Markus Pönkä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Keijo Salo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markus Pönkä
Henkilötiedot
Koko nimi Markus Pasi Pönkä
Syntynyt26. joulukuuta 1983 (ikä 40)
Kansalaisuus Suomi
Muut tiedot
Rikokset palottelumurha Tallinnassa vuonna 2005). Lukuisia talousrikoksia, huijauksia, petoksia ja väärennyksiä
Uhrit Keijo Salo (murhattu)

Markus Pasi Pönkä (s. 26. joulukuuta 1983[1][2]) on Tallinnassa vuonna 2005 tapahtuneen paloittelumurhan tekijä. Hän on syyllistynyt myös talousrikoksiin[3]. Ennen murhaa Pönkä oli lähetellyt yritystensä nimissä muille yrityksille laskuilta näyttäviä huijauskirjeitä.[4][5]

Paloittelumurha ja huijauslaskuvyyhti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markus Pöngästä oli tehty petosten vuoksi kansainvälinen etsintäkuulutus, ja Viron poliisi pidätti hänet 12. joulukuuta 2005. Myöhemmin hänet vangittiin epäiltynä Tallinnassa tehdystä 21-vuotiaan Keijo Salon paloittelusurmasta.[6]

Pöngälle tehtiin Tartossa mielentilatutkimus, jossa hänet todettiin syyntakeiseksi. Oikeudenkäynti alkoi Harjun käräjäoikeudessa 28. elokuuta 2006, jolloin kuultiin syyttäjän puheenvuoro ja useita todistajia. Pönkä kiisti syyllisyytensä, mutta 9. marraskuuta jatkuneessa oikeudenkäynnissä hän tunnusti surman, mutta väitti toimineensa itsepuolustukseksi.[7] Pöngän mukaan Salo kävi hänen kimppuunsa veitsen kanssa, minkä vuoksi hänen oli pakko ampua Saloa selkään. Ruumiin paloittelu johtui Pöngän mukaan siitä, että hän oli surman jälkeen šokkitilassa.

16. helmikuuta 2007 jatkuneessa oikeudenkäynnissä kuultiin Salon vuokranantajaa, joka oli löytänyt tämän ruumiinosia vuokra-asunnosta pakattuna mustiin laatikkoihin.[8] Tuomio luettiin 19. helmikuuta 2007. Pönkä tuomittiin murhasta 12 vuodeksi vankeuteen. Oikeuden mukaan teon motiiveina olivat raha ja todistajan vaientaminen. Pönkä valitti tuomiosta, mutta Tallinnan piirikunnanoikeus piti tuomion ennallaan 29. toukokuuta 2007.[9]

Pönkä haki valituslupaa Viron korkeimmalta oikeudelta,[10] mutta lupaa ei myönnetty.[11]

Pönkä siirrettiin Suomeen 30. elokuuta 2007. Seuraavana päivänä Helsingin käräjäoikeus vangitsi hänet epäiltynä kahdeksasta törkeästä petoksesta tai sen yrityksestä sekä ampuma-aserikoksesta.[12] Pöngän epäiltiin saaneen laskuksi naamioiduilla pankkisiirtokirjeillä jopa kaksi miljoonaa euroa. Huijauslaskuvyyhdessä oli tuhansia asianomistajia.lähde?

Helsingin käräjäoikeus katsoi Pöngän syylliseksi seitsemään törkeään petokseen, kahteen rekisterimerkintärikokseen sekä ampuma-aserikokseen ja tuomitsi tämän neljäksi vuodeksi vankeuteen 9. huhtikuuta 2008.[13] Hovioikeus piti tuomion ennallaan.[14]

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 6. marraskuuta 2015 Pöngän 3 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen mm. törkeistä petoksista, väärennyksistä ja ampuma-aserikoksista, yhteensä 20 eri rikoksesta.[15]

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 7. heinäkuuta 2016 Pöngän syylliseksi törkeään petokseen, kahteen rekisterimerkintärikokseen, ampuma-aserikokseen ja petokseen, joista tuomioksi tuli vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta.[16]

Laskulta näyttävät kirjeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pönkä lähetti laskulta näyttäviä kirjeitä yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. Kuluttajavirasto on pitänyt laskulta näyttäviä kirjeitä huonon tavan mukaisena markkinointina. Lisäksi tarjouskirjeiden lähettäjän nimeksi on valittu usein sellainen nimi, joka muistuttaa jotain hyvämaineista tahoa. Esimerkiksi Markus Pöngän ”Suomen invalidiliitto” -nimisen olemattoman yhdistyksen nimissä lähettämät kirjeet on todennäköisesti tarkoitettu sekoitettavaksi täysin rehellisellä pohjalla toimivaan Invalidiliitto ry:hyn.[17] Noin 100 000 suomalaista yritystä sai kesäkuussa 2005 tällaisen tilisiirron sisältävän kirjeen, jossa mainostettiin Suomen Invalidiliiton vuosijäsenyyttä noin 300 euron hintaan. Tilisiirrossa ollut Y-tunnus viittasi pieneen toimistokoneiden vähittäiskauppaa harjoittavaan yritykseen.lähde?

Paot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2011 Pönkä onnistui pakenemaan vankikuljetuksesta. Poliisipartio kuitenkin tavoitti hänet noin 40 minuutin pakomatkan jälkeen.[18]

Pönkä pääsi vankilalomalle 11. lokakuuta 2013, mutta hän ei palannut takaisin määräaikana.[19] Hän palasi takaisin Kylmäkoskelle vapaaehtoisesti illalla 23. lokakuuta 2013.[20]

Vapautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pönkä pääsi ehdonalaiseen vapauteen tapaninpäivänä 2014.[21] Hänet kuitenkin vangittiin jälleen 17. huhtikuuta 2015 petosepäilyjen vuoksi.[22] Poliisin mukaan epäillyt petokset liittyivät pikavippeihin ja tavaroiden tilaamiseen verkkokaupoista.[23] Epäiltyjen rikosten lista kasvoi kotietsinnöissä tehtyjen löytöjen perusteella[24]: Pönkää epäiltiin myös törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, ampuma-aserikoksesta ja väärennöksistä.[23]

Lokakuussa 2015 syyttäjä vaati Pöngälle Helsingin käräjäoikeudessa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta 19 eri rikoksesta, muun muassa törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, useista törkeistä väärennyksistä ja petoksista. Syyttäjän mukaan Pönkä oli suunnitellut erittäin rikkaan henkilön kidnappausta ja oli hankkinut tätä varten muun muassa aseita, käsiraudat ja kommandopipot. Lisäksi Pönkä oli syyttäjän mukaan valmistellut tekoa kartoittamalla verotiedoista eniten tienaavia yritysjohtajia ja hankkinut tiedot parista luksusauton omistajasta.[25][26]

15. lokakuuta 2015 kesken loppulausuntojen lukemisen Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden viikkoa aiemmin tekemän vangitsemispäätöksen Pöngästä ja laski tämän vapaalle odottamaan tuomionantoa. Pönkä oli vangittu niin sanotun sotkemisvaaran vuoksi, mutta peruste oli hovioikeuden mielestä poistunut, kun syytteet oli käsitelty. Syyttäjä vaati Pönkää vangittavaksi uudestaan, koska epäili tämän karttavan vaatimaansa vankeustuomiota, mutta käräjäoikeus ei suostunut vaatimukseen.[27] Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi hovioikeuden kesken oikeudenkäynnin antamaa päätöstä MTV:n uutisille, ettei muista toista vastaavanlaista tapausta.[28]

6. marraskuuta 2015 käräjäoikeus tuomitsi Pöngän muun muassa törkeistä petoksista ja törkeistä väärennyksistä kolmeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Oikeus hylkäsi syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, koska sen mukaan sieppauksen valmisteleminen ei ole rikollista vaan tekijän tarkoituksena tulee olla tapon, murhan, surman tai törkeän pahoinpitelyn tekeminen.[29]

Helsingin käräjäoikeus ei määrännyt Pönkää vangittavaksi huolimatta annetusta vankeusrangaistuksesta. 16. helmikuuta 2016 Helsingin käräjäoikeus määräsi Pöngän tutkintavankeuteen epäiltynä tammi–helmikuussa 2016 Helsingissä tapahtuneista törkeästä petoksesta ja kahdesta ampuma-aserikoksesta.[30] Pönkä pääsi seuraavana kesäkuuna vapaaksi tutkintavankeudesta[31], mutta sai heinäkuussa 1,5 vuotta vankeutta törkeästä petoksesta, kahdesta rekisterimerkintärikoksesta, ampuma-aserikoksesta ja petoksesta.[32]

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi 8. marraskuuta 2016 tuomiolla Pönkä v. Estonia, että Viron tasavalta on loukannut Markus Pöngän oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin eli Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan 1. kohtaan.[33]

Pönkä vapautui vankilasta ehdonalaiseen 28. tammikuuta 2020.[34]

Lokakuussa 2021 Markus Pöngän nimi tuli esiin veroparatiisivuoto Pandoran papereiden yhteydessä. Paljastuksessa Pöngän mainittiin pyytäneen veroparatiisipalveluita myyvää yhtiötä nimeltä SFM perustamaan itselleen yhtiön Belizeen elokuussa 2016.[35]

Uusia tuomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2017 Helsingin hovioikeus piti ennallaan Helsingin käräjäoikeuden marraskuussa 2015 antaman kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomion muun muassa ampuma-aserikoksesta, törkeästä ampuma-aserikoksesta, törkeistä petoksista ja väärennöksistä. Pöngän piti tuomion mukaan ilmoittautua Riihimäen vankilaan 27. huhtikuuta 2017, mutta hän ei ilmestynyt määräaikana paikalle.[36] Toukokuun alussa Pönkä vangittiin poissaolevana epäiltynä törkeästä maksuvälinepetoksesta, jonka epäillään tapahtuneen tammikuussa 2017[37]. Hänestä tehtiin eurooppalainen pidätysmääräys (EAW).[38] Pöngän paon pitkityttyä hänet lisättiin Europolin etsityimpien henkilöiden listalle[39]. Pönkä jäi kiinni 26. elokuuta 2017 Tukholmassa Ruotsissa.[40][41] Helsingin hovioikeus tuomitsi Pöngän maaliskuussa 2023 kahdesta törkeästä petoksesta, 16:sta väärennyksestä, 16 rekisterimerkintärikoksesta ja kahdesta törkeästä veropetoksesta viiden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen. Teot olivat vuosilta 2016–2017. Käräjäoikeudessa näyttö ei ollut riittänyt.[42]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Rauhala, Nelly: Suomen etsityimpien rikollisten listalla kolme suomalaista, yksi nainen – yksi tuomittu taposta, yksi paloittelusurmasta. MTV Uutiset. 17.7.2017. Arkistoitu 22.10.2023. Viitattu 22.10.2023.
  2. ↑ Luettelorahastusta verkossa Ojan.net. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.6.2011.
  3. ↑ Paloittelumurhaaja, huumekauppias ja poliisia pakoileva rahanpesuepäilty – salaisen veroparatiisiyhtiön perustaminen houkutti suomalaisrikollisia Yle Uutiset. Viitattu 5.10.2021.
  4. ↑ Kankare, Matti: Huijari huijaa tarkkaamatonta 1.9.2004. Talentum Oyj. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 2.12.2007.
  5. ↑ Rajalahti, Hanna: Rata tutkii Fennon 5.11.2004. Talentum Oyj. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 2.12.2007.
  6. ↑ Kaitsja nimetab Maakri tänaval toimunud tapmist enesekaitseks Eesti Päevaleht. 1156798800. Viitattu 15.6.2020. (viroksi)
  7. ↑ Tooming, Rando: Soome kelm tunnistas üles mõrva Maakri tornmajas postimees.ee. 9.11.2006. Arkistoitu 8.9.2007. Viitattu 2.12.2007. (viroksi)
  8. ↑ Iltalehti 17.2.2007
  9. ↑ Kunnas, Kaja: Suomalaiselle paloittelusurmaajalle 12 vuotta vankeutta Tallinnan hovioikeudessa Helsingin Sanomat. 29.5.2007. Viitattu 2.12.2007. [vanhentunut linkki]
  10. ↑ Iltalehti 2.7.2007
  11. ↑ Suomalaisen paloittelijamurhaajan vetoomus hylättiin Virossa. Ilta-Sanomat. 26.5.2009. Arkistoitu 11.12.2014. Viitattu 11.12.2014.
  12. ↑ Paloittelumurhaaja tuotiin Suomeen ja vangittiin saman tien 31.8.2007. MTV3 Uutiset. Viitattu 2.12.2007.
  13. ↑ Paloittelumurhaajalle neljä vuotta vankeutta valelaskujutussa Iltalehti. 9.4.2008. Viitattu 9.4.2008.
  14. ↑ Pelkonen, Päivi: Paloittelusurmaajan petostuomiot pysyivät hovissa Iltalehti. 20.1.2010. Viitattu 20.1.2010.
  15. ↑ Mattinen, Johanna: Tuomio: Pöngälle yli kolmen vuoden ehdoton vankeus - syyte sieppauksen valmistelusta hylättiin Iltalehti. 6.11.2015. Viitattu 7.7.2016. fi-FI
  16. ↑ Mattinen, Johanna: Paloittelumurhaajana tunnetulle Pöngälle jälleen uusi tuomio: 1,5 vuotta talousrikoksista Iltalehti. 7.7.2016. Viitattu 78.7.2016.
  17. ↑ Invalidiliitto ry:n nimeä hyödynnetään väärin: liitolla ei menossa jäsenhankintakampanjaa 28.6.2005. Invalidiliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 2.12.2007.
  18. ↑ Paennut paloittelumurhaaja saatiin kiinni Iltalehti. 15.6.2011. Arkistoitu 15.6.2011. Viitattu 15.6.2011.
  19. ↑ Paloittelumurhasta tuomittu ei palannut vankilalomalta. Iltalehti. 13.10.2013. Arkistoitu 16.10.2013.
  20. ↑ Hallamaa, Teemu: Murhasta tuomittu palasi vankilaan "omalta lomalta" 24.10.2013. Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2013.
  21. ↑ Paloittelumurhaaja vapautuu jouluna Iltalehti. 11.12.2014. Viitattu 11.12.2014.
  22. ↑ Oikeus vangitsi paloittelumurhaajan - epäillään identiteettivarkauksista. MTV Uutiset. 17.4.2015. Arkistoitu 29.5.2015. Viitattu 29.5.2015.
  23. ↑ a b Passi, Minna: Helsingin poliisi: Paloittelu­murhaajaa epäillään yli 50 000 euron petoksista. Metro.fi. 7.9.2015. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 8.9.2015.
  24. ↑ Mäkinen, Rami: Jouluna vankilasta vapautuneelta paloittelumurhaajalta löytyi aseita Ilta-Sanomat. 29.5.2015. Arkistoitu 29.5.2015. Viitattu 29.5.2015.
  25. ↑ Sipilä, Jarkko: Syyttäjä: Paloittelumurhasta tuomittu valmisteli rikkaan kidnappausta. MTV Uutiset. 5.10.2015. Arkistoitu 19.7.2016. Viitattu 15.10.2015.
  26. ↑ Sipilä, Jarkko: Syyttäjä vaatii paloittelumurhaajalle kovaa rangaistusta – 19 eri rikossyytettä MTV Uutiset. 15.10.2015. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 15.10.2015.
  27. ↑ Sipilä, Jarkko: Erikoinen käänne oikeussalissa: Pönkä käveli ulos - ”Olen vapaa mies”. MTV Uutiset. 15.10.2015. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 15.10.2015.
  28. ↑ Oikeusoppinut ihmettelee Pönkä-käännettä: "Häntä ei voida mitenkään valvoa". MTV Uutiset. 15.10.2015. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 15.10.2015.
  29. ↑ Sipilä, Jarkko: Pöngän kidnappaussyytteet nurin - silti 3 v 8 kk vankeutta. MTV Uutiset. 6.11.2015. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 6.11.2015.
  30. ↑ Paloittelusurmaaja vangittiin uusista rikoksista – huomioi median. MTV Uutiset. 16.2.2016. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 16.2.2016.
  31. ↑ Ranta, Niko: Paloittelumurhaaja Markus Pönkä, 32, pääsi pois tutkintavankeudesta – syyttäjä: ”Siinä yllättyivät kaikki”. Ilta-Sanomat. 15.6.2016. Arkistoitu 18.6.2016. Viitattu 7.7.2016.
  32. ↑ Mattinen, Johanna: Paloittelumurhaajana tunnetulle Pöngälle jälleen uusi tuomio: 1,5 vuotta talousrikoksista Iltalehti. 7.7.2016. Viitattu 7.7.2016.
  33. ↑ Pönkä v. Estonia (application no. 64160/11) The European Court of Human Rights. Arkistoitu 22.10.2023. (englanniksi)
  34. ↑ Mäkinen, Rami: Nyt se varmistui: Markus Pönkä vapautuu tiistaina – sai tuhdin nipun uusia syytteitä Ilta-Sanomat. 27.1.2020. Viitattu 27.1.2020.
  35. ↑ Paloittelumurhaaja, huumekauppias ja poliisia pakoileva rahanpesuepäilty – salaisen veroparatiisiyhtiön perustaminen houkutti suomalaisrikollisia yle.fi. 4.10.2021. Viitattu 4.10.2021.
  36. ↑ Paloittelumurhaaja Markus Pönkä ei saapunut vankilaan - Poliisi pitää vaarallisena, mahdollisesti aseistautunut Iltalehti. 28.4.2017. Viitattu 30.5.2017.
  37. ↑ Paloittelumurhaajana tunnettu Markus Pönkä vangittiin poissaolevana MTV Uutiset. 5.5.2017. Arkistoitu 5.5.2017. Viitattu 30.5.2017.
  38. ↑ Tiiro, Hilkka: Markus Pönkä uusien rikosepäilyjen kohteena: asunnosta takavarikoidulta tietokoneelta löytyi yritysten asiakastietoja iltalehti.fi. 30.5.2017. Viitattu 1.7.2017.
  39. ↑ Mäkinen, Rami: Markus Pönkä Euroopan etsityimpien rikollisten listalle Ilta-Sanomat. 30.5.2017. Viitattu 30.5.2017.
  40. ↑ Jokinen, Kalle: Paloittelumurhaaja Markus Pönkä otettu kiinni Ruotsissa - kiinniottoa edelsi piiritys Iltalehti. 26.8.2017. Viitattu 27.8.2017.
  41. ↑ Grünn, Emma: KRP: Etsintäkuulutettu paloittelumurhaajana tunnettu Markus Pönkä on otettu kiinni 26.8.2017. Yle. Viitattu 27.8.2017.
  42. ↑ Mäkinen, Rami: Paloittelumurhasta tunnettu Markus Pönkä sai taas roimasti vankeutta – määrättiin heti vangittavaksi Ilta-Sanomat. 31.3.2022. Viitattu 1.1.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tooming, Rando: Maakri mõrvas kahtlustatu võib olla Soomes tuntud pettur. Postimees. 21.12.2005. Arkistoitu 3.1.2006. (viroksi)
  • Vaherite korteris toimunud mõrva motiivid teadmata. Kesknädal - rahva poliitikaleht. Arkistoitu 27.9.2007. (viroksi) artikkeli murhasta.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Markus_Pönkä&oldid=22084586”