Karujärv

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karujärv
Karujärv11.JPG
Valtio ViroView and modify data on Wikidata
Sijainti Saarenmaan kuntaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 58°22′48″N, 22°12′58″E
Pinnankorkeus 32,2 mView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 348 ha[1]View and modify data on Wikidata
Pituus 2,8 km
Rantaviiva 12,276 km
Suurin syvyys 5,5 m
Keskisyvyys 1,6 m
Valuma-alue 16,1 km²
Laskujoki Kalja oja
Saaria 3
Järvinumero vee2076800
Karujärv

Karujärv (myös Järumetsa järv, Järvemetsa järv)[2] on Virossa Saarenmaan kunnassa Saarenmaalla sijaitseva luonnollinen järvi. Järven nimi tarkoittaa Karhujärvi.[2][3][4]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 346 ha (hehtaaria) ja se on 3,0 kilometriä pitkä ja 2,2 kilometriä leveä. Saaria on kolme, joiden yhteinen pinta-ala on 4,3 ha. Suursaar on 350 metriä pitkä, Linderahu on 130-metrinen ja pienin Oinarahu on 60 metriä pitkä. Neljäs saari olisi Sarapiku saar, mutta se on kasvanut eli soistunut kiinni rantaan. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 32,2 m meren pinnan yläpuolella. Järveen laskee viisi ojaa, joista huomattavimmat ovat Oinabe soon laskuoja ja Koeraoja. Sen laskuoja on Kaljajõgi, joka kahdeksan kilometrin matkallan ohittaa Lihulinnan (muinaislinna), virtaa suuren suon halki ja päättyy karstimaahan. Järven valuma-alueen laajuus on 16,1 km2 (neliökilometriä).[2][3]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 1,6 metriä ja suurin syvyys 5,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0055 km3 (kuutiokilometriä) eli 5,5  miljoonaa m3 [5]. Järven rantaviivan pituus on 12,3 kilometriä, johon sisältyy vain vähän peltoja. Rannat ovat soraa ja hiekkaa. Karujärve–Kärla-maantie kiertää järven itärantaa pohjoispuolelle. Tien varrella itäpuolella sijaitsee Karujärven leirintäalue.[2][3]

Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv) säännönmukaisesti.[2]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Vesi on kuitenkin kirkasta ja kesällä on näkösyvyys neljä metriä. Talvella, kun muuta järvet jäätyvät umpeen, pitävät järven lähteet jäässä yllä aukkoja.[2][4]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven, hauki, sorva, suutari, säyne ja kiiski. Harvinaisempi kala on kivisimppu. Järven ympäristössä elää lampisiippa.[6][4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on syntynyt kuroutumalla erilleen Ancylusjärven lahdesta noin 8 000 vuotta sitten. Järvi on näin ollen Saaremaan vanhin järvi. Vuonna 1932 järven vedenpintaa alennettiin metrillä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Estonian Environmental Register (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi)
  3. a b c Keskkonnaregister: Karujärv (vee2076800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
  4. a b c d Kalale: Saaremaa Karujärv – järv, kus ahvenad söövad vähki, viitattu 17.3.2017
  5. Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
  6. Karujärv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)