Tämä on lupaava artikkeli.

Keitele Forest

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keitele Forest Oy
Yritysmuoto Osakeyhtiö [1]
Perustettu 1981[2]
Toimitusjohtaja Mikko Kylävainio[1]
Puheenjohtaja Matti Kylävainio[1]
Avainhenkilöt Ilkka Kylävainio, Matti Kylävainio, Mikko Kylävainio, Mikael Pentikäinen, Timo Piispa ja Kari Wuolijoki[3]
Kotipaikka Keitele, Suomi[1]
Toimiala puutavara, rakennustarvikkeet, rakennusmateriaalit, Saha, sahalaitos[1]
Liikevaihto 518 milj. euroa (2022), koko konserni[4]
Henkilöstö 550 (2022), koko konsernissa[5]
Tytäryhtiöt Keitele Timber Oy ja Keitele Wood Products Oy[2], Keitele Energy Oy[6]
Omistaja Matti Kylävainio ja Mikko Kylävainio[7]
Kotisivu www.keitelegroup.fi

Keitele Forest on yksityinen suomalainen metsäteollisuusyritys ja Keitele Group -konsernin emoyhtiö[8]. Se on yksi Suomen suurimpia sahayrityksiä ja suurin puutavaran jalostaja.[9] Yhtiö tuottaa sahattua puutavaraa, höylättyjä tuotteita ja aihioita sekä liimapuuta rakennuspuusepän-, huonekalu-, ikkuna- ja oviteollisuuden tarpeisiin.[8][10] Liimapuun valmistajana se kuuluu Euroopan suurimpien tuottajien joukkoon.[10]

Konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli yli 500 miljoonaa euroa.[4] Viennin osuus myynnistä on noin 90 prosenttia.[11] Kauppalehden selvityksen mukaan yhtiö on liikevaihdoltaan ja nettotulokseltaan Pohjois-Savon suurin.[12]

Ilkka Kylävainio perusti yhtiön Pohjois-Savoon Keiteleellä vuonna 1981, yhtiöllä on nykyisin toimintaa myös Lapissa Kemijärvellä ja Pohjanmaalla Alajärvellä.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980–1990-luvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keitele Suomen kartalla.

Puuteollisuusteknikko Ilkka Kylävainio oli hankkinut saha-alan kokemusta Rauma-Repolasta, Pohjan Sahalta ja Puukeskukselta.[13] Hän oli seurannut myös isänsä sahatoimintaa 1950-luvun Porissa[14]. Kylävainio tutki karttaa ja metsävaratietoja ja huomasi, että paras paikka sahalle olisi Keiteleen kunta: seudulla oli riittävästi puuta, mutta vähän kilpailevia puunostajia.[15] Hän perusti Keiteleen Teollisuussaha Oy omaa taloa vastaan otetulla lainarahalla vuonna 1981.[14][16]

Keiteleen Teollisuussahalla tehtiin vuonna 1990 vain muutamaa tuotetta, mutta alan toimintatavoista poiketen kaikki tuotteet oli jo etukäteen myyty, erikoiskuivattu ja mitattu. Sahan tuotanto oli noin 50 000–70 000 kuutiometriä. Suurempaa kapasiteettia ei haluttu, ettei jouduttaisi bulkkituotantoon, joka olisi pienentänyt yhtiön kannattavuutta. Yhtiön tuotannosta 40 prosenttia meni vientiin. Suomessa se teki yhteistyötä Enson ja Tehdaspuun kanssa, sen oma metsäosasto hankki puista kolmanneksen. Yhtiö myi hakkeensa Ensolle ja kuitupuunsa Ensolle ja Tehdaspuulle. Saha oli investoinut tasaus- ja paketointilaitokseen, ja se lisäsi panostuksiaan kuivauskapasiteettiin ja tietotekniikkaan.[13]

Kun Kaukoidän markkinat avautuivat, Keitele Forest oli heti luomassa myyntiverkostoja ja asiakassuhteita. Ensimmäiset kaupat Japaniin tehtiin vuonna 1992.[17] Samana vuonna Ilkka Kylävainion pojat Matti ja Mikko Kylävainio saivat 40 prosentin omistusosuuden yhtiöstä.[11]

Keiteleellä otettiin vuonna 1994 käyttöön täysin uusi sahalaitos. Kun tuotanto kasvoi, yhtiön liikevaihto yli tuplaantui.[18] Paketointilaitos otettiin käyttöön vuonna 1998.[4] Konserniyhtiöiden nimet muutettiin paremmin kansainväliseen toimintaan sopiviksi.[7] Keitele Forest Wood Production avasi vuonna 1999 suurtehohöylälinjan ja optimoivan katkaisulinjan, jolla valmistettiin komponentteja ja lista-aihioita ikkunateollisuudelle.[18] Yhtiö käynnisti myös kolmivuotisen investointihankkeen, jolla sahan jalostusaste haluttiin nostaa 40 prosenttiin. Hankkeen yhteisarvo oli 40 miljoonaa markkaa ja siihen kuului neljä uutta linjaa. Sormiliitoslinja otettiin käyttöön joulukuussa 1999 ja Pohjoismaiden ensimmäinen väriviivakameratekniikkaan perustuva optimoiva konenäkökatkaisulinja maaliskuussa 2000.[19]

2000-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keiteleen Teollisuussaha oli vuonna 2001 Suomen kuudenneksi suurin sahaaja ja se viimeisteli samana vuonna investointejaan uusiin aihioihin, komponentteihin ja sormijatketun ja höylätyn puutavaran valmistukseen.[20] Pienpuulinjan rakentaminen aloitettiin.[18] Tuotantolinjan vuosittainen kapasiteetti oli 100 000 kuutiota sahatavaraa, minkä tuottamiseen tarvittiin 250 000 kuutiota raaka-ainetta eli pikkutukkeja ja sahauskelpoista kuitupuuta, sahakuitua. Pikkutukit eroavat tukeista latvaläpimitaltaan: tukkien latvan paksuus on 15 senttiä tai enemmän, pikkutukkien vain 10 senttiä. Investoinnin kustannusarvio oli 50 miljoonaa markkaa, ja sen myötä syntyi 25 uutta työpaikkaa.[21]

Keiteleen liikevaihto vuonna 2004 oli 69 miljoonaa euroa ja se valmisti sahatavaraa 277 000 kuutiota, josta 80 % oli kuusisahatavaraa.[22] Seuraavana vuonna valmistui Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehdas ja yhtiön kuivauskapasiteettia nostettiin. Pienpuulinjalle valmistui vuonna 2006 tuorelajittelulaitos ja rimoituspiste.[18] Vuonna 2007 Keitele Forestin liikevaihto oli 110 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 300 työntekijää. Puutavaraa, lautoja ja lankkuja, valmistui vuosittain 370 000 kuutiota.[15]

Vuonna 2008 Keiteleen liikevaihto oli 94 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa, kun se oli ollut edellisenä vuonna viisi miljoonaa euroa. 240 työntekijälle maksettiin voittopalkkiota yhteensä 175 800 euroa.[23] Keiteleen pääsahalinja modernisoitiin vuosina 2008–2011.[18]

Keitele otti vuonna 2009 käyttöön 6 800 neliömetrin kokoisen lähetysterminaalin, joka maksoi 1,4 miljoonaa euroa. Sitä tarvittiin, koska sahatavaramarkkinoiden jakeluketjussa oli tapahtunut rakenteellinen muutos: perinteiset maahantuojat olivat menettäneet merkitystään ja toimitukset tapahtuivat entistä enemmän suoraan loppukäyttäjille. Näin ollen varastointi ja kontteihin pakkaus siirtyi osittain sahojen vastuulle. Yhtiö muutti myös pääsahalinjansa ”älykkääksi” vannesahalinjaksi. Kuuden miljoonan investoinnin ansiosta raaka-ainekustannuksissa säästettiin viisi prosenttia.[24] Matti ja Mikko Kylävainio omistusosuus yhtiöstä kasvoi yhteensä 80 prosenttiin.[9]

2010-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla konserni investoi Suomessa yli 200 miljoonan euron arvosta.[8] Keitele Groupilla oli vuonna 2013 yli 300 työntekijää, pääasiassa Keiteleellä. Yhtiöllä oli asiakkaita lähes 30 maassa ja sen liikevaihto oli 135 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 85 prosenttia. Yrityksen suurimmat markkina-alueet olivat Japani ja Eurooppa. Kesällä 2013 konserni osti Alajärvellä konkurssiin menneen Myllyahon Sahan maa-alueet, rakennukset ja irtaimiston ja aloitti toimintansa siellä seuraavana vuonna.[25] [18] [26] Kaupan myötä konsernin puun käyttö nousi vuodessa 1,2 miljoonaan kuutiometriin pyöreää puuta, josta tuotetusta sahatavarasta vähintään puolet meni jatkojalostukseen, esimerkiksi sormijatketuksi sahatavaraksi ja liimapuuksi.[27]

Kemijärven sellutehtaan portti vuonna 2008

Keitele Group avasi vuonna 2015 Kemijärvellä sahan ja liimapuutehtaan entisen sellutehtaan alueelle, jonka se oli ostanut Stora Ensolta[28][18]. Yksi Euroopan moderneimmista sahoista ja liimapuutehtaista rakennettiin ennätystahdissa, varsinainen rakennustyö kesti alle vuoden. Investoinnin (muun muassa nykyaikainen puutavaran käsittelyasema[29]) arvo oli noin 50 miljoonaa euroa. Täysin automatisoidun sahalinjan maksiminopeus on 220 metriä minuutissa ja sillä sahattiin vuoron aikana 15 000–20 000 tukkia. Keiteleen mukaan linja oli maailman nopein.[30] Tehtaan vuosittainen sahauskapasitteetti oli noin 720 000 kuutiota tukkipuuta. Jalostuksessa käytettiin vain 12–25 senttiä paksua mäntyä, tätä paksummat tukit myydään eteenpäin muille sahayhtiöille.[31][25] Keitele työllisti Kemijärvellä urakoitsijayhtiöt mukaan laskien noin 120 henkeä [32]

Vuonna 2016 yhtiö kertoi, ettei se ollut tehnyt 35-vuotisen historiansa aikana koskaan tappiota eikä irtisanonut tai lomauttanut kertaakaan henkilöstöään[31], mikä on harvinainen saavutus suhdanteille herkällä sahateollisuusalalla.[33] Savon Sanomien arvion mukaan Keitele Forestin menestys selittyy sillä, että se on löytänyt asiakkaat, jotka ymmärsivät sahatavaran arvon.[27] Konsernin liikevaihto oli 210 miljoonaan euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 19 prosenttia[34]. Yhtiön sahakapasiteetti nousi Kemijärven ja Alajärven investointien valmistuttua yli miljoonaan kuutioon.[31] Yhtiö kertoi myös suunnittelevansa bioetanolitehdasta Kemijärvelle 30 metriä korkeaan rakennukseen, jossa oli aiemmin sijainnut Stora Enson sellutehtaan keittämö ja pesemö. Biopolttoainetta tehtäisiin Keitele Forestin Kemijärven sahan ja liimapuutehtaan sivutuotteista sahanpurusta ja kuoresta. Suunniteltu sellutehdas käyttäisi vuodessa 2,2 miljoonaa kuutiota kuitupuuta tai haketta.[31] Lappi Timber ja Fenniarail solmivat kuljetussopimuksen rautatiekuljetuksista Kemijärven tuotantolaitokselta satamiin.[35] Suurin osa Keiteleen tuotannosta, 50–60 prosenttia, meni Aasiaan, etenkin Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.[31] [34] Kotimaan myynnin osuus tuotannosta oli 10 prosenttia.[34]

Vuonna 2017 Keitele Forest kertoi valmistelevansa kymmenien miljoonien investointiohjelmaa Alajärven sahalleen seuraavana vuonna. Sen kapasiteettia oli tarkoitus nostaa 120 000 kuutiosta 300 000 kuutioon.[34] Vuosina 2014–2017 Keitele investoi sahoihin ja jatkojalostukseen yhteensä 78,6 miljoonaa euroa.[36]

Vuonna 2018 Keitele Group kertoi ostaneensa uuden tuotannonohjausjärjestelmän, jonka avulla saatiin tiedot kaikilta paikkakunnilta reaaliaikaisesti muun muassa raaka-aineen käytöstä, tuotannosta ja sivutuotteista. Järjestelmään keskitettiin myös tarjous- ja tilaustiedot.[37] Elokuussa 2018 päättyneellä tilikaudella konserni liikevaihto oli 265 miljoonaa euroa.[37]

2020-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Keitele-konsernin liikevaihto kasvoi noin 8,6 prosenttia huolimatta koronatilanteesta, puutavaran hinnanlaskusta ja alan yleisistä suhdanteista. Toimitusmäärä kasvoi 18 prosenttia, johtuen muun muassa Alajärven sahalla tehdystä[10] noin seitsemän miljoonan euron investoinnista.[7] Sahatavaran ja puutuotteiden hintojen lasku pienensi kuitenkin yhtiön liikevoittoprosenttia huomattavasti.[10]

Loppuvuonna 2021 Keitele Groupin työehdoista syntyi monimutkainen työmarkkinakiista. Teollisuusliitto julisti 10. joulukuuta yrityksen työsaartoon ja ylityökieltoon, sillä se ei ollut halunnut aloittaa liiton kanssa yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluja. Keitele Group ei kuulunut työnantajaliittoon ja koska sen työntekijät olivat järjestäytyneet alhaisesti, yhtiö ei kokenut, että Teollisuusliitto voi edustaa henkilöstöä. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT tuki Teollisuusliiton asettamaa saartoa niin, että AKT:n jäsenet pidättäytyivät käsittelemästä Keitele Groupin tuotteita Suomen satamissa. Helsingin käräjäoikeus määräsi AKT:n lopettamaan tukitoimensa miljoonan euron sakon uhalla.[38] AKT jatkoi saartoa käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta.[39]

Keitele Group, Teollisuusliitto ja Pro löysivät työriitaansa sopuratkaisun 19. tammikuuta 2022, päivää ennen kuin lakon oli tarkoitus alkaa.[40] Keitele Groupin yhtiöt olivat aiemmin noudattaneet mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia.[6] [6] Työehtosopimus oli kolmivuotinen.[5] Yhtiön sukupolvenvaihdos saatiin päätökseen kesällä, kun loput 20 prosenttia yhtiöstä siirtyi 76-vuotiaan Ilkka Kylävainiolta hänen pojilleen.[9] Heidän tittelinsä muuttuivat liiketoimintajohtajista toimitusjohtajiksi:[9] Matti Kylävainiosta tuli Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja, Mikko Kylävainiosta sekä konsernin emoyhtiön Keitele Forest Oy:n Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtaja.[11] Ilkka Kylävainio jatkoi yhtiön hallituksessa[11] puheenjohtajana. Hänen vastuullaan oli myös Keiteleen tehtaan uudistus, johon kuului muun muassa kuivaamoiden modernisointi ja leijupetikattilan korvaaaminen uudella. Toimien myötä sahalinjan kokonaistuotanto kasvaa 80 000 kuutiometriä.[41] Keitele Timber uusi pienpuun sahalinjan ja 15 megawatin lämpölaitoksen.[4]

Keväällä 2024 Keitele Timber kertoi yli 40 miljoonan euron investoinnista, jolla kasvatetaan Keiteleellä tapahtuvan tuotannon määrää lähes 50 prosenttia. Vuoteen 2026 mennessä on tarkoitus rakentaa paketointilaitos, rimakuormien käsittelylaitteisto, varastohalleja ja lisätä kuivauskapasiteettia ja prosessivarastoja. Investointiin kuuluu myös kuuden hehtaarin tontti, joka laajentaa tehdasaluetta.[4]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keitele Forest harjoittaa sahausta ja jatkojalostusta Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä.[37]

Vuonna 2024[42] Keitele Group muodostui kolmesta itsenäisestä yhtiöstä[2]:

  • emoyhtiö Keitele Forest Oy vastaa puunhankinnasta[2],
  • Keitele Timber Oy tuottaa sahatavaraa[8] ja
  • Keitele Wood Products Oy valmistaa puutuotteita.[8]

Mikko Kylävainio toimii sekä konsernin emoyhtiön Keitele Forest Oy:n että jatkojalostusliiketoimintaa harjoittavan Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtajana. Hänen veljensä Matti Kylävainio on konsernin sahaliiketoimintaa hoitavan Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja.[11] Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio toimii[8] yhtiön hallituksessa.[7]

Syksyllä 2022 konserni työllisti yli 500 henkilöä. Omien työntekijöiden lisäksi yritys työllisti välillisesti yli 1500 henkilöä, jotka työskentelivät metsänhoidossa, tai alihankkijaverkoston kautta puunkorjuussa tai kuljetusketjussa.[11]

Tuotteet ja markkinat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemijärvellä sahalaitos ja liimapuutehdas toimivat kahdessa vuorossa. Puutuotetehdas käyttää Lapista ostettua mäntyä[30], josta tehdään etupäässä Kaukoidän markkinoille suunnattua, asiakasmittoihin tehtyä sahatavaraa, höylätavaraa ja mittatarkkaa liimapuuta.[35]

Vuonna 2024 yhtiö käsitteli vuosittain noin 2,4 miljoonaa kuutiota puuta,[42] vuonna 2022 yhtiö vuosittainen maksimikapasiteetti sisälsi miljoona kuutiometriä sahatavaraa. Liimapuuta ja höylätavaraa tuotettiin satoja tuhansia kuutiometrejä.[9]

Vuonna 2022 yhtiön päämarkkinat olivat Aasiassa. Euroopan osuus tuotannosta oli neljäsosa.[43]

Euroopassa ja esimerkiksi Japanissa sahatavaroilla ja rakennusmateriaaleilla on erilaiset mitat, ja valtaosa japanilaisista omakotitaloista valmistetaan valmistuotteista. Keitele päätti ottaa käyttöön asiakasmitat ja investoi siksi tekniikkaan, jolla asiakkaiden toiveet voitiin toteuttaa. Asiakasmitoilla tehdyt tuotteilla on vankka markkinaosuus Japanissa. ”Myymme ensin ja vasta sitten haemme raaka-aineen metsästä. Koko ketju kannolta tehtaan pihaan tapahtuu oikeaan aikaan”, kuvaili Mikko Kylävainio toimitusprosessia vuonna 2013.[17]

Työkulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keitele Groupin työntekijät eivät ole olleet niin järjestäytyneitä kuin alalla yleensä. Vuonna 2020 noin 40 prosenttia työntekijöistä kuului Teollisuusliittoon. Kylävainio selitti asiaa sillä, ettei yhtiö ollut koskaan lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöään.[44] [8] Teollisuusliiton mukaan järjestäytymisaste Keitele Groupissa oli vuonna 2021 yli 50 prosenttia.[45]

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 konserni kertoi, että sen toimintatapa nojautuu vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen.[46] Toimitusjohtaja Kylävainion mukaan metsien kasvua ja metsien hiilinielua tulisi kasvattaa hallitusti.[8] Yhtiö on optimoinut tuotantonsa, metsäkuljetukset ja valmiiden tuotteiden logistiset ratkaisut ja se saa tarvitsemansa energian sahauksen sivutuotteina syntyvistä uusiutuvista energialähteistä.[47] Lämpöenergiaa saadaan yli oman tarpeen. Keiteleellä ja Alajärvellä tehtaiden lämpölaitoksissa on savukaasupesurit, joilla savukaasun lämpö alennetaan 150 asteesta 25 asteeseen. Tästä syntyneellä energialla kuivataan sivutuotevirtoja, joita käytetään lämmöntuotannossa.[41]

Yhtiön tuotteet sitovat lähtökohtaisesti pitkään hiilidioksidia ja elinkaarensa lopussa ne kierrätetään.[47]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Keitele Forest Oy - Y-tunnus: 0696032-8 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 18.10.2024.
  2. ↑ a b c d Keitele Group: Yritys - Keitele Group www.keitelegroup.fi. Viitattu 25.2.2022.
  3. ↑ Keitele Forest - vastuuhenkilöt asiakastieto.fi. Viitattu 18.10.2024.
  4. ↑ a b c d e Jurvelin, Kyösti: Taas mätkähti iso sahainvestointi – Liikkeellä Suomen toiseksi suurin alan yhtiö Talouselämä. 23.5.2024. Viitattu 3.10.2024.
  5. ↑ a b Teollisuusliitto ja Keitele sopivat palkoista kolmeksi vuodeksi Metsälehti. Viitattu 25.2.2022.
  6. ↑ a b c Huotilainen, Heidi: Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto ja Keitele Group saavuttivat sovun – lakonuhka peruuntui Kauppalehti. Viitattu 25.2.2022.
  7. ↑ a b c d Ahonen, Hannamari: Puunjalostuskonserni Keitele Groupissa tehtiin sukupolvenvaihdos www.iltalehti.fi. 8.11.2023. Viitattu 4.10.2024.
  8. ↑ a b c d e f g h Tasavallan presidentin palkinto Keitele Forestille – yritys ei ole koskaan lomauttanut tai irtisanonut henkilökuntaansa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 4.6.2021.
  9. ↑ a b c d e f Sahan sukupolvenvaihdos voi käydä sujuvastikin – Keiteleelle se ei ollut ongelma Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.2.2023.
  10. ↑ a b c d Pietarila, Päivikki: Puunjalostaja Keitele Forest ui koronavuonna vastavirtaan Kauppalehti. Viitattu 4.6.2021.
  11. ↑ a b c d e f Keiteleellä sukupolvenvaihdos, Ilkka Kylävainio jatkaa vielä hallituksessa Metsälehti. Viitattu 9.2.2023.
  12. ↑ Saario, Jari ja Rajala, Ari: Tässä ovat Pohjois-Savon huippumenestyjät Kauppalehti. 18.11.2023. Viitattu 4.10.2024.
  13. ↑ a b Piensahan erikoistuminen alkaa puunhankinnasta Erikoistunut piensaha siivilöi tukkinsa jo metsässä Helsingin Sanomat. 20.3.1990. Viitattu 30.10.2018.
  14. ↑ a b Jaana Martikainen: Teollisuusneuvos Kylävainio luottaa Nalle Puhiin: Hunaja on palkinto kovasta työstä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 30.10.2018.
  15. ↑ a b tausta: Iso saha keskellä korpea Helsingin Sanomat. 18.11.2007. Viitattu 26.10.2018.
  16. ↑ Keitele Timber Oy - Y-tunnus: 0415189-3 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 30.10.2018.
  17. ↑ a b Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2013: Keitele Forest ei paina jarrua - Fennia-konserni - Mediapalvelu - Fennia-lehti - Yrittäjyys - Fennia.fi www.fennia.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 26.10.2018.
  18. ↑ a b c d e f g h Keitele Group: Tärkeitä vuosilukuja - Keitele Group www.keitelegroup.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 26.10.2018.
  19. ↑ Liimatainen, Tuire et al: Keitele Forest panostaa 40 miljoonaa jatkojalostukseen Kauppalehti. Viitattu 26.10.2018.
  20. ↑ Keiteleen Teollisuussaha kannatti hyvin Helsingin Sanomat. 20.3.2001. Viitattu 30.10.2018.
  21. ↑ Kylävainion saha laajentaa tuotantoaan Helsingin Sanomat. 18.1.2001. Viitattu 26.10.2018.
  22. ↑ Keiteleen kannattavuus säilyi ennallaan Helsingin Sanomat. 19.3.2005. Viitattu 26.10.2018.
  23. ↑ Tukkijalostaja Keiteleen kannattavuus parani merkittävästi Helsingin Sanomat. 19.3.2008. Viitattu 26.10.2018.
  24. ↑ Jorma Pöysä: Keitele Forest saa nenän pinnalle Kauppalehti. Viitattu 26.10.2018.
  25. ↑ a b Keitele Group valmistelee Kemijärven laiteasennuksia Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2018.
  26. ↑ Keitele Group laajentaa sahausliiketoimintaansa Alajärvelle T&T. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 26.10.2018.
  27. ↑ a b Savon Sanomat: Keitele Group näyttää mallia muillekin sahoille savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 26.10.2018.
  28. ↑ Keitele Group ostaa Kemijärven entisen sellutehtaan Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2018.
  29. ↑ Tapio Mainio: Vajaan 8000 asukkaan Kemijärvi tavoittelee kasvua Kauppalehti. Viitattu 26.10.2018.
  30. ↑ a b Maailman nopein sahalinja rullaa Kemijärvellä: Maksiminopeus 3,7 metriä sekunnissa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 26.10.2018.
  31. ↑ a b c d e Jorma Pöysä: Keitele suunnittelee etanolitehdasta Kemijärvelle Kauppalehti. Viitattu 26.10.2018.
  32. ↑ Hautala, Erkki: Keitele Groupin Kemijärven saha on suurin sahapuun käyttöpiste Lapissa. Koti-Lappi, syyskuu 2020. SLP-kustannus.
  33. ↑ Sahayhtiö jakoi voittopalkkioita koko henkilökunnalle Helsingin Sanomat. 4.4.2012. Viitattu 26.10.2018.
  34. ↑ a b c d Jorma Pöysä: Keitele Forest jatkaa laajenemistaan Kauppalehti. Viitattu 26.10.2018.
  35. ↑ a b Jorma Rahkonen: Yksityinen Fenniarail teki merkittävän kuljetussopimuksen Keitele Forestin tytäryhtiön kanssa KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 30.10.2018.
  36. ↑ Jorma Pöysä: Keitele Forest vahvassa kasvussa - ”Iso kuva on nyt hyvä" Kauppalehti. Viitattu 26.10.2018.
  37. ↑ a b c Pöysä, Jorma: Keitele Forest digitalisoi sahansa varman päälle Kauppalehti. Viitattu 26.10.2018.
  38. ↑ Työmarkkinat | Metsäyhtiö Keitele Groupin työehdoista syntyi mutkikas ay-kiista, työntekijäliittoa uhkaa miljoonan euron sakko Helsingin Sanomat. 23.12.2021. Viitattu 25.2.2022.
  39. ↑ Lassi Lapintie: Erikoinen käänne metsäalan tes-kiistassa: AKT jatkaa Keitele Groupin saartoa käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta Aamulehti. 21.12.2021. Viitattu 25.2.2022.
  40. ↑ Keitele Group ja Teollisuusliitto pääsivät sopuun Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 25.2.2022.
  41. ↑ a b Piia Saarenketo: Tutut nimet Keitele Groupin johtoon – Pitkäaikainen toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio väistyy toimitusjohtajan paikalta ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 9.2.2023.
  42. ↑ a b Palo, Tapani: Keitele Group – Puu liikkuu ja jalostuu Konepörssi.com. 3.4.2024. Viitattu 4.10.2024.
  43. ↑ Keiteleellä sukupolvenvaihdos – sahan perustaja Ilkka Kylävainio jättää vetovastuun pojilleen Matille ja Mikolle Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.2.2023.
  44. ↑ Teollisuusliiton lakko ei pidä: Myös Keitele Groupin tehtaat täydessä käynnissä – Toimitusjohtaja toivoo talonpoikaisjärkeä Ilta-Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 4.6.2021.
  45. ↑ Työmarkkinat | Satamalakon taustalla oleva työsopimusneuvottelu on umpisolmussa: AKT:n Kokon mukaan lakko- ja saartotoimet ovat aiheellisia uhkasakosta huolimatta Helsingin Sanomat. 28.12.2021. Viitattu 25.2.2022.
  46. ↑ Pasi Lehtinen: Nämä yritykset voittivat presidentin kansainvälistymispalkinnot Kauppalehti. Viitattu 4.6.2021.
  47. ↑ a b Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto Keitele Forestille Torstai-lehti. Viitattu 4.6.2021.
  48. ↑ a b Palkitut yrittäjät Yrittajat.fi. 5.3.2010. Arkistoitu 30.10.2018. Viitattu 30.10.2018.
  49. ↑ TALOUSIHME: Palkintorahat kurkusta alas Helsingin Sanomat. 5.10.2008. Viitattu 26.10.2018.
  50. ↑ Perinteiset perheyritykset saivat palkinnot Helsingin Sanomat. 20.10.2013. Viitattu 26.10.2018.
  51. ↑ Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot kolmelle suomalaisyritykselle – Cursorin samppanjapullot poksahtivat, kun tieto Googlen saapumisesta varmistui Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keitele_Forest&oldid=22717385”