Borgholmin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Borgholmin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Kalmarin lääni
Maakunta Öölanti
Keskustaajama Borgholm
Kuntakoodi 0885
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 677,84 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 10 836
 – Väestötiheys 16 as./km²









Öölannin pitäjät. Pitäjien nimet ovat pienellä, 1970-lukua edeltäneiden kuntien nimet hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet kaikkein suurimmalla tekstillä.
Sollidenin linna.

Borgholmin kunta (ruots. Borgholms kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Öölantiin. Kunnan keskustaajama on Borgholm.[3]

Kunnan maapinta-ala on 677,84 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 836 henkeä (31.12.2020).[2] Vuonna 2007 kunnassa oli 211,00 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 31,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Borgholmin kunta käsittää pohjoisen osan Öölannin saaresta. Eteläosa saaresta kuuluu Mörbylångan kuntaan. Borgholmin kunnassa sijaitsee Sollidenin linna, joka on Ruotsin kuningasperheen kesänviettopaikka.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Pohjois-Öölannin 15 maalaiskuntaa ryhmiteltiin kolmeksi "suurkunnaksi":

  • Gärdslösa (Gärdslösa, Högsrum, Långlöt, Runsten ja Räpplinge)
  • Köpingsvik (Alböke, Bredsätra, Egby, Föra, Köping ja Löt)
  • Ölands-Åkerbo (Böda, Högby, Källa ja Persnäs)

Borgholmin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Ennen 1970-luvun alun kuntauudistusta Öölanti päätettiin jakaa kahteen kuntaan: pohjoiseen ja eteläiseen, jolla kummallakin olisi oma keskustaajamansa. Vuonna 1969 Gärdslösa ja Köpingsvik liitettiin Borgholmin kaupunkiin. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Borgholmin kunnaksi, mutta kuntaliitoksia ei tuona vuonna tehty. Vuonna 1974 Borgholmin kunta sai nykyiset rajansa, kun Ölands-Åkerbon kunta liitettiin siihen.

Mörbylångan ja Borgholmin kuntien yhdistämisestä koko Öölannin saarimaakunnan kattavaksi Öölannin kunnaksi on käyty keskusteluja. Asiasta järjestettiin paikallinen kansanäänestys vuonna 2009. Koko Öölannissa 56 % vastusti ja 41 % kannatti kuntien yhdistymistä. Borgholmin kunnassa hankkeen kannattajat voittivat.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borgholmin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
13 667
1955
  
13 158
1960
  
12 204
1965
  
11 190
1970
  
10 432
1975
  
10 786
1980
  
11 030
1985
  
11 079
1990
  
11 484
1995
  
11 859
2000
  
11 288
2005
  
11 067
2010
  
10 676
2015
  
10 681
2020
  
10 836
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 926 8,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 130 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 518 4,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 9 107 85,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 77 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 165 195 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 180 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 15,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 54,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 30,1 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 12,3 10,7
  jalostus 16,1 17,1
  palvelut 68,6 69,4
  tuntematon 3,0 2,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 244 4 753
  työpaikkaomavaraisuus 89,3

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 44,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 953 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Borgholm 3 071
2 Köpingsvik 599
3 Löttorp 438
4 Rälla 407
5 Björkviken 208

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stora Rör kuuluu osin myös Mörbylångan kuntaan.[18]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Borgholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 8 8 10 7 8 11 9 9 8 9 9 6 6
  Keskustapuolue 23 20 19 16 18 17 14 13 12 15 18 11 7 5
  Liberaalit 2 3 3 2 4 3 2 2 2 2 1 1 0 0
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 3 2 2 3 2 6 6 3 2 1 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 3 3 2 2 2 2 2 2 1 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 12 12 11 12 11 13 12 16 12 12 11 11 11 12
  Vasemmistopuolue 2 3 2 1 2 1 1 1 3 2 2 1 1 1
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 4
  Muut 0 1 4 4 2 2 4 4 3 2 2 3 6 6
  Yhteensä [21] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 41 35 35
Kartta Borgholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Borgholm
  • Föra-Alböke-Löt
  • Köpingsvik
  • Räpplinge-Högsrum
  • Gärdslösa, Långlöt och Runsten
  • Nordöland

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Alböke
  • Borgholm (Borg)
  • Bredsätra
  • Böda
  • Egby
  • Föra
  • Gärdslösa
  • Högby
  • Högsrum
  • Källa
  • Köping
  • Långlöt
  • Löt
  • Persnäs
  • Runsten
  • Räpplinge
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.11.2021. (ruotsiksi)
  3. Borgholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.11.2021. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Borgholms kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.