Jõksi järv
| Jõksi järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Kanepin kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Võhandu jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet |
Võhandu jõgi, oja Vähkjärvestä |
| Laskujoki | Võhandu jõgi |
| Järvinumero | VEE2122400 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 116,1 m |
| Pituus | 2,01 km[1] |
| Leveys | 0,455 km[1] |
| Rantaviiva | 5,195 km [2] |
| Pinta-ala | 65,1 ha[1] |
| Tilavuus | 0,0047 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,3 m [2] |
| Suurin syvyys | 23,8 m [3] |
| Valuma-alue | 50,3 km² [4] |
| Saaria | ei saaria [5] |
 Jõksi järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jõksi järv [5] on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa Otepään ylängöllä sijaitseva järvi.[2][5]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pituus on 2,0 kilometriä, leveys 450 metriä ja sen pinta-ala on 65 hehtaari. Se sijaitsee Kanepin keskustaajaman pohjoispuolella ja Jõksin kulmakunnan eteläpuolella. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 7,3 metriä. Sen suurin syvyys 25,4 metriä, mikä tekee siitä yhden Viron syvimmistä järvistä yhdessä koillispuolella sijaitsevan Piigandi järven kanssa. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,00474 kuutiokilometriä eli 4,74 miljoonaa kuutiometriä. Sen pohjoisrannat ovat peltomaata ja etelärannat metsien rikkomaa peltoaluetta. Monet pellot sijaitsevat mäkien rinteillä ja näkyvät hyvin järvelle. Järven lähiympäristössä on kymmenen maatilaa, joista seitsemän ovat aivan rannassa. Järven rantaviivan pituus on 5,2 kilometriä pitkä. Valtatie 2 eli tie Võrusta Tallinnaan ohittaa järven itäpään näköetäisyydeltä ja Otepäähän johtava tie ohittaa sen länsipään.[2][5]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jõksi järv on syntynyt viimeisen jääkauden lopussa mannerjäätikön sulamisvesien uurtamaan laaksoon, jossa sijaitsevat myös Piigandi järv ja Vähkjärv. Järvessä elää yleisenä lahna, särki, ahven ja hauki ja näiden lisäksi siinä esiintyy kiiski, sorva, made, rantanuoliainen ja mutakala. Kaksi viimeistä lajia ovat järvessä erityistarkkailun alla [4].[6][7]
Vedenlaatu ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesällä 2013 tutkittiin järven vedenlaatu, kasvisto ja kalasto sen eri havaintokohdissa. Raportissa todettiin, että vedenväri oli tummankeltaista, veden näkösyvyys oli 1,75–2,0 metriä ja että järven vesi oli lämpötilakerrostunutta (alusveden ja pintaveden lämpötilaero oli suurimmillaan 18,1 astetta). Näkösyvyys parani syksyä kohti mentäessä. Veden happipitoisuus vaihteli sekä vuodenaikojen että veden syvyyden mukaan. Pinta- ja päällysvedessä mitattiin yleensä hapen kylläisyysasteeksi 86–95 %, mutta kesällä saatiin ylikylläisiä arvoja (jopa 120 %). Elo- ja syyskuussa oli alusvesi hapetonta. Päällysvedessä happamuustaso oli pH 7,13–8,6, mutta syvemmältä otetuissa näytteissä se pieneni. Veden ravinnepitoisuuksista kokonaisfosforinpitoisuus vaihteli 14–27 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l), mutta syyskuussa se oli alusvedessä 8 μg/l. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli 610–1 600 μg/l.[4]
Jõksi järv luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on rehevöitynyt. Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[5]
Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jõksi järven valuma-alueen pinta-ala on 50,3 neliökilometriä. Se muodostuu lähes kokonaan Võhandu jõen latvavesistön ympäristöstä, joka sijaitsee Otepään ylängöllä, sekä idästä järveen laskevasta Piigandi järven valuma-alueesta. Valuma-alueella on 43,0 % metsämaata, 37,5 % peltomaata, 7,7 % niittyjä, 6,0 % suota ja kosteikkoja sekä 0,2 % vesistöjä.[4]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen ja se on joen läpivirtausjärvi. Järven itäpäähän laskee 150 metriä pitkä Vähkjärven laskuoja. Tämän valuma-alueella ovat myös Piigandi järv ja pieni Sulõndu järv. Järven pohjassa on paljon lähteitä. Võhandu laskee 20 kilometrin päässä Vagulaan ja 153 kilometrin päässä Võhandun joensuussa Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimitys.[2][5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Estonian Environmental Register. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f Keskkonnaregister: Jõksi järv (vee2122400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaagentuur: Järved (Arkistoitu – Internet Archive)(viroksi), viitattu 6.4.2017
- ↑ a b c d Hurt, Margo: Jõksi järve hoiuala ja Piigandi järvede hoiuala kaitsekorralduskava 2015-2024 (PDF) (s.33–40) 2015. Tallinna: Keskkonnaamet. Viitattu 9.7.2020. (viroksi)
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kalapeedia: Jõksi järv, viitattu 3.4.2017
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Jõksi järv(viroksi), viitattu 3.4.2017