Kalmarin kunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalmarin kunta
vaakuna
vaakuna
Kalmar Municipality in Kalmar County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Kalmarin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Kalmar
Kuntakoodi 0880
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 956,62 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 65 704
 – Tiheys 68,7 as./km²









Kalmarin kunta (ruots. Kalmar kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Kalmar.[3]

Kunnan maapinta-ala on 956,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 65 704 henkeä (31.12.2015).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 208,90 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1925 Kalmarin maalaiskunta liitettiin Kalmarin kaupunkiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kuusi "suurkuntaa":

  • Dörby (Dörby, Hossmo ja Kläckeberga)
  • Ljungbyholm (Ljungby ja Sankt Sigfrid)
  • Läckeby (Förlösa ja Åby)
  • Mortorp (Karlslunda, Mortorp ja Oskar)
  • Ryssby (ei muutosta)
  • Södermöre (Arby, Hagby, Halltorp ja Voxtorp)

Kalmarin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta jo vuonna 1965 Dörby liitettiin kaupunkiin. Vuonna 1969 Ljungbyholmista liitettiin Nybron kaupunkiin (osa nykyistä Nybron kuntaa) Sankt Sigfrid ja Mortorpista puolestaan Oskar. Loppuosa Ljungbyholmia ja Mortorpia säilyivät itsenäisinä. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Kalmarin kunta, johon liitettiin Kalmarin kaupunki, Läckeby, Ryssby ja Södermöre sekä Ljungbyholmista ja Mortorpista jäljelle jääneet alueet.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
44 912
1955
  
46 820
1960
  
47 732
1965
  
49 776
1970
  
52 637
1975
  
52 385
1980
  
52 846
1985
  
54 165
1990
  
56 206
1995
  
58 420
2000
  
59 308
2005
  
60 924
2010
  
62 815
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 770 11,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 919 2,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 526 5,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 52 489 79,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 331 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 350 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 680 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,8 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,1 2,1
  jalostus 14,7 17,5
  palvelut 81,9 79,0
  tuntematon 1,3 1,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 32 189 30 317
  työpaikkaomavaraisuus 106,2

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 577 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Kalmar 36 392
2 Lindsdal 5 510
3 Smedby 3 487
4 Rinkabyholm 1 607
5 Ljungbyholm 1 604
6 Trekanten 1 422
7 Rockneby 869
8 Läckeby 847
9 Hagby 689
10 Påryd 651
11 Vassmolösa 535
12 Tvärskog 404
13 Dunö 384
14 Boholmarna 297
15 Drag 274
16 Halltorp 266

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Förlösa on sittemmin kasvanut yhteen Lindsdalin ja Krafslösa Kalmarin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kalmarin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Kalmar Norra (30 valtuutettua)
  • Kalmar Södra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kalmarin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 11 11 13 16 14 12 16 14 15 11 13 13 9
  Keskustapuolue 14 13 9 9 7 7 8 6 5 5 5 5 5
  Liberaalit 4 6 6 2 6 6 4 4 2 7 4 4 4
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 1 2 4 2 6 6 4 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 4 2 3 3 3 3 4 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 27 27 29 29 28 25 28 24 24 27 29 28
  Vasemmistopuolue 2 2 4 2 2 2 2 4 6 5 3 2 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 6
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä[22] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Kalmarin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Kalmar domkyrkoförsamling
  • Förlösa-Kläckeberga
  • Dörby
  • Hossmo
  • Ryssby
  • Åby
  • Ljungby
  • Arby-Hagby
  • Halltorp-Voxtorp
  • Karlslunda-Mortorp
  • Kalmar S:t Johannes
  • Heliga Korset
  • S:ta Birgitta
  • Två systrar

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Arby
  • Dörby
  • Förlösa
  • Hagby
  • Halltorp
  • Heliga korset
  • Hossmo
  • Kalmar domkyrkoförsamling (Kalmar, Kalmar stadsförsamling)
  • Kalmar landsförsamling* (Sankta Gertrud)
  • Kalmar mosaiska
  • Kalmar Sankt Johannes
  • Kalmar slottsförsamling*
  • Kalmar tyska*
  • Karlslunda (Arby kapell)
  • Kläckeberga
  • Ljungby
  • Mortorp
  • Ryssby
  • Sankta Birgitta* (keskiajalla)
  • Sankta Birgitta (vuodesta 1989)
  • Två systrar
  • Voxtorp
  • Åby

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Kalmar Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalmarin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kalmar kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.