Kesäyön lapset
| Kesäyön lapset | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja |
Osmo Lampinen Ralf Rubin |
| Käsikirjoittaja |
Ralf Rubin Osmo Lampinen |
| Perustuu | Kantelettaren kansanrunoon ”Kiikan lapset”, 1840 |
| Tuottaja | Ralf Rubin |
| Säveltäjä | Kalevi Hartti |
| Kuvaaja |
Heimo Palander Ossi Skurnik |
| Leikkaaja |
Heimo Palander Ossi Skurnik |
| Pääosat |
Helinä Tevi Kauko Helovirta Airi Honkaniemi Pentti Kaartinen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Allotria Filmi Oy |
| Ensi-ilta | 1955 |
| Kesto | 66 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Kesäyön lapset on Osmo Lampisen (Osmo Ilmari) ja Ralf Rubinin ohjaama elokuva vuodelta 1955. Kesäyön lapset on pelkistetty melodraama, joka jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen kertoo Kiikan isännästä ja hänen ihmissuhteistaan, toinen Kiikan tyttärestä joka rakastuu nuoreen mieheen, joka saattaa olla hänen velipuolensa.[1][2]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Helinä Tevi | … | tyttö |
| Kauko Helovirta | … | Kiikan Antti |
| Airi Honkaniemi | … | Kiikan tytär |
| Pentti Kaartinen | … | poika |
| Anja Grå | … | tumma tyttö |
| Einari Kirjavainen | … | kioskinpitäjä |
| Valentina Hietala | … | kioskinpitäjän apulainen |
| Pertti Kaija | … | koomillinen poika |
| Leila Lehtonen | … | tyttö tanssilavalla |
| Mai-Brit Heljo | … | ääni |
| Mauno Hyvönen | … | kertoja |
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ralf Rubin ohjasi Kesäyön lasten lisäksi vain yhden toisen pitkän elokuvan, Kasvot kuvastimessa (1953), sekä tuotti elokuvan Pessi ja Illusia (1954), jotka eivät olleet yleisömenestyksiä. Siitä huolimatta levitysyhtiö Kansan Elokuva hyväksyi Kesäyön lapset ohjelmaansa.[3]
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leo Nordberg tyrmäsi elokuvan Uudessa Suomessa julkaistussa arviossaan hyvin voimakkain ilmaisuin: ”Hieman häpeillen ilmestyy ohjelmistoon tämä kotimainen filmipannukakku, jonka olemassaolo voidaan sumeilematta lukea yhdeksi suomalaisen elokuvan mustimmista synneistä.” Vaikka elokuva on vain tunnin mittainen, sitä pidettiin venytettynä.[2]
Kriitikko Arto Pajukallio (2012) katsoo, että kunnianhimoisinta antia elokuvassa on Kalevi Hartin mahtipontinen musiikki.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 22.2.2012, s. D 7.
- ↑ a b Kesäyön lapset Elonet. . Lehdistöarvioita. Viitattu 21.2.2012.
- ↑ Kesäyön lapset Elonet. . Taustaa. Viitattu 28.7.2014.
| ||||||