Karujärv
| Karujärv | |
|---|---|
 Näkymä järven itärannasta |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Saarenmaa |
| Kunnat | Saarenmaan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskuoja | Kalja oja |
| Järvinumero | VEE2076800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 32,2 m |
| Pituus | 3,9 km [1] |
| Leveys | 2 km [1] |
| Rantaviiva | 12,276 km [2] |
| Pinta-ala | 346 ha [2] |
| Keskisyvyys | 1,6 m [2] |
| Suurin syvyys | 5,5 m [2] |
| Valuma-alue | 16,1 km² [2] |
| Saaria | 3 |
| Suursaar, Linderahu, Oinarahu | |
 Karujärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Karujärv (myös Järumetsa järv, Järvemetsa järv [2], Pühajärv [3]) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi. Järven nimi tarkoittaa Karhujärvi. Karujärvi on Saarenmaan suurin järvi.[2][1][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 346 hehtaaria ja se on 3,0 kilometriä pitkä ja 2,2 kilometriä leveä. Saaria on kolme, joiden yhteinen pinta-ala on 4,3 hehtaaria. Suursaar on 350 metriä pitkä, Linderahu on 130-metrinen ja pienin Oinarahu on 60 metriä pitkä. Neljäs saari olisi Sarapiku saar, mutta se on kasvanut eli soistunut kiinni rantaan. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 32,2 metriä mpy. Järveen laskee viisi ojaa, joista huomattavimmat ovat Oinabe soon laskuoja ja Koeraoja. Sen laskuoja on Kalja oja, joka kahdeksan kilometrin matkallan ohittaa Lihulinnan (muinaislinna), virtaa suuren suon halki ja päättyy karstimaahan. Järven valuma-alueen laajuus on 16,1 neliökilometriä.[2][1]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 1,6 metriä ja suurin syvyys 5,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0055 kuutiokilometriä eli 5,5 miljoonaa kuutiometriä [5]. Järven rantaviivan pituus on 12,3 kilometriä, johon sisältyy vain vähän peltoja. Rannat ovat soraa ja hiekkaa. Karujärve–Kärla-maantie kiertää järven itärantaa pohjoispuolelle. Tien varrella itäpuolella sijaitsee Karujärven leirintäalue.[2][1]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv) säännönmukaisesti.[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Vesi on kuitenkin kirkasta ja kesällä on näkösyvyys neljä metriä. Talvella, kun muuta järvet jäätyvät umpeen, pitävät järven lähteet jäässä yllä aukkoja.[2][4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven, hauki, sorva, suutari, säyne ja kiiski. Harvinaisempi kala on kivisimppu. Järven ympäristössä elää lampisiippa.[4][6]
Järvren kalakanta on kaksinkertainen kuin Viron muissa pienissä järvissä ja samalla kalat kasvavat suuriksi. Järvestä on pyydetty yli yhdeksänkiloisia haukia, kiloisia ahvenia ja säyneitä sekä parikiloisia suutareita. Järveen istutettiin 1930-luvulla siikaa ja Peipsijärven muikkua, mutta ne eivät järvessä menestyneet. Vielä 1957 istutettiin Pohjois-Venäjältä tuotua peledsiikaa, mutta sekään ei säilynyt järvessä. Järvesä on runsaasti rapua.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on syntynyt kuroutumalla erilleen Ancylusjärven lahdesta noin 8 000 vuotta sitten. Järvi on näin ollen Saaremaan vanhin järvi. Vuonna 1932 järven vedenpintaa alennettiin metrillä.[4]
Sotien jälkeen Saarenmaan keskustaan muodostettiin neuvostoliittolaisten sotilastukikohta, joka oli ulkopuolisilta suljettu. Järvelle pääsi vasta 1991, kun miehitys päättyi. Järveen on pudonnut tänä aikana lentokone, jonka räjähtämättömät pommit makaavat koneen vieressä.[3]
Tarinoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven nimessä Karu tarkoittaa suomeksi karhua. Legendan mukaan seitsemän karhua alkoivat kärhämöidä keskenään, mutta Isä Jumala ei sitä katsonut hyvällä. Jotta tappelu loppuisi, päästi hän karhujen ylle ennennäkemättömän kaatosateen, jolloin karhut pakenivat kukin eri suuntaansa. Näin paikalle syntyi järvi, jolla oli seitsemän lahtea eri suunnissa. Toisen tarinan mukaan Saarenmaan hiiden, Suuren Tõllun, käsistä putosi maahan rattaat. Rattaiden törmäyksestä muodostui kuoppa, johon järvi sitten muodostui.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Keskkonnaregister: Karujärv (vee2076800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Rohtmets, Indrek: Viron luonto tutkuksi, s. 22–23. 101 Eesti Looduspaika, Kirjastus Varrak 2019. Suomentanut Koivisto, Aura. Tallinna, Viro: Atlasart, 2020. ISBN 978-952-7345-07-8.
- ↑ a b c d Kalale: Saaremaa Karujärv – järv, kus ahvenad söövad vähki, viitattu 17.3.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ Karujärv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karujärv Wikimedia Commonsissa
