Huijauslasku

Huijauslasku tai valelasku tarkoittaa laskua, joka näyttää oikealta, mutta siinä todellisuudessa laskutetaan palvelusta, jota yritys tai henkilö ei ole tilannut ja joka yleensä on täysin arvoton.

Laskun lähettäminen palvelusta, jota yritys ei ole tilannut, on rikos.

Huijauslaskun lähettäjäyrityksen nimi on yleensä valittu muistuttamaan jotain täysin rehellisellä pohjalla toimivaa yritystä. Huijaus perustuu siihen, että kun laskuja lähetetään tuhansia kappaleita, aina joku maksaa vahingossa. Huijauslaskuja on usein lähetetty kesäisin, kun yrityksissä on paljon kesätyöntekijöitä maksuliikennettä hoitamassa. Tällöin huijauksen onnistumistodennäköisyys paranee.

Miten toimia

Jos saa laskun palvelusta, jota ei ole tilannut, on siitä syytä tehdä rikosilmoitus poliisilaitoksella. Laskusta voi kertoa myös tiedotusvälineille suoraan. Yleensä huijauslaskut uutisoidaan ainakin sanomalehtien pikku-uutisina. Suomessa lisäksi Muskrat -nimisellä verkkosivustolla pidetään yllä varoituslistaa huijauslaskuista, jonne voi tehdä varoituksen.

Kaikki tilisiirron sisältävät laskut eivät ole huijauslaskuja. Esimerkiksi katsastusasemat ovat jo 1990-luvulta alkaen markkinoineet palveluaan tilisiirrolla, jonka maksamalla pystyy varaamaan katsastusajan. Hyvän liiketavan mukaisessa tilisiirron sisältävässä tarjouksessa kuitenkin sanotaan selvästi, jopa korostaen, että maksua ei ole pakko suorittaa vaan kyse on vain tarjouskirjeestä.

Tunnettuja huijauslaskutapauksia

• Suomen Invalidiliitto (muistuttaa rehellistä Invalidiliitto ry:tä) Keijo P. M. Salon yritys
• Suomen Yrittäjäliitto (tarkoitus sekoittaa Suomen Yrittäjät ry:een)
• Syöpäsairaiden tuki ry ja Solia Oy (yli miljoonan euron rahastus syöpäsairaiden nimissä) Simo Olavi Laakso ja Keijo P. M. Salo pääepäiltyjä
• Markus Pönkä
• Directa

Aiheesta muualla

• http://www.saunalahti.fi/paskis/ojan.net/index2.htm Pönkäleen uhrin seikkaperäinen selvitys Pasi Pöngän huijauksen toimintatavoista vuodelta 2004 (Arkistoitu – Internet Archive)