, ilman että puolueen sisällä tätä luokittelua pidettäisiin oikeana.--91.152.65.95 23. kesäkuuta 2010 kello 00.03 (EEST)

Puolueen säännöissä käytetään ilmausta "kristillissosiaalinen". --Joonasl (kerro) 23. kesäkuuta 2010 kello 14.59 (EEST)

Pitäisikö kristillissosiaalinen olla ilman yhdysviivaa? Se epäneutraalius varmaankin johtuu siitä, että EU-kriittinen ja kansallismielinen on linkitetty, jolloin ne saavat aika paljon painoa ihan värinsä perusteella. Taannoin Kokoomusta oli tapana lyödä sanoilla "taantumuksellinen" ja "kansallismielinen". Minusta tässä luonnehdinnassa on jotain samaa. Voimme tietysti alkaa kiistelemäänkin siitä, onko EU-kriittinen "neutraali" sana, minusta se on kuitenkin oikea määre. Kysymys on pikemminkin siitä, onko se keskeinen määrittelevä tekijä vai männynkäpy, jolloin se ikään kuin osoittaa puolueen olevan vain yhden asian liike. --91.152.65.95 25. kesäkuuta 2010 kello 16.16 (EEST)

"Perussuomalaiset on kristillissosiaalinen ja kansallismielinen puolue",[1] kirjoittaa puolueen varapuheenjohtaja. --82.181.227.235 11. marraskuuta 2010 kello 16.26 (EET)

Joo, ja tossa on näköjään lähdekin kunnossa. Monisärmäinen asia. Yhtäältä on puolueohjelma, käytännön teot (joiden arviointi ei oikeastaan kuulu Wikipedialle) jotka on arvioitava esittäjäkohtaisesti, omat kannanotot jne. Joku sanoi taannoin että Kokoomus (onnea suurimman puolueen asemasta heille) on vihreä ja puolueen presidenttiehdokkaasta tulee työväen presidentti. En ihmettele enää mitään eikä sitä Wikipediassa kuulukaan tehdä paitsi nippeliosastolla. --Höyhens 11. marraskuuta 2010 kello 16.37 (EET)

"Perussuomalaiset on kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue." - Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2011[2] --128.214.69.202 25. helmikuuta 2011 kello 15.04 (EET)

Persujen eduskuntavaaliohjelma 2011 on niin täynnä kansallismielisyyttä että asiasta ei pitäisi pahemmin jäädä tulkinnan varaa: "Perussuomalaiset haluavat olla itsenäisten kansallisvaltioiden ja suomalaisen kulttuurin puolestapuhujia." Tuo menee suoraan globaalin nationalismin määritelmään.

Mielestäni Persujen nationalismia voisi enemmän suoraan korostaa artikkelissa, sillä vaaliohjelma toteaa mm seuraavaa:

"Perussuomalaiset haluavat puolustaa suomalaisten omaa kansansuvereniteettia, joka merkitsee sitä, että vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan."

He ajavat päivänselvästi täysin suvereenia kansallisvaltiota omine asevoimineen. Lisäksi tulkinnat hyvästä kulttuurista jne ovat niin olennaisesti erilaisia kuin muilla puolueilla, että mikäli niitä ei enemmän korosteta wikipedia-artikkelissa, on artikkeli jo totuudenvastainen jättämällä selvästi oleellisia & keskimääräisyydestä huomattavasti poikkeavia näkemyksiä kertomatta.

"Puolueettomuus ja liittoutumattomuus ovat palvelleet Suomea Perussuomalaisten mielestä niin hyvin, että tämän linjan muuttamiselle täytyy olla todella painavat perustelut."

"Asevelvollisuuden suorittaminen on monelle nuorelle miehelle – nykyisin myös monelle naiselle – ollut kunnia-asia ja antanut korvaamatonta itsetuntoa. Näitä moraalisen ryhdin tekijöitä ei ole Perussuomalaisten mielestä syytä väheksyä."

Mielestäni lisäksi wikipedia-artikkelissakin olisi hyvä tuoda voimakkaasti esiin myös puolueen ristiriitaisia tai sivistyksen selvästä puutteesta johtuvia kantoja. Persujen kohdalla tämä toteutuu mm muista 'erillisen' kansan 'ikuisen ja rajoittamattoman' suvereniteetin vaatimuksen kohdalla. (Jos vähänkään historiaa tuntee niin eipä suomen kansa mikään kovin ikuinen asia ole ollut. Ja vieläpä aikamoinen luomalla luotu kulttuurievoluution tuote.) Lisäksi persut vaativat kaikille samoja lakeja ja oikeuskäytäntöä, mutta korostavat kuitenkin, että suomi saa itse tehdä mitä lystää ('oma tupa - oma lupa' jne). Tähän kun vielä lisää päälle sen, että miinoista persut tykkäävät siksi, että "niiden päälle ei voi kuin maahantunkeutuja astua", niin tähän voisi liittää esimerkiksi faktana YK:n K&P-oikeuksien sopimuksen, joka sallii valtioiden pakottaa ihmisiä asepalvelukseen. (Jolloin varmastikin moni pakotettuna on niihin miinoihin astumassa...) Sitten he vielä kuvittelevat eurooppalaisista muodostettavan yhden kansan väkisin ja toteavat: "Perussuomalaisten mielestä on sulaa hulluutta kuvitella, että monikansalliseen Eurooppaan yritettäisiin väkisin, mutta onnistuneesti muodostaa yksi kansa." (Esimerkiksi suomalaiset on luotu juuri tuolla tavalla - suhteellisen väkisin.)

Lisäksi sadut kuten "Ilman kansallisia identiteettejä ei olisi monikulttuurisuuttakaan. Olisi vain yksi ainoa, kaupallisuuden ehdoilla toimiva, ylikansallinen monokulttuuri." voisi puolestani suoraan kopioida artikkeliin vaaliohjelmasta. Persut varmasti itsekin tykkäisivät. Samoin esimerkiksi kohta "Historiantunneilla on korostettava suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta – vieläpä ilman suuria luonnonrikkauksia. On myös tuotava esiin, kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle," (Maailma on täynnä suomea pidempään itsenäisinä olleita & suomea köyhempiä maita, fakta joka selvästi tukee persujen itsenäisyys = menestys -satua.)Kommentin jätti Ioooi (keskustelu – muokkaukset)

Artikkelia voi tässä suhteessa laajentaa viitteiden kera ja neutraali näkökulma muistaen, mutta muistathan että artikkeleja ja keskustelusivuja ei ole tarkoitettu omien poliittisten mielipiteiden esittelyyn. -Ochs 9. maaliskuuta 2011 kello 00.21 (EET)

Laajensin jo, kaikki ~suoraan vaaliohjelmasta. Sitä varten ei varmaan tarvita viitteitä? Mielestäni äärimmäisen objektiivista siinä mielessä, että on suoraan sitä mitä persut itse väittävät olevansa, ei muiden tulkintoja heidän habituksestaan.--Ioooi 9. maaliskuuta 2011 kello 20.14 (EET)

Nämä eivät ole puolueen politiikkaa, vaan (kansallistunteeseen vetoavaa) poliittista retoriikkaa. Jos näitä halutaan käsitellä, tulisi se tehdä erillisessä puolueen käyttämää retoriikkaa käsittelevässä kappaleessa. Tronic 14. maaliskuuta 2011 kello 21.18 (EET)

Jaa niin kuin lakaista maton alle? Kai se nyt saa näkyä mitä ohjelmamaakarit ovat paperille plöräyttäneet?--Urjanhai 14. maaliskuuta 2011 kello 21.24 (EET)

Vaikka tietysti, jos jostain löytyy luotettava ulkoinen lähde, joka kertoo, että perussuomalaisten vaaliohjelma on "a" mutta politiikka siitä poiketen "b", niin mikä ettei. Mutta siihen asti kai on lähdettävä siitä, että puolueen politiikka on se minkä se itse ohjelmassaan sanoo sen olevan.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2011 kello 21.39 (EET)

Persu

Kommenttina tuohon käsitteen "persu" mahdolliseen halventavuuteen [3], että reilu vuosi sitten puolueen puheenjohtaja Timo Soini piti blogikirjoituksessaan käsitettä nimittelynä [4]. Vaikka käsite on mahdollisesti ollut alkujaan mukahassuttelua (samoin kuin kovinkin "omaperäiset" väännökset, kuten "Perssuomalaiset"), niin sittemminhän tuo on kuitenkin levinnyt niin yleiseen käyttöön, myös moniin täysin asiallisiin uutisartikkeleihin, että mahdollinen loukkaavuus lienee kyllä karissut pois. Puolueen omatkin vaikuttajat, kuten kansanedustaja Jussi Halla-aho, ovat tuota käyttäneet [5]. --Nironen 28. huhtikuuta 2011 kello 09.24 (EEST)

Soini kuitenkin toteaa tuossa blogissaan, että:

"Lehdistössä näkee uutisraporteissakin käytettävän “persua”. Mikäs siinä, kun:

- kokoomuksesta käytetään porvaria - keskustasta käytetään kepulia - sdp:stä käytetään sossua - vasemmistoliitosta käytetään kommaria - kd:sta käytetään krisua - vihreistä käytetään piipertäjää - rkp:sta käytetään hurria"

Tuo teksti on tulkittava niin, että Soini pitää "persu"-nimitystä hieman halventavana --Mattuusi 29. huhtikuuta 2011 kello 00.32 (EEST)

Taannoin (pian vaalien jälkeen) oli Turun sanomissa lyhyt kirjoitus (en muista oliko toimittajan vai kielentutkijan), jossa todettiin, että nimitys "persu" viittaa peppuun ja on sen takia halventava samaan tapaan kuin "sossu" tai "kepu" (muistinvarainen siteeraus, mutta vanhat Turun Sanomat selaamalla löytyy viite). Eli kyllä tälle haukkumasanaluonteelle löytyy ihan lähteistetty vahvistus. --Urjanhai 29. huhtikuuta 2011 kello 07.22 (EEST)

Löytyi. Lähteenä oli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kotuksen tutkijan haastattelu.--Urjanhai 29. huhtikuuta 2011 kello 18.33 (EEST)

Joskin toisaalta esimerkiksi Jussi Halla-Aho omilla vaalisivuillaan ennen vaaleja käytti nimitystä "persu" näköjään neutraalisti oman puolueensa ehdokkaista, siis samaan tapaan kuin esim. sosialidemokraatit käyttävät omassa sisäisessä kielenkäytössään nimitystä "demari". Mutta tämä kai viittaa vain siihen että eri ilmaisut voivat sijoittua tälle jatkumolle hiukan eri tavoin, eli että "persu" ei ehkä ole ihan niin paha kuin "sossu" ja "kepu", koska sitä joissain yhteyksissä käytetään myös ko. ryhmän sisällä (kuten "demaria"), mutta ei silti kuitenkaan täysin ristiriidattomasti (eli omana tutkimuksena pääteltynä se sijoittuisi halvntavuus - neutraalius -jatkumossa jonnekin "sossun" ja "demarin" väliin). Mutta tietysti "persua" ei silti tule käyttää esim. Wikipediassa lyhenteenä sen paremmin kuin "kepu"akaan (joita lyhenteitä joskus poistin suuren joukon).--Urjanhai 8. toukokuuta 2011 kello 18.26 (EEST)

Tämän päivän (8.5.2011) Turun Sanomissa muuten on jälleen kolumni samasta aiheesta, kirjoittajana nyt professori Kaisa Häkkinen, mutta loppupäätelmä taisi likimain sama kuin ylempänäkin viitatussa TS:n kirjoituksessa.--Urjanhai 8. toukokuuta 2011 kello 18.26 (EEST)

Vaalipiirit

Eikös tuo vaalipiirien lisääminen kansanedustajaluetteloon tee siitä ainakin nykyisessä muodossaan ulkoasultaan vähän levottoman?--Urjanhai 12. toukokuuta 2011 kello 23.09 (EEST)

Jos jätettäisiin pois nuo valiokuntien puheenjohtajuudet, listan saisi kivasti kolmelle palstalle, jolloin se olisi helpommin tarkasteltavissa. Ilman vaalipiirejä menisi neljällekin. Mutta se ei taida olla hyvä syy poistaa tietoa... --Risukarhi 13. toukokuuta 2011 kello 11.24 (EEST)

Ympäristönsuojelu

Thi, poistit lisykseni ilman perusteluita. [6] Mielestäni tieto ansaitsee paikkansa, koska:

• Ympäristönsuojelu puuttuu artikkelista.
• Tiedolle on vertaisarvioitu tieteellinen lähde: Tieteessä tapahtuu -julkaisu on Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisema aikakauslehti, joka julkaisee tutkimukseen ja tiedepolitiikkaan liittyviä artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluita, päätoimittajana Jan Rydman ja vuodesta 2007 Ilari Hetemäki.
• Pentti Linkola kirjoittaja on tunnettu ympäristöpolitiikan vaikuttaja, jonka arvio ansaitsee artikkelissa paikkansa.
• Neutraali näkökulma: Neutraalin näkökulman tarkoitus ei ole peitellä eri näkökantoja vaan esitellä kantojen moninaisuus. Jos vain tietyn näkökulman kannalta edulliset tosiasiat esitetään, artikkeli ei ole neutraali.

Watti 18. elokuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Artikkelin aihe oli perussuomalaiset. Toisekseen mielipidekirjoituksista ei oikein olisi lähteeksi niistäkään (jos siis asia jotenkin kuuluisi tänne). --Aulis Eskola 18. elokuuta 2011 kello 17.52 (EEST)

Voihan toki asianomaiset kohdat lähteistää suoraan perussuomalaisten ohjelmastakin. Joka tapauksessa perussuomalaisten ympäristönäkemykset ansaitsevat tulla esitellyiksi, ja faktojen osalta Linkolan yhteenveto niistä lienee aivan oikea, kommentit tietysti hänen omiaan.--Urjanhai 18. elokuuta 2011 kello 19.40 (EEST)

Eli eihän nyt todenmukainen referaatti perussuomalaisten ympäristöohjelmasta siitä muuksi muutu, jos siinä seisovat faktat sattuu referoimaan vaikka itse Pentti Linkola. Mutta jos tämä ei kelpaa, niin pitää sitten palauttaa samat faktat viitteistettynä suoraan perussuomalaisten omasta ohjelmasta ja sen perään myös Linkolan (ilmeisestikin?) sille uskollisesta referaatista, jolloin samalla nähdään, onko Linkolan referaatti paikkansapitävä. Jos merkittävän suomalaisen puolueen ympäristöagenda on taantumuksellinen, niin tätä ei kai sentään pidä lakaista maton allekaan.--Urjanhai 18. elokuuta 2011 kello 19.47 (EEST)

Vaikka kyllähän Linkola hyvänä kirjoittajana hiukan kärjistää, joten neutraalista asiatyylistä ei ehkä voi puhua, ja sen puolen Linkolan analyysi (yhtenä monista) sopisi erinomaisesti Wikisitaatteihin (perussuomalaisistahan on muukin hyvä kirjoittaja esittänyt hyvin teräviä kommentteja). Eli tässä siis pitäisi kai vain todeta samat faktat neutraalisti ohjelman mukaan ja sitten voisi mainita, että näitä näkemyksiä on kritisoinut esimerkiksi Pentti Linkola.--Urjanhai 18. elokuuta 2011 kello 19.54 (EEST)

Käytäntöjen mukaan on syytä käyttää kolmannen osapuolen julkaisemia lähteitä puolueiden oman mainoskampanjoinnin sijaan. Wikipedia ei ole tarkoitettu mainostamistarkoitukseen, päinvastoin roskan poistoperusteisiin sisältyy mainokset. Näihin sisältyy mielestäni kunkin organisaation ja tuotteen omat mainokset. Wikikäytännön mukaan Wikipedia:Roska: Nämä poistosyyt pätevät kaikissa nimiavaruuksissa: Mainokset. Sivut, jotka on luotu vain mainostamistarkoitukseen --Watti 24. elokuuta 2011 kello 19.35 (EEST)

Wikipedia: Tarkistettavuus: Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin. Hyvä tietosanakirja perustuu hyvämaineisen julkaisijan lähteisiin. Tieteessä tapahtuu on Tieteellisten seurain valtuuskunnan aikakauslehti tutkimuksesta ja tiedepolitiikasta. Artikkelit ovat ko kirjoittajan (tässä Pentti Linkola) ja toimituksen eli mielestäni kolmannen osapuolen arvioimia ja tarkistettavia lähteitä. --Watti 24. elokuuta 2011 kello 19.38 (EEST)

Tieteessä tapahtuu julkaisee myös keskustelupuheenvuoroja, ja tämä oli keskustelupuheenvuoro. Se täydentää hyvin puolueen omassa ohjelma-aineistossaan esittämiä näkemyksiä. Tavoitetila varmaan olisi riippumattoman (so. ei keskustelussa osapuolena olevan) tiedotusvälineen uutinen, eli jos esim. Helsingin sanomat tai joku muu lehti olisi tarkastellut Perussuomalaisten ympäristöpolitiikkaa. Joskin, kun joka tiedotusvälineelläkin on poliittinen linjansa, sekään ei nyt välttämättä ole mitään jumalan sanaa, jolloin voidaan ehkä siteerata myös puolueen omia ohjelmia ja poliittiisen keskustelun muiden merkittävien osapuolten (kuten Linkolan) niistä esittämää merkittävää kritiikkiä. Tällöin kokonaisuuden vain pitää olla tasapainoinen, eli lyhyeen tiiviiseen esitykseen (tätä pituutta kui nyt) sopisi parhaiten jossain tietokirjassa tai (likimain) riippumattomasssa tiedotusvälineessä esitetty tieto. Mutta jos esitetään polittisen keskustelun osapuolten (kuten puolue itse tai Linkola) näkemyksiä, niin pitää esittää tasapainotetusti puolesta ja vastaan (esim. puolue itse puolesta, ja merkittävä yhteiskunnallinen keskustelija Linkola vastaan), mutta kuitenkin niin, että muodostuva kokonaisuus vastaa todellisessa keskustelussa esitetyjen näkemysten kokonaisuutta eikä ole siihen nähden vinoutunut. Jolloin siis ehkä pelkkä Linkolan mielipide (vaikka olisikin tosi) on yksipuolinen, samoin kuin pelkkä puolueen oma mielipide (joka yleensä koostuu lähinnä korulauseista, laajemminkin kuin vain tässä asiassa ja tämän puolueen kohdalla). Mutta koska tämä on laajempikin kysymys, niin pitäisi varmaan katsoa mitä ohjeet sanovat tai mitä mieltä muuten ollaan puolueiden poliittisten näkemysten ja niihin kohdistetun kritiikin esittämisestä puolueartikkeleissa, koska tämä sama kuviohan toistuu melkein minkä tahansa puolueeen mitä tahansa politiikkaa koskevissa artikkelien kohdissa.--Urjanhai 25. elokuuta 2011 kello 11.28 (EEST)

Hyviä perusteluita Urjanhai, mutta ne eivät mielestäni kumoa esittämiäni perusteita. Asiantuntijan keskustelupuheenvuoro ei eroa muista kannanotoista. Keskeneräisyys ei ole poistoperuste. Wikipedian periaate on: Kun huomaat jotain puuttuvan, älä odota muiden tekevän sitä. Pallo on sinulla! Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti: Wikipedian artikkeleita voi kuka tahansa helposti muokata, joten pallo on sinulla. Ajan kuluessa vähäisistäkin yksittäisistä muokkauksista kasvaa yllättävän suuri virta, jossa artikkelit hioutuvat paremmiksi. Näillä perusteilla pyydän palauttamaan tiedot, jotta muut halukkaat pääsevät niitä täydentämään. Esimerkiksi suora lainaus aiemmasta ilmastokannanotosta puuttuu artikkelista. --Watti 4. tammikuuta 2012 kello 19.13 (EET)

Puolueen engl. nimi

Muokkausyhteenveto "Kyseessä ei ole virallinen nimi vaan puolueen johtajan mielipide, joka ei ole edes vakiintunut käyttöön. Myöskään nimen rekisteröinti ei tule onnistumaan koska se on harhaanjohtavana lainvastainen" voi olla alkuosaltaan perusteltu. Jälkiosan osalta kuitenkin jossain (mutta en nyt enää löytänyt, että missä) todettiin, että Suomessa puolueilla ei ole virallisia englanninkielisiä nimiä eikä englanninkielistä nimeä siksi voi mitenkään virallisesti rekisteröidä eivätkä rekisteriviraniomaiset sen takia voi siihen vaikuttaa (löytäisikö joku tämän lähteen?).--Urjanhai 22. elokuuta 2011 kello 14.14 (EEST)

Kai EU-parlamentissa kuitenkin jokaisella puolueella on myös englanninkielinen nimi? Jos EU-parlamentti ryhtyy käyttämään nimeä The Finns, silloin se on aika 'virallinen'. --Vesahjr 22. elokuuta 2011 kello 14.43 (EEST)

Mutta ovatko ne viralliset nimet siellä kunkin maan sisäisillä puolueilla vaiko vain koko EU:n laajuisilla puolueryhmittymillä, joista sitten esim. nytkin sinne valitut suomalaisten puolueitten edustajat joutuvat valitsemaan / saavat valita itselleen sopivimman? Näinhän esim. Kepun edustajat nyt kuuluvat johonkin liberaaliryhmään, vaikka Suomen keskusta ei varsinaisesti ole historialtaan liberaalipuolue.--Urjanhai 22. elokuuta 2011 kello 18.34 (EEST)

Mielestäni ainakin tämän aamun Helsingin Sanomissa haastateltiin PRH:n edustajaa, jonka mukaan puoluerekisteriin kirjatut viralliset nimet ovat vain kotimaisilla kielillä, eikä viranomaisilla ole mitään kantaa muunkielisiin nimityksiin. Toisin sanoen tuo harhaanjohtavien englanninkielisten nimien lainvastaisuus ei ainakaan pidä paikkaansa. --Risukarhi 22. elokuuta 2011 kello 18.44 (EEST)

Joo, sehän se oli, mistä sen tänään luin.--Urjanhai 22. elokuuta 2011 kello 19.08 (EEST)

Väite siitä, että kyseessä olisi vain johtajan mielipide, ei myöskään pidä paikkaansa. HS:n mukaan kyseessä on puoluehallituksen päätös.[7] Puoluehallitus on puolueen toimeenpaneva elin, eivätkä sen viralliset päätökset ole pelkkiä "mielipiteitä". --128.214.200.118 24. elokuuta 2011 kello 14.25 (EEST)

Kaikki Suomen puolueet ovat suomalaisia, joten puolueen ehdottama käännös ei ole mielestäni Wikin käytäntöjen mukainen. HS artikkelissa mainittu True Finns on en wikin käyttämä: en:True Finns ja mielestäni paras HS artikkelissa mainittu käännös sansta Perussuomalaiset. --Watti 24. elokuuta 2011 kello 19.50 (EEST)

Päättäköön puolue nimensä (myös englanninkielisen). En.wikin artikkelin voisi varmaan siirtää nimelle The Finns (political party). --Quadriplegia 24. elokuuta 2011 kello 19.53 (EEST)

Wikipediassa on kai tapana (käytännön mukaankin) käyttää yleisimmin käytetty nimeä. Ainakin Brittilässä käytetään True Finniä, eikä siihen puoluehallituksen päätöksellä kai voi vaikuttaa, luultavasti media siellä on kuitenkin aika fiksua ettei ala käyttää koko kansan nimeä puolueesta. --Derpent 24. elokuuta 2011 kello 20.24 (EEST)

Muunkielistä nimeä on vaikea yksipuolisesti päättää, koska myös muunkielisen kieliyhteisön on otettava se käyttöönsä, ja vielä ei ole nähty, tuleeko se niin tekemään. Hassua tässä on se, että ensin (tämä on lehdissä aikanaan raportoitu) Perussuomalaiset nuoret (mielestäni aivan aiheellisesti ja oikein) valittivat, että nimi "True Finns" verrattuna nimeen perussuomalaiset antaa puolueesta väärän kuvan, kun sen mukaan puolueen kannattajat olisivat ainoita oikeita suomalaisia, kun suomenkielinen nimi "Perussuomalaiset" ei tällaista sivumerkitystä sisällä. Mutta sitten yhtäkkiä Timo Soini (ilmeisesti englannin kielen asiantuntijoita konsultoimatta ja omana yksityisajatteluna) menee pätkäyttämään nimeksi "the Finns", joka on vielä monta kertaa pahempi (ja tästä on artikkelissa nyt viitattuna olevassa lähteessä myös englannin kielen asiantuntijan lausunto) juuri siinä samassa suhteessa, missä perussuomalaiset nuoret aivan oikein kritisoivat vanhaa nimeä. --Urjanhai 25. elokuuta 2011 kello 10.47 (EEST)

Tietääkö muuten kukaan ovatko nimet "sannfinländarna" ja "the true finns" alkujaan puolueen itsensä piirissä vai muunkielisten tiedotusvälineiden toimesta luotuja? Se nyt ei vaikuta ylläoleviin, mutta olisi mielenkiintoista tietää.--Urjanhai 25. elokuuta 2011 kello 10.51 (EEST)

Perussuomalaiset on rekisteröity puolurekisteriin [8] 13.10.1995 nimellä "Perussuomalaiset – Sannfinländarna r.p.", joten ruotsinkielinen nimi lienee ainakin heidän itse keksimänsä. Englanninkielisestä en tiedä. --Risukarhi 25. elokuuta 2011 kello 10.57 (EEST)

Puolueen oma - virallinenkaan - tahtotilahan ei muuten todista kielellistä tai kieliopillista oikeellisuutta, mistä osoituksena ovat muiden muassa Yhteisvastuu puolue ja Finlands Folkets Blåvita. - Joskin varmaan perussuomalaisilla tässä tapauksessa on ollut käytössään parempi ruotsin kielen kääntäjä kuin Suomen kansan sinivalkoisilla, mutta englannin kielen osalta tämä viimeisin nimi taitaa ilmeisenä puheenjohtajan yksityisajatteluna painia samassa sarjassa.--Urjanhai 25. elokuuta 2011 kello 11.37 (EEST)

Suomen kielitoimisto ei hyväksyisi yleisnimen käyttöä yksityistarkoitukseen, eikä nimen käyttöoikeutta ole virallisesti haettu ulkomailta. Siksi nimitys ei ole virallinen, vaan liittyy mielestäni vain puolueen strategiaan saada mediahuomiota. Mielestäni artikkeliin on olennaista lisätä vain viralliset luotettavat nimet. --Watti 20. tammikuuta 2012 kello 18.53 (EET)

Artikkelissahan kerrotaan _puolueen_ _itse_ päättäneen tuollaisesta nimestä ja tiedolle on kunnollinen lähde. Ilmaisun yleinen merkitys on kerrottu, mutta eipä Wikipedia voi laajemmin ruveta ohjaamaan heitä oikeakielisyyteen. --Aulis Eskola 20. tammikuuta 2012 kello 19.22 (EET)

Kansanedustajat

On mielestäni epäonnistunut ratkaisu, ettei nykyisiä kansanedustajia luetella itse artikkelissa. Vaikka onkin eri artikkeli niin kyllä ainakin nimilista pitäisi olla puolueen artikkelissakin. Kyllähän nykyiset kansanedustajat ovat merkittävämpiä kuin "muut tunnetut perussuomalaiset", ja nyt näköjään sitten kuitenkin lisäillään "tunnetuimpia" kansanedustajia näihin "muihin".--Urjanhai 6. joulukuuta 2011 kello 10.02 (EET)

Siirsin takaisin. Sitä voi vielä tarvittaessa säätää, mitä lisätietoja tässä kustakin on.--Urjanhai 6. joulukuuta 2011 kello 10.10 (EET)

Kansallissosialismi

Katisk mielestäni poistosi [9] puolueen linjasta jäsenten kansallissosialistisen natsijärjestön jäsenyyteen ansaitsee paikkansa, koska tieto on mielestäni nykyisessä oikeistolaisessa politiikassa ajankohtainen ja merkittävä. Tiedolle oli lähde ja se on tarkistettavissa mikrofilmiltä sivunumeron avulla. Helsingin Sanomat on mikrofilmattuna ainakin suurimpien kaupunkien kirjastoissa. Niiden lukeminen on maksutonta. Watti 3. tammikuuta 2012 kello 13.06 (EET)

Ja noin tuoreen lehden saanee kirjastosta paperisenakin käteensä. Lisäksi uutinen voi löytyä maksullisena verkkolehdestä.--Urjanhai 3. tammikuuta 2012 kello 13.24 (EET)

Minusta muokkauksesta ei käy selville puolueen linja. -Uusimies 3. tammikuuta 2012 kello 13.43 (EET)

Tieto kuuluisi osioon "Kohua herättäneet tapaukset", jollaista artikkelissa ei toistaiseksi ole. En ota kantaa, pitäisikö sellainen tehdä. Jokaiselle lienee itsestäänselvää, ettei tieto kuulu osioon "Poliittiset kannat". --Katisk 3. tammikuuta 2012 kello 16.54 (EET)

Kuten muokkauksen lisääjä ja muotoilija Watti kirjoittaa on toivottavaa että hänen tekstinsä tarkistettaisiin alkuperäiseen lähteeseen verraten. Tällöin selviääkin muun muassa että kun Watin teksti toteaa "puolueen johdon" tienneen asiasta, lähteen mukaan puolueen II varapuheenjohtaja oli asiasta tietoinen. Virhe ei tietenkään ole tarkoituksellinen vaikka siltä vaikuttaakin. Vähän ikävämpi on uutisen varsinaisen sisällön ero: lähde kertoo tasan kahdesta uusnatsijärjestön jäsenyyttä hakeneesta henkilöstä, kun taas Watin teksti runoilee henkilöitä olevan kolme. Tuo 50 prosentin virhe lienee tietysti tahaton, joskin tavanomainen. Terv. --Riisipuuro 5. tammikuuta 2012 kello 01.44 (EET)--

Katisk ja Uusimies (Yliviivausyritys) <del> Loistavaa!</del> Olette selvästi samalla linjalla kanssani ja etuajassa muokkauksistani. Tässä tiedossa ei mielestäni ole olennaista yksittäisen jäsenen kanta vaan puolueen pääedustajien suhtautuminen siihen. Kaikissa puolueissa voi olla erimielisiä soluttautujia. Tiedosta selveni että kansallissosialistisen yhdistyksen jäsenhakemus oli muiden puoluejäsenten tiedossa ilman seuraamuksia eikä ristiriitaa ollut. Kokoava otsikko on puoleen ideologia: oikeistolaisuus. Osa äänestäjistä kokee perussuomalaiset vaihtoehtona kokoomuksen ja keskustan oikeistopolitiikalle. Mielestäni koska perussuomalaiset ovat myös vahvasti oikeistolainen puolue, se ei voi ratkaista oikeistolaisen politiikan ongelmia rakentavasti: pankkikriisi, asuntoluotot, energiakriisi ja ympäristön tila. Samaan kappaleeseen tulee muut perussuomalaisten oikeistoideologian tunnusmerkit: 1) Soinin valitsema poliittinen ryhmä EU:ssa, 2) Republikaanien tapaaminen Yhdysvalloissa 3) konservatiivinen ilmastopolitiikka 4) vähemmistökannanotot 5) edellisvaalien alla Suomeen kutsuttujen poliitikkojen ideologia ja suhde kansallissosialismiin. Puolueen II varapuheenjohtajan voidaan mielestäni olettaa tiedottavam muitakin asiasta. Watti 7. tammikuuta 2012 kello 15.59 (EET)

Vaikka sinulla onkin poliittisia mielipiteitä, kuten on hyvin käynyt ilmi, tietosanakirja-artikkelit ovat niiden puffaamiseen väärä kanava. Myös artikkelien keskustelusivujen käyttö poliittiseen julistamiseen (kuten yllä) on kielletty. --Jmk 7. tammikuuta 2012 kello 16.25 (EET)

Ja oikeistolaisen ideologian analyysin lähde oli mikä? --Aulis Eskola 9. tammikuuta 2012 kello 17.15 (EET)

Artikkelista tulee selvitä se mikä selviää lähteestä, ei se mitä mieltä itse olet tai mitä mielestäsi voi olettaa. Kummallista ettei tämä ole noin kokeneelle muokkaajalle vielä avautunut huolellisen ja pitkäaikaisen neuvonnan ja ohjauksenkaan jälkeen. Eihän kuitenkaan kysymyksessä ole mikään tarkoituksellinen oman poliittisen agendan julistaminen näin presidentinvaalien alla. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2012 kello 23.10 (EET)--

Yritin yliviivata tarpeettomia sanoja. Aihe on arkaluontoinen. En halua loukata ketään ylisanoilla. Natsien holokausti on hirvittävä asia, joka kohdistui juutalaisiin, kaikkiin vähemmistöihin ja toisinajattelijoihin. Watti 12. tammikuuta 2012 kello 20.49 (EET)

Mielestäni listaamani asiat ovat oikeistolaisia. En ole kyennyt täydentämään artikkelia, koska lisäyksiini kohdistuu paljon erimielisyyttä. HS pääkirjoitustoimittaja kirjoitti viime viikolla kolmunissaan (sivu A2) että perussuomalaiset ovat äärikonservatiiveja. Watti 12. tammikuuta 2012 kello 20.53 (EET)

Oikeistolaisuus ja konservatismi ovat vähän niin kuin golfpallo ja pingispallo. Molemmat ovat valkoisia about saman kokoisia pyöreitä pelivälineitä, mutta silti ne ovat eri asioita. Terv. --Riisipuuro 22. tammikuuta 2012 kello 10.34 (EET)--

Valtuutetun kommentin poistelu

Kertokaapa edes yksi hyvä syy, miksi persujen kunnanvaltuutetun runsaasti mediajulkisuutta saanutta kommenttia ei saa olla tässä artikkelissa? Se kuvastaa hyvin persujen äärilaitaa, joka on mediassa ja tutkijoiden parissa laajasti olemassaolevaksi tunnustettu ilmiö. Poliittinen korrektius tuntuu menneen täysin överiksi niin, ettei puolueartikkelissa saa olla mitään negatiivissävyistä asiaa riippumatta sen merkittävyydestä. --ML 21. helmikuuta 2012 kello 14.11 (EET)

Siinä vaiheessa, kun kaikissa muissakin puolueartikkeleissa on osio "Yksittäisten jäsenten mielipiteitä" ja ne sisältävä kaikki äärilaitamielipiteet, niin toki täälläkin se voi olla. Muuten se on vain poliittista mustamaalausta. Iivarius 21. helmikuuta 2012 kello 14.16 (EET)

Jos löydät demarilta samanlaisen kommentin, niin laita ihmeessä. Persuja on mahdoton mustamaalata, koska he tekevät sen itse. --ML 21. helmikuuta 2012 kello 14.21 (EET)

Vuonna 2009 sieppaukseen syyllistynyt turkulaisjuristi oli demari.[10] Sinulle varmaan sopii, että lisään tämän faktan artikkeliin SDP? Vihreiden varavaltuutettuna on toiminut tällainen tyyppi[11], ja vihreät ovat olleet tietoisia henkilön rötöksistä ottaessaan hänet ehdokkaaksi. Sinulle varmaan sopii, että lisään tämän faktan artikkeliin Vihreä liitto? --62.78.234.31 16. maaliskuuta 2012 kello 20.01 (EET)

Niin kauan kun kyseessä ei ole kukaan johtohahmo tai puolue ei seiso yksittäisten möläyttäjien takana ei mielestäni ole syytä mainita yksittäistapauksia. Sen sijaan jos joku vielä harrastaa jossain oikeaa journalismia ja analysoi koko tilannetta niin yleisluontoisesti asiaa voi käsitellä. Tässä pitäisi kuitenkin käsitellä puoluetta tietosanakirjamaisesti eikä resentistiseen iltapäivälehtityyliin. --Harriv 21. helmikuuta 2012 kello 14.32 (EET)

Yksittäiset persujen örvellystapaukset eivät oikein nouse merkittäviksi, vaikka niistä selvittelyjä, tutkintoja ja tuomioitakin on. Poliittiseen toimintaan varsin suoraan nivoutuvat örvellykset ja rikokset toki ovat merkittävämpiä puolueartikkelin kannalta kuin johonkin puolueeseen kuuluvien henkilöiden rikkeet elämän muilla aloilla. Mutta jokin lähteistetty yhteenveto persujen äärilaidan toiminnasta olisi selvästi parempi. Löytyiskö keneltäkään tutkijalta yhteenvetoa näin tuoreisiin juttuihin? --Aulis Eskola 21. helmikuuta 2012 kello 16.48 (EET)

Maailma näyttää erilaiselta HS:n ja Suomen kuvalehden paperiversioita lukevien silmin, joten voihan noista hyvällä tuurilla jotain ollakin, tai sitten ei. Kyllähän tuollaisia puolueestaan kenkää saavia sekoilijoita ja möläyttelijöitä voi periaatteessa olla missä puolueessa tahansa, ja yleensä niistä on aina pikku-uutinen, joka sitten unohtuu. (Joskin mielenkiintoinen kysymys tietysti olisi, olisiko niitä joissain puolueissa mahdollisesti kenties enemmän kuin muissa, ja ehkä siitäkin joku on saattanut jotain jossain lausua, tai sitten ei.)--Urjanhai 21. helmikuuta 2012 kello 18.40 (EET)

Persujen äärilaita, joka ajattelee että on käynnissä sota suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä jne., on kyllä ihan tunnettu tosiasia. Asiasta on kirjoitettu mm. kirjassa "Tuhansien aatteiden maa". Ehkä pitää tehdä kokonaan oma osionsa siitä, johon myös tuon kommentin voi sijoittaa. --ML 21. helmikuuta 2012 kello 21.13 (EET)

Kyllä on tosi tunnettu tosiasia. Foliohattu päähän ja eikun artikkelia rakentamaan oman ideologian mukaan. Ei mutta ihan oikeasti, etkö itse näe että tuollainen osio "yksittäisten perussuomalaisten kannanottoja" -osio jossa on yhden kunnanvaltuutetun kommentti on aika tarkoituksenhakuinen? Sanoit, ettei esimerkiksi SDP:lle sellaista löytyisi. No esim. Maria Guzenina-Richardssonin ulostuloja on kritisoitu rankasti viime aikoina. Kyllä niitä tarkoituksenhakuisesti voidaan lisätä joka artikkeliin, myös vasemmistoliittoon Arhinmäen Steen Christensen -huutelut yms. Mielestäni artikkelit pitää säilyttää ehdottomasti neutraaleina. Oletko menettänyt harkintakykysi? --Pottier 23. helmikuuta 2012 kello 08.28 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa ei kannusteta kritiikki-osioihin, sillä kokemus on osoittanut, että niitä muokataan eri intressiryhmistä niin, että artikkelista tulee epäneutraali. Esimerkiksi George W. Bushin -kritiikki kasvoi valtavaksi, että puolet artikkelista oli sitä eikä NPOV:ia voida saavuttaa. Paremmaksi ratkaisuksi on osoittanut, että kritiikki sulautetaan artikkelin muihin osioihin, joihin ne liittyvät. Jos asia on oikeasti merkityksellinen, se kyllä saadaan sulautettua luonnollisesti, kunhan asia on tarpeeksi merkittävä ja tietosanakirjaan sopiva. Mielestäni yksittäiset knoppitiedot kunnalisvaltuutettujen lausunnoista eivät sellaisia ole (Suomessa on yli 10 000 kunnallisvaltuutettua). --Pottier 23. helmikuuta 2012 kello 08.42 (EET)

Taas tänään uutisoitiin persuvaltuutetun sanomisista: [12]. Hesarissa, ei ip-lehdessä. --ML 23. helmikuuta 2012 kello 18.41 (EET)

Joo. Ja vihreän ministerinkin sanomisista on hiljattain uutisoitu, paljonkin. Eivät ministerin menettelyt hyvän hallintotavan kiertämisessä kuulu puolueartikkeliin nekään. Iivarius 23. helmikuuta 2012 kello 21.23 (EET)

Jossakin Hesarin kolumnissa kirjoitettiin, mahdollisesti jo ennen viime eduskuntavaaleja, miten Hangon regatalla on "häntä", millä tarkoitettiin muuten hienoon tapahtumaan kertyviä känniläisiä örveltäjiä, ja vedettiin tästä analogia, että myös Perussuomalaisilla on "häntä" (näitä möläytteleviä varavaltuutetujahan oli joli jo silloinkin). Eli sillähän ei tosiaan ole puolueen kanssa mitään tekemistä, jos joku puolueen valtuutettu tai varavaltuutettu tms. (tai vaikka kansanedustaja, näitähän on ollut) syyllistyy johonkin, minkä takia hänet heti pysyvästi erotetaan koko puolueesta, koska puolue ei tällaista hyväksy, ja tällaisia tapahtuu tämän tästä eri puolueissa ja niistä saadaan jatkuvasti lukea. Mutta jos tällaisia alkaa jollekin puolueelle kertyä muita enemmän, ja juuri samoista aihepiireistä, niin voidaan tosiaan puhua "hännästä". - Mutta se on sitten oma asiansa, miten näitä tulisi artikkeleissa käsitellä. - Eikä tämä "kritiikki" kyllä rajoitu edes mitenkään persuihin, vaan päin vastoin yksittäisistä poliitikoista esimerkiksi Marja Tiuran ja Sirkka-Liisa Anttilan artikkelit ovat olleet (ja taitavat olla vieläkin) paljon pahemmalla tolalla, arvatenkin siksi että heidän artikkeliensa parantamiselle omistautuvia muokkaajia on ollut vähemmän, vaikka nyt jonkunlaista perussiivousta juuri on jaksettu tehdäkin (joskin itse olen tainnut kunnostautua paremminkin Anttila-kritiikin lisäämisessä kuin poistamisessa). Mutta kun tästäkin asiasta, niin kuin yllä todettiin, ovat eri tahot esittäneet näkemyksiä, niin ainakaan lähteiden puuttumiseen tai edes mahdolliseen vinouteen tämän käsittely ei kaadu, eikä myöskään ole pakko tyytyä pelkkiin primäärilähteisiin.--Urjanhai 23. helmikuuta 2012 kello 21.58 (EET)

Eli Perussuomalaisten erään merkittävän laidan mielipiteet sensuroidaan PS-johdon (Soini ja lakeijansa) ja nyt myös Wikipedian toimesta. Tämäkö on asian neutraalia käsittelyä? --ML 23. helmikuuta 2012 kello 22.07 (EET)

Sen lisäksi, että tiedät erinomaisen hyvin, että Wikipedian toimesta ei sensuroidaan mitään vaan me muokkaajat tehdään se aktiivisesti itse, niin mun puolestani asian neutraalia käsittelyä se on sitten, kun jokaisen Suomen eduskuntapuolueen artikkeliin lisätään osio "yksittäisten valtuutettujen ja muiden tempaukset" ja kerrotaan samassa niin Kaikkosen, Hautalan, Korhosten klaanin kuin vaikkapa Matti Vanhasen törttöilyt. Iivarius 23. helmikuuta 2012 kello 22.22 (EET)

Kun tuo nyt oli vastauksena omaan kommenttiini, niin ei tuosta kommentistani mielestäni tuollaista johtopäätöstä voi tehdä. Päin vastoinhan sanoin että asiaa voi käsitellä, ja lähteittenkin puolesta tämä onnistuu. Mutta lähteitä eivät silloin ole yksittäiset uutiset, joista jo nyt saisi varmaan kymmeniä wikiuutisia, vaan ne lähteet, joissa käsitellään koko ilmiötä, ja niitä kuten todettu, lienee jo ilmiön mittavuuden takia kertynytkin.--Urjanhai 23. helmikuuta 2012 kello 22.56 (EET)

Juuri näin. Persujen äärilaidan mielipiteitä pitää artikkelissa käsitellä (nyt ei käsitellä ollenkaan), mutta ei yksittäisten rivijäsenten kommenttien vaan lähteissä esiintyvien kokonaisanalyysien kautta. -Ochs 23. helmikuuta 2012 kello 23.13 (EET)

En-Wikissähän tuota on käsitelty melko neutraalisti. Siellä on merkitty eduskuntavaalien jälkeiset SDP:n kritiikki perussuomalaisista mutta myös Stubbin puheenvuoro, jossa ei pidä perussuomalaisia äärioikeistona yms. Pitää saada tietokirjamainen, neutraali, molemmat näkökannat sisältävä pätkä. --Pottier 23. helmikuuta 2012 kello 23.34 (EET)

Eri näkökulmistahan tuo koostuu, ja myös eri näkökulmista tulevista yleisesityksistä. Noiden lisäksi tulisi ehkä vielä jokunen muu noita täydentävä keskeinen näkökulma, joita keskustelussa on esitetty, ja joita osittain ylempänäkin jo sivuttiinkin. --Urjanhai 24. helmikuuta 2012 kello 01.13 (EET)

Aloitin vastaavan osion SDP:n artikkelissa. Sitä saa täydentää. Iivarius 28. helmikuuta 2012 kello 16.38 (EET)

Eihän Eero Heinäluoma ei ole "yksittäinen jäsen", yhtä vähän kuin Timo Soini tai Pirkko Ruohonen-Lerner omassa puolueessaan.--Urjanhai 28. helmikuuta 2012 kello 16.43 (EET)

Siis eikö persujen rasistisen äärilaidan olemassaolosta muka löydy parempia lähteitä kuin jonkin yksittäisen köyliöläisjuntin mökellyksiä koskeva uutisointi?--194.136.96.129 28. helmikuuta 2012 kello 23.01 (EET)

Tuossa jonkinlaista ulkopuolista analyysiä. -Ochs 28. helmikuuta 2012 kello 23.11 (EET)

Suomalaistakin analyysiä olisi hyvä olla, vaikka sitten joutuisikin pitämään leikekirjaa paperilehdistä kuten SK ja HS. Muunmaalaiset usein yksinkertaistavat, ja niitä saa sitten aina olla täsmentämässä joltain reunalta. Tämä on kuitenkin sen verran kompakti ilmiö, että varmaan siitä jotain on meilläkin sanottu.--Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 01.19 (EET)

Triviaa?

Ei tunnu oikein hyvältä idealta tämä "Yksittäisten perussuomalaisten julkisuutta saaneita kannanottoja" -osio. Osiosta tulee väkisinkin epätietosanakirjamainen triviakokoelma. Ja jos henkilöt eivät ole edes wikimerkittäviä, tuskinpa heidän mielipiteensäkään ovat. -Ochs 28. helmikuuta 2012 kello 22.47 (EET)

Kari Tykkyläinen toki on wikimerkittävä. Samaa mieltä noin muuten. Iivarius 28. helmikuuta 2012 kello 22.58 (EET)

Luodaan artikkeli nimellä Suomen poliittiset kohut ja kerrotaan puoluekohtaisesti siellä. Siinä tosin olisi projektia, sillä pahimmat koijaripuolueet on yhtä wanhoja kuin koko valtio. Ja taisi niitä kohuja olla autonomiassakin. --TeT* 28. helmikuuta 2012 kello 23.09 (EET)

Tuo kuvaus Tykkyläisestä, joka tuossa nyt on pikemminkin "muuta toimintaa" kuin "kannanottoja" (eikä tykkyläinen edes ole herättänyt huomiota poliittisilla kannanotoillaa, vaan taiteellaan, vaikka sattuukin samalla olemaan perussuomalainen kunnanvaltuutettu, eikä edes taiteeseen kohdistuva huomio ole ollut mitenkään negatiivista tai skandaaleja sisältävää, vaan pääosin myönteistä tai kriittisenäkin normaalin taidekeskustelun eikä politiikan piiriin kuuluvaa). Varmaan joka puolueessa on myös taiteilijoita, eikä sillä ole mitään tekemistä koko puolueen kanssa, niin paljon kuin Tykkyläisen taidetta ihailen ja arvostankin.--Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 01.14 (EET)

Myös Tony Halmeen, Jussi Halla-ahon ja Teuvo Hakkaraisen puheet ovat olleet runsaasti esillä julkisuudessa. Kai niistäkin pitäisi mainita, jos jotain täytyy mainita. --Alcedoatthis 28. helmikuuta 2012 kello 23.13 (EET)

Kansanedustajat, jotka ehkä herättävät huomiota tai saavat varoituksia mutta ei potkuja kansanedustajille sopimattomista ilmaisuista, jotka ehkä jonkun muun kuin kansanedustajan asemassa olevan sanomana eivät herättäisi niin suurta huomiota, ovat kuitenkin eri asia kuin nämä varavaltuutetut ym. jotka laukovat sellaista tekstiä, josta saattaa saada tuomion olipa varavaltuutettu tai ei, ja joilla myös potkut puolueesta tulevat enemmän tai vähemmän automaattisesti. Kumpikin ilmiö voi olla merkittävä, mutta ne ovat kuitenkin kaksi eri ilmiötä, eikä niitä tulisi sekoittaa toisiinsa, koska siinä menevät ikään kuin puurot ja vellit sekaisin, vaikka näillä kahdella ilmiöllä ehkä jokin keskinäinenkin suhde voi olla ja varmaan noin yleisesti ottaen onkin.--Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 21.43 (EET)

Mutta parempi ratkaisu olisi varmaankin poistaa kaikista puolueartikkeleista tämänkaltaiset jäsenten yksittäiset sanomiset. Menee liian helposti uuden tutkimuksen puolelle, mitä lausuntoja otetaan mukaan ja mitä jätetään pois. Puolueen virallinen kanta pitää kertoa ja mahdollisesti istuvan puheenjohtajan julkisuudessa olleet lausunnot. Muut kommentit henkilöartikkeliin, jos on wikimerkittävästä jäsenestä kysymys. --Alcedoatthis 28. helmikuuta 2012 kello 23.30 (EET)

Niin, parempi olisi löytää jonkin luotettavan lähteen kommentaari tai arvovaltaisten tahojen (kenties eri suuntaisiakin) kommentteja ilmiöön, joka näistä yksittäistapauksista muodostuu, koska hyvin todennäköisesti tästä jossain on jotain sanottu, tai niin ainakin luulisi. --Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 21.47 (EET)

Ei tunnu järkevältä listalta. Tuntuu olevan joka viikko persulainen valtuutettu tai varavaltuutettu tai piirinosaston varapuheenjohtaja sanomisineen tai facebook-kirjoituksineen lehdissä esillä. --Mikko Paananen 29. helmikuuta 2012 kello 00.31 (EET)

Juu ei. Artikkelissa on kyllä tärkeää kertoa, että persujen riveissä on tämä avoimesti rasistinen faktio, mutta siitä kertomiseen pitää löytää vähän tietosanakirjamaisempi tapa kuin pelkkä sitaattikokoelma.--Kaikenlaisia 29. helmikuuta 2012 kello 17.44 (EET)

Tuo on aika paksu väite. Laita lähteet pöytään johon perustat mielipiteesi. Kylähullujen sanomisia on turha laskea. --TeT* 29. helmikuuta 2012 kello 21.02 (EET)

Vai että paksu väite. Sori nyt vaan, mutta luotan tässä asiassa omiin silmiini. Jos löydän Wikipediaan soveltuvia lähteitä, tieto ei tule pöydälle vaan itse artikkeliin. Mielipiteistäni en tietenkään keskustele täällä tämän enempää. Mutta kyllä kylähullujenkin sanomiset aletaan laskea siinä vaiheessa, kun niitä PS-kylähulluja alkaa löytyä joka paikasta. Asiaa ei vaan pidä esittää tietosanakirjassa sitaattikokoelman muodossa.--Kaikenlaisia 29. helmikuuta 2012 kello 21.06 (EET)

No, nyt artikkelissa on se kaivattu "pöytä johon perustan mielipiteeni". Jotain kertonee sekin, että puolueen oman kansanedustajan mielestä perussuomalaisissa on rasismia, joka pitäisi kitkeä pois.--Kaikenlaisia 29. helmikuuta 2012 kello 22.41 (EET)

Väite ei ole ollenkaan paksu, parikin merkittävää poliitikkoa on moittinut Soinia siitä, etä tämä "suvaitsee puolueessaan äärinationalistista fraktiota" (näille on lähteet, mutta en muista olenko tullut niihin linkittäneeksi missään keskustelussa). Tämä mainittu kylähulluporukka on eri asia, mutta lukumäärältään jo niin merkittävä, että on hyvin todennäköistä, että siitä on Suomessa joku luotettava tai arvovaltainen taho jotain sanonut. Mutta niin kauan kuin kukaan ei tällaisia yhteenvetotekstejä jaksa tai ehdi etsiä (voi joutua jopa nousemaan tietokoneelta ja menemään kirjaston lehtihyllylle, tai jopa pitämään leikearkistoa, mitä valitettavasti on oikeastikin vaikea tehdä ainakin jälkikäteen), niin tietysti muutama esimerkkitapauskin lueteltuna on parempi kuin ei mitään, ja jos nämä esimerkit halutaan poistaa, niin pitäisi silloin myös nähdä se vaiva, että lisää siihen sen paremman lähteen.--Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 21.36 (EET)

Mutta niin kuin yllä aivan oikein todettiin, niin pelkkä yksittäisten esimerkkien poimiminen menee helposti omaksi tutkimukseksi, ja siksi joku kokoava lähde olisi parempi.--Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 22.07 (EET)

No, kyllähän noita kokoavia lähteitä löytyi joitakin sentään.--Kaikenlaisia 29. helmikuuta 2012 kello 22.29 (EET)

Wikipedian ohjeistusten (Wikipedia:Resentismi) mukaan meidän tulee käyttää kymmenen vuoden testiä: onko kyseinen asia olennaista tietoa vielä kymmenen vuoden päästä? Onko joku rehellisesti sitä mieltä, että yhden kunnanvaltuutetun facebook-kommentit ovat merkittäviä vielä vuonna 2022? Välittäisikö kukaan nyt jonkun 2000-luvun alussa toimineen kunnanvaltuutetun vuonna 2002 kirjoittamista keskustelupalstaviesteistä? --62.78.234.31 16. maaliskuuta 2012 kello 20.01 (EET)

Nyt kun Ilkka Kanerva on tuomittu lahjuksen ottamisesta ehdolliseen vankeuteen, artikkeliin Kansallinen Kokoomus voitaneen kirjoittaa kokonainen alaosio nimeltä "Kokoomuksen korruptio"? Tässä artikkelissa kun on nostettu esille jopa kunnanvaltuutetut, kun taas Kanerva on sentään pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ministeri. --89.27.36.41 18. huhtikuuta 2012 kello 13.29 (EEST)

Neutraalius

Rasismia käsittelevään osioon lyötiin neutraaliusmalline, koska se muka perustuu "mielipidekirjoituksiin". Todellisuudessa osio perustuu uutisiin, luotettavissa lähteissä julkaistuihin haastatteluihin ja rasismiasiantuntijana tunnetun dosentin sanomalehtikolumniin. Jälkimmäinen on lähteistä lähimpänä mielipidekirjoitusta, mutta siinäkin ilmaistut näkemykset esitetään artikkelissa selkeästi kirjoittajansa näkemyksinä eikä kiistattomina tosiasioina. Kolumni on joka tapauksessa luotettava ja neutraali lähde dosentin ja asiantuntijan näkemyksistä.--Kaikenlaisia 29. helmikuuta 2012 kello 23.59 (EET)

Vesa Puuronen jota lähteenä käytit on entinen marxisti ja nykyinen vasemmistoliittolainen http://vesapuuronen.net/politiikka.htm . Hän toki on akateemikko, mutta ideologinen eli aatteensa vanki analyysissään. Sitten taas Lisa Bjurwaldin tosiallisen asiantuntemus, lähteet (ja suomen kielen taito lähteiden käytössä) on kyseenalaistettu muunmuassa lähteenä käyttämäsi uutisen keskustelupalstalla. Hän on mielipidekirjoittelija (kuten myönsit). Pitänee kai etsiä vastaukseksi perussuomalaisuuden anteeksipyytäjiä--TeT* 1. maaliskuuta 2012 kello 00.17 (EET)

1) Vesa Puurosen vasemmistolaisuus ei puolueettomassa Wikipediassa vaikuta lähteen luotettavuuteen hevon vitun vertaa, 2) en missään kohdassa myöntänyt journalisti Lisa Bjurwaldin olevan "mielipidekirjoittaja" (kirjoitin tietenkin dosentti Puurosesta, enkä myöntänyt hänenkään kolumninsa olevan varsinaista mielipidekirjoittelua - pikemminkin se on julkaistu asiantuntija-arvio), 3) Wikipedian kannalta merkityksetöntä mielipidekirjoittelua sen sijaan edustavat keskustelupalstakirjoittajat, joihin itse vetoat. Jos et esitä neutraaliusmallineelle mitään vakavasti otettavia perusteluita, se tuskin pysyy artikkelissa kovin pitkään. Mikä osiossa on epäneutraalia?-Kaikenlaisia 1. maaliskuuta 2012 kello 00.27 (EET)

Wikipedia pyrkii puoluettomuuteen, mutta koska Puuronen on puolueellinen (Vasemmistoliitto jne.), niin asiaa ei voi lakaista maton alle. Kuten sanoin, niin etsin kyllä perussuomalaisuudelle kunnon (lähteinä kelpaavat) puolustuspuheenvuorot tässä asiassa, jotta tämä Wikipedian periaate täyttyisi. ps. Neutraalius-mallinnetta ei saisi poistaa ennen kun asia on oikeasti sovitettu. Ja sen poistamiseen on turha kiirehtiä. --TeT* 1. maaliskuuta 2012 kello 00.39 (EET)

Mitä ihmettä oikein selität? Puurosen vasemmistolaisuus on täysin merkityksetöntä, koska Wikipediassa ei arvioida lähteiden luotettavuutta lähteiden kirjoittajien poliittisten kantojen perusteella. Mallineen roikottaminen artikkelissa ei koskaan ole hyvä, joten poistamiseen olisi nimenomaisesti kiirehdittävä.--Kaikenlaisia 1. maaliskuuta 2012 kello 00.46 (EET)

Tuo ei pidä paikkaansa. Wikipedia pyrkii puolueettomuuteen. Puolue X ei yksiselitteisesti ole neutraali lähde puolue y:tä käsitellessään. Vai sopisiko sinulle, että artikkeli 'Vasemmistoliitto' kirjoitetaan uudelleen Perussuomalainen-lehden artikkeleihin tukeutuen? --62.78.234.31 16. maaliskuuta 2012 kello 12.16 (EET)

Vielä asiaan nro 3. En esittänyt että keskustelupalstan kommentteja käytettäisiin itse artikkelissa vaan totesin, että kritiikkiä on tapahtunut, jonka voi lukea sieltä, sillä itselläni menisi liikaa aikaa perustella nuo huomiot täällä. Wikipediassa saa kritisoida lähteitä, ja niiden väittämät on aivan mahdollista myös perustelemalla kumota. Wikipedia ei ole mikään muureilla suojattu laitos vaan se sijaitsee internetissä, jossa siirtyminen (uuteen suomeen) ja tarvittaessa kopio-pastettaminen (uuden suomen kommentit tänne) on erittäin helppoa.Lisäksi mallinne kyllä tulee roikkumaan niin kauan kuin sen on tarvis, wikipedia on muutenkin aina rakennustyömaana, joten älä kiirehdi.--TeT* 1. maaliskuuta 2012 kello 01.08 (EET)

Mutta koska jollain uuden suomen tai minkä tahansa muun keskustelupalstan painoarvo on täysin sama myös keskustelusivun puolella, niin eivät ne ole täällä keskustelun puolella yhtään sen parempi argumentti mihinkään eikä se, että jotain on sanottu jossain keskustelupalstalla tuo millekään myöskään wikipedian keskustelussa esitetylle näkemykselle yhtään lisää painoa, pikemminkin päin vastoin, koska helposti herää epäilys, että näkemykselle ei kenties löydy tukea mistään muualta.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2012 kello 01.18 (EET)

Höpö höpö. Wikipediassa ei voi kumota tai kritisoida luotettavissa lähteissä annettuja näkemyksiä. Niille voidaan vain esittää vaihtoehtoisia lähteistettyjä näkemyksiä.Malline häipyy heti kun riittävän moni käyttäjä on todennut sen tarpeettomaksi. Sitä se on jo nyt.--Kaikenlaisia 1. maaliskuuta 2012 kello 01.26 (EET). maaliskuuta 2012 kello 01.23 (EET)

Sanoisin että malline on tarpeeton, osio on ainakin niin neutraali kuin Wikipediassa voi kohtuudella odottaa. Tony Halmeen ja Jussi Halla-ahon käsittely puuttuu vielä mutta sillä ei ole niin kiirettä. --Alcedoatthis 1. maaliskuuta 2012 kello 02.12 (EET)

Onhan tuossa jo tuotu esiin perussuomalaisten omia näkemyksiä aiheesta varsin tasapuolisesti. Eikä myöskään voida ajatella niin, että, jotakin varteenotettavaa poliittista tahoa (kuten jokin suomalainen eduskuntapuolue) kenties taustaltaan edustavat kriittiset näkemykset tulisi sensuroida, jos kerran niiden vastapainoksi esitetään puolueen edustajien omia näkemyksiä (sehän vasta epätasapainoista olisi!). Samoin (ja juuri siksi), kuten yllä jo todettiin, Wikipediassa ei arvioida lähteiden luotettavuutta lähteiden kirjoittajien poliittisten kantojen perusteella. Ja jonkun uutisen keskustelupalstakommenteilla, joita kuka tahansa voi kirjoitella ja kirjoitteleekin, ei tosiaan ole lähteiden luotettavuuden arvioinnissa minkäänlaista painoa.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2012 kello 01.10 (EET)

Tässä tapauksessa neutraaliutta voi parantaa etsimällä lisää ja monipuolisempia lähteitä. Yhden asiantuntijan mielipiteitä ei saa painottaa liikaa. Osio on kuitenkin mielestäni hyvällä alulla ja selvästi parempi kuin aiempi kannanottoluettelo. -Ochs 1. maaliskuuta 2012 kello 00.41 (EET)

Vielä voisi ainakin tässä keskustelussa viitata Timo Laanisen esim. artikkelissa Teuvo Hakkarainen siteerattuun huomioon siitä, miten kenties suurin mahdollinen loukkaus maalaisia kohtaan on puolustella rasistisia puheita maalaisuudella. Sekin voi tuosta Puurosen (kolumnina tietenkin kärjistetystä) kommentista tulla mieleen, vaikka kirjoittaja tuskin on sitä tarkoittanutkaan (sillä eiväthän kaikki kaupunkilaisetkaan ole rasisteja).--Urjanhai 1. maaliskuuta 2012 kello 01.10 (EET)

No, ainakaan Kansan Uutiset ei voi olla lähde seuraavassa väitteessä: "Eräät perussuomalaiset kansanedustajat ja muut puolueen kannattajat ovat esittäneet rasistisiksi tulkittuja lausuntoja." Ei Perussuomalainen-lehtikään ole lähde Vasemmistoliitto-artikkelissa. Tuollaisessa tapauksessa lause pitää muotoilla: "Vasemmistoliiton puoluelehden Kansan Uutisen mukaan..." Muuten olen melko tyytäinen uuteen kappaleseen, paitsi että se nykyisillään isossa artikelissa kaikkein pisin kappale- jos siihen liitetään yksittäisiä asioita vielä lisää niin se voi römpsähtää turhan isoksi. Kuka muuten päättää mikä asia on tarpeeksi merkittävä aihepiiri uudelle kappaleelle? Pitäisikö esimerkiksi aloittaa "Perussuomalaiset ja isänmaallisuus" ja lähteä setvimään varuskunta-, miinakielto-, yms. asioita pitkästi? --Pottier (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 07.35 (EET)

Väite on päivänselvästi tosi jo jäljempänä sanotun perusteella, eikä edes tarvitsisi lähdettä. --ML (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 07.59 (EET)

Myös minun väitteeni on päivänselvästi tosi. En tarvitse perusteluita. Kyse on siitä, että lause tulee Kansan Uutisista. Joko se poistetaan kokonaan sitten lähteestä?--Pottier (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 08.01 (EET)

Perussuomalaiset ovat esittäneet rasistisiksi tulkittuja kannanottoja. Wikipedian ohjeiden mukaan tuo tulee ilmoittaa, etenkin tällaisessa asiassa jossa puolueet ovat vastakkain ja puoluelehdillä on sidonnaisuus. Jos ja kun siitä on esimerkiksi tutkijoiden näkemys (Lisa Bjurwald) niin sekin merkitään kuten artikkelissa tehdään. Ei wikistit itse voi jumalan totuuksia kirjata. en:WP:SAY:tä tarkoitan. "Kansan Uutisten mukaan" on neutraali termi.

Wikipedia:Neutraali_näkökulma#Alkuperäinen määritelmä: "Sen tulisi sen sijaan ilmaista se tosiasia, että jotkut ihmiset ovat tätä mieltä ja syyt miksi he ovat tätä mieltä, sekä sitten myöskin esittää, mitä vastapuoli asiasta sanoo." Rikot juuri kaikkein tärkeintä neutraalin näkökulman ohjesääntöä Wikipediassa. --Pottier (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 08.11 (EET)

Asia on päivänselvä siksi, että samassa osiossa esitetään myöhemmin persujen lausuntoja, jotka on tulkittu rasistisiksi. --ML (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 15.38 (EET)

Enpä tiedä, koska lause menee että kansanedustajat. Hirvisaarella on tuomio kansanryhmään kiihottamisesta ennen kansanedustaja-aikaa, kenelläkään muulla ei - Halla-ahohan on vain jumalanpilkkaaja. Voi olla, että muutkin kansanedustajat ovat tätä tehneet, mutta se ei ole "jumalan sana" vaan sen takia tulee merkitä kenen mukaan. Nykyinenkin versio voi olla ehkä ok, pitää katsoa olisiko sitä hiottavissa. --Pottier (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 18.41 (EET)

Kyllähän "kenen mukaan" kerrotaan. Vesa Puurosen analyysihän siellä esitellään. --Uusimies (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 19.32 (EET)

Vesa Puuronen on oman kertomansa mukaan toiminut aktiivisesti SKP:ssä, DEVA:ssa ja Vasemmistoliitossa, ja hän myöntää, että politiikka ja tutkimus ovat hänelle samassa jatkumossa. Puuronen ei täten ole neutraali lähde. Vähintäänkin hänen kohdallaan tulisi mainita, että hän edustaa kilpailevaa puoluetta. --62.78.234.31 16. maaliskuuta 2012 kello 11.41 (EET)

Wikipedia:Kerro kuka tekee -käytännön mukaan näin pitääkin tehdä. --Harriv (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 11.58 (EET)

Ja se tulkitsija on siis kilpailevan puolueen julkaisu, jossa lainataan tämän kilpailevan puolueen jäsentä... Mistä lähtien puoluelehdet ovat olleet neutraaleja julkaisuja suhteessa kilpaileviin puolueisiin? Kansan Uutisissa on sanottu kaikenlaista myös kokoomuksen politiikasta; kannattaako ML nyt myös kokoomus-artikkelin uudelleen kirjoittamista Kansan Uutisten artikkeleihin nojautuen? --62.78.234.31 16. maaliskuuta 2012 kello 11.48 (EET)

Kaikkien mielestä "neutraalia" lähdettä ajankohtaisissa poliittisissa asioissa tuskin löytyy, joten oikea tapa on käyttää monipuolisia lähteitä, eikä pelkästään yhtä. Tällöin lukija saa kattavan kuvan mitä mieltä asiasta ollaan. --Harriv (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 11.58 (EET)

Puoluelehden kirjoitukset kilpailevasta puolueesta ovat määritelmällisesti ja avoimesti puolueellisia. Kun Vasemmistoliiton puoluelehti haastattelee Vasemmistoliiton jäsentä tämän mielipiteistä kilpailevasta puolueesta, täyttyy propagandan määritelmä. Tällä hetkellä artikkeli sisältää kokonaisen kappaleen propagandaa entiseltä taistolaiselta. --62.78.234.31 16. maaliskuuta 2012 kello 12.07 (EET)

Kyseessä ei ole puolueen näkemys vaan tutkijan näkemys. Kaikki puoluelehdessä oleva ei määritelmällisesti ole propagandaa. Pitäisikö artikkelissa mainita vielä tutkijan entinenkin puoluekanta? --Uusimies (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 15.52 (EET)

Puuronen itse kirjoittaa, ettei hän pysty erottamaan politiikkaa ja tutkimusta toisistaan: "Työni ja poliittinen toimintani ovat kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin poliittisen toiminnankin avulla."[13] Puuronen käyttää dosentin titteliään hyväkseen harjoittaakseen politiikkaa asiantuntijalausuntoihin naamioituna. (Toinen asia on tietysti sitten se, että sosiologia on pelkkä tonttutiede). --62.78.234.31 16. maaliskuuta 2012 kello 20.05 (EET)

Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän pyrkisi tekemään propagandaa. Kaikki tutkijat tekevät valintoja, jotkut poliittisista syistä, jotkut urasyistä. Annetaan tiedeyhteisön tehdä tutkijoiden arvionti. -Uusimies (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 20.36 (EET)

Yhtä puolueellisiahan ovat perussuomalaisten omat vastaukset muiden puolueiden edustajien esittämään kritiikkiin, joita kuitenkin vaaditaan saada siteerata. Ja kyllä samasta aiheesta ovat esittäneet kritiikkiä oikeastaan kaikkia muitakin puolueita edustavat tahot, ainakin heti muistan demarien, vihreiden ja useiden keskustalaisten aihetta sivuavat kannanotot. Ja näin siis löytyy (luultavasti) kannanottoja eri puolueita edustavilta poliitikoilta, eri puolueita edustavilta tutkijoilta, eri puolueita edustavilta toimittajilta yhtä lailla kuin puolueisiin sitoutumattomilta tutkijoilta, toimittajilta ja muilta henkilöiltä. Ja kun näin on, niin näitä kaikkia voidaan ja pitääkin käyttää. Siitä, kuka sanoo, lukija osaa kyllä itsekin päätellä sanomisen painoarvon. --Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 16.18 (EET)

Sanottiinko tuo "satiiriksi tarkoittamansa" viitatussa lähteessä vai jossain muualla? Kellään paperilehteä käsillä?--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2012 kello 11.38 (EEST)

Samaa tietoa on yritetty tunkea ennenkin. Jopa vaikka jos joku toimittaja olisi sitä käyttänyt, kyseessä on puhtaasti tulkinta ja subjektiivinen mielipide tekstin motiiveista. --ML (keskustelu) 23. kesäkuuta 2012 kello 12.03 (EEST)

Tekstin kirjoittaja sanoi itse, että kyseessä oli satiiri. ks. Yle yms. Täten eihän "satiiriksi tarkoittamansa" -lauseessa ollut faktuaalisesti mitään väärää, vaan siinä ilmaistiin mitä kirjoittaja itse oli sanonut tekstistä. --Pottier (keskustelu) 23. kesäkuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

Ensimmäinen kysymys on se, että lausuntoon viitatessa tulisi myös lisätä viittaus ko. lähteeseen, mikäli on niin, että ko. tietoa ei ollut aiemmin viitaussa lähteessä, ettei tulisi lisätyksi viitatun lähteen vastaista tietoa. Samaan on törmätty mm. artikkelissa Mari Leppänen, kun joku täydensi lähteistettyä tekstiä lisäyksellä, jota ei ollut lähteessä mutta ei lisännyt lähdettä, johon täydennys perustui. Toinen kysymys on se, että tuo oli jälkikäteen esitetty selitys (ja vain ja ainoastaan lausujan oma selitys), mikä tuosta puheena olevasta sanamuodosta ei käynyt ilmi (eli ei ole mitään yksimielisyyttä, vaan ainoastaan lausujan oma, jälkikäteen esittämä kanta, että lausma oli "satiiriksi tarkoitettu"). --Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 09.43 (EEST)

Jep, ja jos tuo muoto on jotenkin epäselvä niin saman ajaa esimerkiksi "Kohun alettua tekstin kirjoittaja kertoi sen olleen satiiri." Harva taitaa pitää tekstiä minään ennen sen kirjoittamista. Toisaalta näissä asioissa pitää miettiä myös määritelmää: kuka määritteli hihamerkkikirjoituksen rasistiseksi? Ei ainakaan poliisi, tekikö niin perussuomalaisten eduskuntaryhmä sitten perusteluissaan? --Pottier (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 17.31 (EEST)

Tuossa on aika monta tapausta, joista ei mainita miksi ne kuuluvat tähän rasismisyytöskappaleeseen. Ei kai edes tuomio kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ole välttämättä tuomio rasismista. -Uusimies (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 15.26 (EEST)

Artikkeli on tällä hetkellä täynnä puolueenvastaista propagandaa. "Rasismisyytökset"-osio on pitempi kuin mikään muu osio: artikkeli on pahasti epätasapainossa. Tuossa osiossa käsitellään mm. yksittäisen valtuutetun ja yksittäisen eduskunta-avustajan kirjoituksia (eikä kyseinen avustaja edes ole puolueen jäsen). On selvää, että nuo kohut eivät ole merkittäviä 10 vuoden päästä (tuota aikaväliä on Wikipediassa pidetty kriteerinä todellisen noteerattavuuden mittaamisessa). Minkään muun puolueen artikkelissa ei ole tuollaisia osioita, vaikka esimerkiksi Kokoomuksen ykkösrivin poliitikoista löytyy tuomittuja väkivaltarikollisia (Vapaavuori), lahjuksenottajia (Kanerva) ja kuolemantuottajia (Sasi). On varsin ilmeistä, että punavihreät käyttävät tätä artikkelia perussuomalaisvastaiseen vaalipropagandaan. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 19.29 (EEST)

Kanervan asian käsittely on ilmeisesti vieläkin kesken. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 20.50 (EEST)

Vapaavuoren ja Sasin rikosten käsittely ei ole kesken. Sitä paitsi tässä artikkelissa oli maininta Jussi Halla-ahon oikeusjutusta jo kauan ennen KKO:n päätöstä. Sitä paitsi, jos oikeusjutun keskeneräisyys otetaan standardiksi, tästä artikkelista pitäisi kaiketi poistaa kokonaan maininta Erosen jutusta, koska se ei koskaan edes edennyt oikeuteen. Eikä Köyliön valtuutettukaan ole mitään tuomiota tietääkseni saanut. Joten jälleen kerran vaikuttaa siltä, että Perussuomalaisiin sovelletaan yhtä standardia ja kaikkiin muihin puolueisiin toista. Mutta sano nyt mielipiteesi siitä, onko Wikipedian merkittävyys- ja resentismi-linjausten mukaista kirjoittaa puolueartikkeliin useita kappaleita kunnallisvaltuutetun ja eduskunta-avustajan (joka ei ole puolueen jäsen) Facebook-kirjoituksista tai satiirisista bloggauksista. Ovatko ne merkittäviä 10 vuoden ajanjaksolla? --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 21.24 (EEST)

Perussuomalaiset on vajaa parikymmentä vuotta vanha puolue, joka lakkasi olemasta marginaalinen pienpuolue vuosi sitten. Kokoomuksella on ikää liki sata vuotta ja se on siitä alkaen ollut merkittävä tekijä Suomen politiikassa. On aika selvä, että tiedot jotka olisivat resentistisiä Kokoomus-artikkelissa, eivät sitä välttämättä ole Perussuomalaiset-artikkelissa. Ja jos media toistuvasti liittää rasismin Perussuomalaisiin, niin sitä on syytä Perussuomalaiset-artikkelissa käsitellä. Jos taas media alkaa toistuvasti liittää esim. kuolemantuottamukset liikenteessä Kokoomukseen, niin sitten niitä on syytä käsitellä myös Kokoomus-artikkelissa.  –Kommentin jätti Otrfan (keskustelu – muokkaukset)

Kunnallisvaltuutettujen Facebook-kirjoitukset eivät millään muotoa ole merkittäviä minkään puolueen poliittisen linjan kannalta. Ja jos parin viimeisen vuoden kohut ovat maininnan arvoisia yhdessä puolueessa, silloin ne ovat sitä myös toisessa. Käsi sydämellä: jos perussuomalainen kansanedustaja olisi saanut käräjäoikeudessa saman tuomion kuin Kanerva, luuletko, ettei sitä mainittaisi tässä artikkelissa, kun kaikenlaiset Facebook-kohutkin mainitaan? Mitä mediaan tulee, se on tunnetusti PS-vastainen, tässä tuore todiste. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 21.58 (EEST)

Tuskin yksittäistä lahjustuomiota tässäkään artikkelissa mainittaisiin, ellei se sitten johda esim. puolueesta erottamiseen, tosin ei välttämättä silloinkaan. Lähteiden mukaan kirjoitetaan ja sieltä ne artikkeleiden painotukset periytyvät. Eikä media erityisen perussuomalaisvastaiselta vaikuta, jos suurin osa toimittajista saattaisi jossain olosuhteissa puoluetta äänestää. --Otrfan (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 22.21 (EEST)

Vapaavuori ja Sasi eivät kuulu ainakaan tähän kohtaan, tarvittaessa lisää kohdassa Keskustelu:Kansallinen Kokoomus.

Halla-ahon tuomio on ilmeisestikin käsitelty loppuun ja lisäksi tapauksen takia hän joutui sivuun toimistaan eli asia kuulunee lyhytmuotoisesti artikkeliin. Tarkempi käsittely kuuluu henkilön itsensä artikkeliin.

Kohuakaan herättäneet blogikirjoitukset sinänsä eivät varmaankaan kuulu tällaisiin artikkeleihin, mutta ne seuraamuksineen voivat kuulua (esim. voi olla merkittäviä erotuksia).

Ulla Pyysalo tai hänen touhunsa - pulinaa herättäneetkään - nyt tuskin mitenkään merkittäviä ovat. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 21.46 (EEST)

Yksittäisen kunnallisvaltuutetun erottaminen tuskin rikkoo merkittävyyden rajaa 10 vuoden ajanjaksolla. Kunnallispolitiikassa tapahtuu myös loikkauksia puolueiden välillä useita vuodessa; ei niitäkään ryhdytä listaamaan Wikipediassa. Mutta viimeiseen kohtaan liittyen, olet siis myös sitä mieltä, että Pyysalon tai Erosen tapauksia on turha mainita tässä artikkelissa? --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 21.58 (EEST)

Loikkaukset eivät ole merkittäviä - onko täällä sellaisiakin jonnekin listattu?! Erottaminen (ero puolueen pakottamana) on eri tason asia.

Pyysalo on jo poistettu.

Eronen ei itsessään varmaankaan ole merkittävä, mutta Hirvisaaren erotukset ilmeisestikin kyllä. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 22.09 (EEST)

Yhä epäselvää, miksi köyliöläisen kunnanvaltuutetun erottaminen olisi merkittävää 10 vuoden aikavälillä. Kunnanvaltuutettu on moninkertaisesti merkityksettömämpi tehtävä kuin kansanedustaja. Kunnanvaltuutetulla on vähemmän valtaa kuin esim. puoluevaltuuston jäsenellä. Puolueella on tällä hetkellä noin 440 kunnanvaltuutettua, ensi vaalien jälkeen melko varmasti yli 1000. Kyseisen kunnanvaltuutetun Facebook-kommentit eivät liittyneet puolueen linjaan. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 22.16 (EEST)

Kyseinen tapaus sai aikaan kuitenkin seurauksia, artikkelissa mainitaan se että puolue päätti tutkia ehdokkaiden tausta ja puolueen kansanedustaja myönsi puolueessa esiintyvän rasismia koska haluaa kitkeä sen pois. Se liittyy kyseisen kappaleen otsikkoon. Koko kappaletta tulisi tosiaan miettiä uudestaan rakenteensa puolesta. Nykyinen "päiväkirjamainen" esitystapa ei ole kovin napakka. --Harriv (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 22.21 (EEST)

Ja linkin takana oleva tapaus sai aikaan seurauksia Vihreässä Liitossa: vihreiden valtuutettu tuomittiin seksuaalirikoksesta ja paljastui, että hänet oli otettu vihreiden ehdokkaaksi tuomion jälkeen.[14] Vihreiden puolusihteeri kommentoi tapausta sanomalla, että vihreissä ollaan jatkossa tarkempia ehdokkaiden haastattelussa.[15] Sinun logiikallasi tämä tapaus tulee nyt mainita artikkelissa Vihreä Liitto. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 22.31 (EEST)

En tunne tarkkaan tapaus Rautiota, mutta se voi tapahtumaketjuna hyvinkin olla merkittävä Perussuomalaisiin liitetyn rasismin käsittelyssä. Tämä kohta tuskin on merkittävä juuri tämän artikkelin kannalta, mutta voisi olla merkittävä tuon ajatellun erillisen rasismisyytöksiä käsittelevän artikkelin puolella. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 22.28 (EEST)

Tässä pari valtuutettujen erotuskohua muista puolueista: Kangasalan valtuusto erotti keskustalaisen kunnanvaltuutetun, koska tämä oli tuomittu pahoinpitelystä[16] - lisätäänkö Keskusta-artikkeliin? Vihreiden valtuutettu Lappeenrannassa pakotettiin eroamaan (valtuston pj vaati eroamista), koska vihreiden valtuutettu oli tuomittu lapsen hyväksikäytöstä[17] - lisätäänkö Vihreä Liitto-artikkeliin? Näissä on molemmissa annettu tuomio, toisin kuin Köyliön tapauksessa. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 22.23 (EEST)

Tapaus Kawawa ei varmastikaan ole merkittävä, kysymys ilmeisestikin täysin oman elämän sotkuista.

Tapaus Bährend voi olla vähän merkittävämpi, mutta hänenkin kohdallaan on mukana lähinnä tv-julkisuus ja silti varmaan kymmenen kertaa vähemmän käsitelty. Asialla ei ole vastaavaa yhteiskunnallista ulottuvuutta. Jatkokeskustelu tarvittaessa kohdassa Keskustelu:Suomen Keskusta, jos tosiaan ajattelet tv-julkkiksen sähellysten olevan merkittäviä.

Näiden tapausten rikollisuuden ja yhteiskunnallisen näkökulman yhteinen painoarvo ei tahdo millään riittää.

Tapaus Rautio ei itsessään ole merkittävä, mutta kuten jo tuossa erikseen todettiin: koko tapahtumaketju voi olla hyvinkin merkittävä Perussuomalaisiin liittyvään rasismiaatosten käsittelyyn. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 22.42 (EEST)

Mutta vihreiden puoluesihteeri sanoi itse, että Kawawan tapauksesta oli seurauksia myös puolueen toimintatapoihin: "...jatkossa vihreissä ollaan tarkempia ehdokkaiden haastatteluissa".[18] Joten jos Köyliön tapauksesta lähti tapahtumaketju, niin lähti myös tuosta. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 22.46 (EEST)

Kawawa ei ole merkittävä, mutta jos on ollut jokin erityinen muutos ehdokkaiden suhteen, siitä voi mainita. Näin jos sille muutokselle löytyy vielä laajasti lähteitä, maininta yhdessä lehtiartikkelissa ei riitä. Laajempi käsittely kohdassa Keskustelu:Vihreä liitto. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 22.53 (EEST)

Ei Perussuomalaistenkaan kohdalla mainita mitään erityisiä muutoksia ehdokkaiden suhteen: "puolue ilmoitti tutkivansa kuntavaaliehdokkaidensa taustat", kun taas vihreillä: "jatkossa ollaan tarkempia ehdokkaiden haastatteluissa". Nuo ovat täysin sama asia. Joko kumpikin on mainitsemisen arvoinen tai sitten kumpikaan ei ole. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 22.57 (EEST)

Miksi muuten avoimesti vasemmistoliittolaisen Vesa Puurosen varsin yksityiskohtaiselle luokittelulle ("kaupunkilaisrasistit" ja "maalaisrasistit") ei tässä artikkelissa vaadita useampia lähteitä, vaan kilpailevaa puoluetta edustava Puuronen riittää (yksi artikkeli mielipidekirjoitus Vasemmistoliiton Kansan Uutisissa)? --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 23.01 (EEST)

Perussuomalaisten aatokset "rasismin kitkemisestä" lienevät se varsinainen juju tapaus Rautiosta tässä kohdassa - koko kappaleenkin nimi kun on "Perussuomalaiset ja rasismisyytökset".

Artikkelissahan sanotaan jo, että kysymyksessä Puurosen osalta on tällaisen taustan tällaiselta henkilöltä tällainen kanta. Joku on arvioinut hänet itsessään arvovaltaiseksi kannan kertojaksi tuosta asiasta. Muuta lähdettä hänen sanomalleen asialle ei tarvita, koska ei liene epäilystä, etteikö tämä henkilön kanta ole tämä. Toinen seikka on sitten, onko arvion/arvostelun lausunut henkilö tarpeeksi merkittävä asiassaan...

Näihin asioihin on kokolailla kyllä jo vastaukset keskusteluissa edellä: molempia on ruodittu sekä kohtaa Rautio että kohtaa Puuronen - lue koko ketju, kohdat "Valtuutetun kommentin poistelu" ja tämän kappaleen alku. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 23.23 (EEST)

Yllä ei ole esitetty riittäviä perusteita Vesa Puurosen merkittävyydelle. Merkittävyyden puutteesta puhunee omaa kieltä sekin, että nimi näkyy artikkelissa punaisella. Puuronen on itse myöntänyt olevansa poliittinen aktivisti kilpailevassa puolueessa, joten hänellä on intressi mustamaalata PS:ää. Sitten asiassa on vielä se seikka, että kyseinen lähde on mielipidekirjoitus, joita ei perinteisesti ole Wikipediassa pidetty luotettavina lähteinä. Vai voinko siteerata jonkun perussuomalaisen Uusi Suomi -bloggarin analyyseja Vihreästä Liitosta jälkimmäisen artikkeliin? --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 23.32 (EEST)

Ketä tahansa bloggaria siteeraten et voi kirjoittaa. Mutta materiaali on nyt kohdassa Perussuomalaiset ja rasismisyytökset, joten jatketaan siellä keskustelusivulla vaikka keskustelua Puurosesta. Itse en osaa arvioida häntä juuri kylläkään mitenkään, mutta aihe herättänee kyllä jatkossakin kiinnostusta monien kirjoittajien suunnalta...

Yritän lähinnä saada vain tätä varsinaista puolueartikkelia ytimekkäämmäksi, asiallisemmaksi ja rauhoittumaan.

Kaikki kirjoittamattomat artikkelit eivät muuten sentään ole merkityksettömiä, Wikipedia ei ole vielä valmis :D EDIT Nyt on Puurosestakin artikkeli. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 23.43 (EEST)

Mitenkäs ne punavihreät ovat Kokoomus-artikkelin missanneet propagandavälineenä? --Otrfan (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 21.37 (EEST)

Punavihreät ovat nykyään Kokoomuksen liittolaisia, kuten Kataisen hallituksen kokoonpanostakin näkee. --89.27.36.41 2. elokuuta 2012 kello 21.58 (EEST)

Keskustelu joidenkin perussuomalaisten tai perussuomalaisiin liittyvien henkilöiden rasismista on riittävän näkyvää ja merkittävää ollakseen wikimerkittävää, mutta samalla liian epämerkittävää tällaiseen puolueartikkeliin, joten siitä pitäisikin tehdä oma artikkelinsa, "Keskustelu perussuomalaisiin liitetystä rasismista" tms. Esimerkiksi en-wikissä on paljon sentyyppisiä näkyvistä julkisista keskusteluista kertovia artikkeleja, jotka on ollut hyvä erottaa käsittelemäänsä aihetta käsittelevästä artikkelista erilleen. Etenkin kun tämä osio väistämättä laajenee koko ajan, niin kohta siitä tosiaan tulee kohtuuttoman iso muuhun artikkeliin nähden. --Savir (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 21.56 (EEST)

Joo, pitäis erottaa artikkeli Perussuomalaiset ja rasismisyytökset tai Keskustelu perussuomalaisiin liitetystä rasismista ja viitata tästä sinne pääartikkeli-mallineella. Rasismi ei kuulu kovin laajasti tähän artikkeliin, mutta kohu on ollut niin laajaa ja merkittävää, että sitä ei voi poistakaan - mm. seurauksena monia erottamisia ja tuomioita... --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 22.18 (EEST)

Idealogi

Artikkelissa ilmoitetaan yhdeksi perussuomalaisten ideologioista "populismi". Lähteen "2. ↑ 2,0 2,1 Rauli Mickelsson: Suomen puolueet-historia, muutos ja nykypäivä (Vastapaino 2007) s. 398" puoluettomuutta on syytä epäillä. http://www.vihreatehdokkaat.fi/rauli.mickelsson/?page_id=13 Taaeivoiollavarattu 2. maaliskuuta 2011 kello 22.28 (EET)

Jan-Magnus Jansson oli tunnetuimpia suomalaisia valtio-oppineita aikanaan. Kyseenalaistatko pätevyytensä sillä, että oli myös RKP:n presidenttiehdokas? 77.72.57.235 14. maaliskuuta 2011 kello 21.28 (EET)

Tässä on eräs lähde, jonka kustantaja on ilmeisesti lähellä kokoomusta: Railo, Erkka & Vesa, Vares: Oikeistopopulismin monet kasvot - perussuomalaisuus poliittisen historian ja mediatutkimuksen valossa. Helsinki: Suomen Toivo -ajatuspaja, 2011. ISBN 978-951-8964-86-8. Teoksen verkkoversio. Tästä lähteestä voi löytyä aineksia sekä populismi- että rasismiteemaan (itse asiassa rasismista taidetaan antaa siinä aika lailla synninpäästöä). Mutta ei kyllä tutkimuskirjallisuutta voida diskata tutkijoiden tai julkaisijan poliittisilla sitoumuksilla. Vaan päin vastoin yksipuolisuutta vältetään lisäämällä luotettavien ja tasokkaiden lähteiden kirjoa. Kuitenkinhan puolueen omien edustajien näkemykset eivät ole yhtään sen vähemmän puolueettomia. Ja varmaanhan löytyy myös sitoutumattomia tutkijoita, joiden tuotoksia saa myös vapaasti hyödyntää lähteinä.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 20.19 (EEST)

Perussuomalaiset ja rasismisyytökset

• Alakappaleen turpoamisen takia ja
• ohi puolueartikkelin keskeisen asian menemisen takia sekä
• edeltäviin keskusteluihin perustuen

on perustettu erillisen artikkelin Perussuomalaiset ja rasismisyytökset. Sinne on siirretty suurin osa rasismiasian käsittelystä tästä artikkelista.

Jatkossa rasismisyytöksistä keskusteltakoon uuden artikkelin puolella kohdassa Keskustelu:Perussuomalaiset ja rasismisyytökset - jos tällainen alustavasti tehty artikkelin jakaminen nyt hyväksytään. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

"Eduskuntavaaliohjelma 2011 korostuu liikaa"

Poliittiset kannat -osiota on pyydetty korjaamaan sillä perusteella, että "eduskuntavaaliohjelma 2011 korostuu liikaa". Alun perin tuon valituksen lisääjä oli kirjoittanut myös, että "puolueohjelmaa ei mainita". Kyseinen kirjoittaja ei ilmeisesti ollut tietoinen siitä, että Perussuomalaisilla ei ole puolueohjelmaa, vaan puolueen poliittiset ohjelmat koostuvat ennen muuta vaaliohjelmista, joiden lisäksi on julkaistu pari periaateohjelmaa. Kysymys on siis: mikä olisi muka parempi lähde puolueen virallisille poliittisille kannoille kuin tuorein vaaliohjelma? Pitäisikö kirjoittaa jotain 2007 vaaliohjelmasta? Voihan siitäkin jotain laittaa, jos on tarpeen, mutta on selvää, että tuorein vaaliohjelma on oleellisin. Poistan korjattavaa-mallineen, jos tähän ei tule vastauksia. --89.27.36.41 7. syyskuuta 2012 kello 06.26 (EEST)

Kannattaisi kirjoittaa. Olisi jopa mielenkiintoista tarkastella 2007 ja 2011 vaaliohjelmien eroja, olihan jälkimmäinen varsin huomiota herättävä. --Höyhens (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 07.28 (EEST)

Kuten kaikilla muillakin puolueilla, on Perussuomalaisilla puoluerekisterin vaatima "yhdistyksen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaiseva yleisohjelma" eli puolueohjelma. Sen linjaukset on syytä mainita ensin. Puolueella on ollut myös yli kymmenen muuta ohjelmaa, joista ei mainita mitään. Kaikista voi jotain kertoa artikkelissa. Vuoden 2011 ohjelma voi korostua hieman, koska puolue sai historiallisen suuren voiton, mutta sen ei pitäisi olla ainoa lähde. Ohjelmista ei voi kirjoittaa kovin yksityiskohtaisesti puolueen pääartikkelissa ja olisikin syytä pyrkiä käyttämään lähteinä tutkimuksia, joissa niistä esitetään yleisiä luonnehdintoja, sen sijaan, että noukittaisiin suoraan ohjelmasta yksittäisiä asioita kuten tässä on tehty. Tämä ei tosin ole ainoastaan tämän artikkelin ongelma: monissa puolueartikkeleissa ohjelmista ei kerrota mitään.--ap4k (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 14.16 (EEST)

Kyseisellä vuoden 1995 yleisohjelmalla[19] ei kuitenkaan käytännössä ole samanlaista asemaa kuin puolueohjelmilla muissa puolueissa. Tästä kertoo se, ettei sitä ole päivitetty vuoden 1995 jälkeen, vaan puolueen kantojen kehitys näkyy muista ohjelmista. Kyseinen yleisohjelma on noin 2 sivua pitkä, kun taas 2011 vaaliohjelmassa on päälle 70 sivua. Näin ollen ne ovat sisällöltään aivan eri tasolla. Joka tapauksessa, tämän linkin takaa löytyvät kaikki puolueen julkaisemat poliittiset ohjelmat.[20] --89.27.36.41 7. syyskuuta 2012 kello 17.51 (EEST)

Ideologiasta taas kerran

http://www.parties-and-elections.eu/finland.html sivulla on ilmoitettu ideologioiksi Kansalliskonservatismi, Arvokonsevatismi ja Oikeistopopulismi. Miten on pitäisikö uudet ideologiat lisätä listaan vai vaihtaa jo olemassaolevien kanssa esimerkiksi kansallismielisyys → Kansalliskonservatismi ja populismi → Oikeistopopulismi? Joukosi (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 22.27 (EET)

Onko tuo Wolfram Nordsieckin sivusto jotenkin parempi lähde kuin suomalaisen tutkijan kirja Suomen puolueista, johon arvokonservatismi ja populismi on lähteistetty? Kansallismielisyys on puolestaan lähteistetty puolueen omaan ohjelmaan. Mallineessa käytetään kyseisessä kohdassa sekä puolueen itsensä ilmoittamia että muiden näkemyksiä sekaisin, joten oikeaa vaihtoehtoa ei voi olla. Puolueen itsensä ilmoittama ideologia, jos sellainen on, ainakin tulee ilmoittaa. Jos käytetään tutkijoiden näkemyksiä, olisi mielestäni käytettävä erityisesti Suomen politiikkaan perehtyneitä tutkijoita. Heilläkin riittänee eri näkemyksiä, joista pitäisi valita olennaisimmat jollain metodilla.--ap4k (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 18.32 (EET)

Ainakin Kansalliskonservatismi sivulla on mainittuna Perussuomalaiset joten se sieltä mielestäni olisi otettava pois, jos se ei sitä aatetta kannata. Samalta sivulta lainattuna "Kansalliskonservatismi on poliittinen aate, jossa nationalismia ja konservatismia yhdistetään toisiinsa. Kansalliskonservatiivit kannattavat maahanmuuton rajoittamista ja Euroopassa ovat yleensä euroskeptisiä." ja mielestäni nationalismi juuri tarkoittaa kansallismielisyyttä, sekä he ovat myös tietyllä tavalla konservatiivisia juuri tuon Arvokonservatismin takia. Ja he tietääkseni kannattavat myös jonkinasteista maahanmuuton rajoittamista sekä ovat euroskeptisiä. Oikeistopopulismi sivulta lainattu "Oikeistopopulismi on nimitys poliittiselle suuntaukselle, joka yhdistää nationalismia ja populistista retoriikkaa. Ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymys on ollut keskeinen tekijä nykyisen oikeistopopulismin nousussa." Myös tämä mielestäni kuvaa hyvin puolueen aatetta, koska he ovat kansallismielisiä ja populistisia. Se että onko tuo mainitsemani sivu jotenki parempi kuin Suomen politiikan tutkijan kirja niin varmaankaan ei, mutta siellä on mielestäni hyvin kerrottu eri maiden puolueiden ideologioita. Joukosi (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 21.44 (EET)

Vasemmistolaisen tai enintään keskustavasemmistolaisen, korostuneesti tavallisten duunarien ja alempien kansanluokkien kannalle asettuneen puolueen nimittäminen oikeistopopulistiseksi olisi aika ongelmallista. Jotta voisi olla oikeistopopulistinen, täytyisi kai ensin olla oikeistolainen. Löytyy toki arkijärjen vastaisia määritelmiä, joissa oikeistopopulismi on määritelmällisesti irrotettu oikeistosta ja ylipäätään kapitalistisesta ajattelusta, mutta tällaiset määritelmät ovat paitsi sisäisesti ristiriitaisia, myös poliittisesti kiistanalaisia ja leimaavia. Tällaisella termillä voisi antaa "salaviestin", jota ei kuitenkaan voisi kirjoittaa auki itse tekstiin. Kun esimerkiksi selväsanaista ja Wikipedian lähteeksi sopivaa asiatekstiä, jossa perussuomalaiset yhdistyisivät erityisesti kapitalismiin ja rahan valtaan tuskin löytyy, niin oikeisto-sanan käyttö voisi kuitenkin antaa tällaisen mielikuvan. Tällä oikeastaan vain kierrettäisiin Wikipedian vaatimukset. Puolue ei nähtävästi itsekään nimitä itseään oikeistolaiseksi. Mitä olen itse havainnut, niin persut näyttäisivät kutsuvan oikeistoksi Suomen oloissa lähinnä Kokoomusta.Tuohirulla (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 11.22 (EEST)

Mitä vasemmistolaista on markkinataloutta kannattavissa nationalistisissa arvokonservatiiveissa? Puoluehan vastustaa suurin piirtein kaikkea perinteisen vasemmiston arvomaailmaan kuuluvaa. Rahavallan kritiikkiä harrastavat myös kansallissosialistit, mutta ei se heistäkään vasemmistoa tee, varsinaisesti kapitalismikriittinen PS ei kuitenkaan taida olla. Tuohirullan mainitsema "duunarien ja alempien kansanluokkien puolelle asettuminenkin" tarkoittaa pelkästään valkoihoista heteromiestä, vasemmisto taas ajaa perinteisesti kaikkien alempien kansanluokkien asiaa. Lisäksi väite duunarien puolustamisesta on sangen merkillinen, kun ottaa huomioon esimerkiksi PS:n ay-vastaisuuden, vaatimukset lakko-oikeuden rajoittamisesta sekä kuntatasolla eri puolilla Suomea esitetyt vaatimukset irtisanomisista ja lomautuksista. Kannattaa muistaa myös Sampo Terhon johtaman työryhmän viime vuonna esittämä talousohjelma, joka on kaikkea muuta kuin vasemmistolainen. --Joe K. (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 17.01 (EEST)

Jospa ei aloitettaisi tuollaista leimaavaa keskustelukulttuuria wikipediassa, vaan juteltaisiin ihan asiasta? En minäkään tässä yritä puolustella persuja, vaan haluan, että ne luokitellaan oikein ja käytetään oikeita termejä. Siksi en vastaa natsikorttiin tai rasistivihjaukseen, vaan vastaan noihin asiallisempiin pointteihisi liittyen aiheenamme olevaan talouspolitiikkaan. Nationalistisuus tai arvokonservatiivisuus sinänsä eivät liity oikeistolaisuuteen, joten en ota niihinkään kantaa. Markkinatalouden kannatus liittyy, mutta väitteesi PS:n markkinatalouden kannatuksesta on aika heikolla pohjalla. En tunne puoluetta ja sen linjauksia läpikotaisin, mutta minkäänlaisena porvarien tai rikkaiden, taikka elinkeinoelämän puolueena PS ei ole milloinkaan profiloitunut. Päin vastoin sen piirissä toimitaan muun muassa ammattiyhdistysliikkeissä, ja hyvin monilla aktiiveilla on duunaritausta. PS tuskin edes yrittää kosiskella rikkaita tai eliittiryhmiä, koska ei saisi niiltä ääniä tai rahoitusta kuitenkaan.

Tietääkseni PS ei edes ole pyrkinyt "rajoittamaan lakko-oikeutta", kuten väität, vaan kyse tuossa oli laittomien lakkojen rangaistusasteesta. Laittomiahan ne joka tapauksessa ovat. Sitä paitsi lakkoilun tai ammattiyhdistysliikkeen rajoittaminen ei sekään olisi määritelmällisesti oikeistolaista, rajoittihan niitä Neuvostoliitto ja moni muukin sosialistinen maa. On kyettävä näkemään, että eri vasemmistotahoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten parhaiten ajaa työläisten ja alempien kansanluokkien etua. Säästöt, joihin irtisanomiset yms. liittyvät, eivät nekään ole määritelmällisesti oikeistolaisuutta. Ne voivat liittyä armottomaan taloudelliseen tilanteeseen, jossa on tehtävä ikäviäkin valintoja. Muutenhan markkinatalouteen perustuvan yhteiskuntamme piirissä toimivat SDP ja vasemmistoliittokin olisivat oikeistolaisia, kun ne kerran toimivat tässä yhteiskunnassa, ja joutuvat toimimaan sen rakenteissa ja olosuhteissa.

Jos nyt kuitenkin argumentin vuoksi oletetaan, että mainitsemasi seikat tekisivät vasemmistopuolueesta oikeistolaisen, niin suhteellisuuden vuoksi täytyy silloin huomauttaa, että paljon oikeistolaisempia seikkoja löytyy vasemmistoliitosta ja SDP:stä. Nämähän ovat olleet muun muassa kokoomuksen kanssa kapitalistista EU-systeemiä edistämässä, sekä rahoittamassa "tukipakettien" varjolla suurten EU-maiden jättipankkeja. En kuitenkaan tässä ala näitä "oikeistolaisuuksia" luettelemaan, koska ne eivät ole olennaista. Olennaista on perustava asennoituminen ja arvot suhteessa talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Sen suhteen irtonaiset väitteet oikeistopiirteistä ovat irrelevantteja. Tuohirulla (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 22.55 (EEST)

Mistä kannatus on tullut?

Löytyykö mistään tietoa siitä, mistä eri puroista Perussuomalaisten "kuin tyhjästä ja nopeasti" ilmestynyt kannatus koostuu? Siis mitä puolueita ennen äänestäneet äänestävät nyt persuja? Vai tuliko kannatus ns. nukkuvien puolueesta? Tämä voisi olla artikkelissa ihan mielenkiintoinen tieto, kun muutamassa vuodessa 3. suurimmaksi puolueeksi jakaa piirakan uusiksi. Asiaa voi varmaan lähestyä siltä kantilta, että minkä puolueiden kannatukset ovat laskeneet kun persujen on noussut? --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.23 (EET)

Teoksessa Muutosvaalit 2011 (Oikeusministeriö 2012) teemaa käsitellään laajemmin ainakin Sami Borgin artikkeleissa Valitsijoiden liikkuvuus eduskuntavaaleissa 2007–2011 ja Perussuomalaiset.--ap4k (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 13.05 (EET)

Lähdettä kantoihin

V. 2011:sta voisi päivittää vuoteen 2015: https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/puolueohjelma/. Talouteen liittyviä sisältää tämä: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/PStalous4.pdf --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 12.52 (EET)

Voisi tosiaan päivittää, mutta on hyvä huomioida, että Soinin mukaan 2011 vaaliohjelmalla on myös yhä merkitystä: "Vanha vaaliohjelma on voimassa siltä osin kuin se ei ole toteutunut" (SK 12/2015). --Jaakko Sivonen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 19.29 (EET)

Ei mitään puolueen eurokannasta

Euro on puolueen mielestä tärkeä asia, mutta artikkeli ei edes mainitse sitä! --Espoo (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 01.06 (EEST)