Juhana III Sobieski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juhana III Sobieskin muotokuva, maalannut Jerzy Siemiginowski-Eleuter

Juhana III Sobieski (17. elokuuta 162917. kesäkuuta 1696) oli Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas vuodesta 1674 kuolemaansa saakka. Juhanan 22-vuotisen valtakauden aikana valtakunta vahvistui. Hän oli myös menestyksekäs sotakomentaja ja voitti turkkilaiset Wienissä 1683.

Jan Sobieski syntyi Oleskossa lähellä nykyistä Lviviä. Hänen isänsä oli Jakub Sobieski, Sobienskin szlachta-aatelia, Rutenian voivodi ja Krakovan linnanherra, ja äitinsä Zofia Teofilia hetmanni Stanisław Żółkiewskin tyttärentytär.

Juhana III Sobieski Wienin piirityksen aikoihin, maalannut Jerzy Siemiginowski-Eleuter, n. 1686, Varsovan kansallismuseo.

Nuori Jan Sobieski opiskeli Krakovassa Jagiellon yliopistossa ja opintojensa päätyttyä kiersi kaksi vuotta Euroopassa veljensä Marekin kanssa oppien ranskan, saksan ja italian latinan lisäksi. Palattuaan 1648 he lähtivät sotimaan Bohdan H'melnytskyn kasakoiden kapinaa vastaan. Veli Marek kuoli tataarien vankina. Jan taas kunnostautui taistelussa ja kuningas Juhana II Kasimir lähetti hänet Osmanien valtakuntaan lähettilääksi.

Ruotsin hyökättyä Puolaan Jan Sobieski palveli Poznańin voivodin Krzysztof Opalińskin rykmenteissä, jotka antautuivat Ujściessa ja vannoivat uskollisuutta Kaarle X Kustaalle. Vuoden kuluttua hän kuitenkin taisteli taas Puolan kuninkaan puolella.

Heinäkuun 1656 kolmipäiväisessä taistelussa Varsovasta Jan Sobieski komensi tataariratsuväen rykmenttiä ja ylennettiin kruunun lipunkantajaksi. Vuonna 1665 hänet nimitettiin kruunun suurmarsalkaksi ja seuraavana vuonna hetmanniksi. Vuonna 1667 hän sai suuren voiton kasakoista ja tataareista Podhajcen taistelussa ja nimitettiin pian kruunun suurhetmanniksi.

Marraskuussa 1673 Sobieski lisäsi voittoihinsa voiton turkkilaisista Hotynissä ja valloitti sen linnoituksen. Kuningas Michał Korybut Wiśniowiecki oli kuollut vain päivän ennen taistelua ja toukokuussa Sobieski valittiin uudeksi kuninkaaksi ja kruunattiin 2. helmikuuta 1676.

Tuolloin Puola-Liettua oli yksi Euroopan suurimmista ja väkirikkaimmista valtakunnista, mutta puolen vuosisadan jatkuvan sodan heikentämä ja sisäisesti hajanainen. Syksyllä 1674 Juhana III johti armeijan etelään turkkilaisia vastaan ja valtasi Kamjanets-Podilskyin, Barin ja Reszkówin linnoituksen. Tataarit kävivät vastahyökkäykseen seuraavana vuonna ja rauhansopimus solmittiin pian. Vaikka Kamjanets-Podilskyi jäi Turkille, sitä vastaan rakennettiin Pyhän kolminaisuuden linnoitus.

Sobieski lähettää viestin paaville Wienin voiton jälkeen. Jan Matejko, 1880, Krakovan kansallismuseo

Sobieski uudisti sotaväen ja piikeistä luovuttiin viimein ja ne korvattiin tapparoin. Ratsuväki otti käyttöön husaarien ja rakuunoiden muodostelmat. Hän liittoutui keisarikunnan Leopold I:n kanssa turkkilaisia ja epäsuorasti Ranskaa vastaan. Yhdeksi hänen tavoitteistaan tuli ajaa turkkilaiset Euroopasta, minkä johdosta hän liittyi pyhään liigaan keisarin ja paavi Innocentius XI:n kanssa.

Hänen suurimmaksi voitokseen tuli syyskuussa 1683 Wieniä piirittävien turkkilaisten lyöminen suuressa Turkin sodassa. Sobieski komensi puolalais-itävaltalais-saksalaisia joukkoja Kara Mustafan ylivoimaisia turkkilaisia vastaan. Tuosta voitosta paavi kiitti häntä Wienin ja sivistyksen pelastajana.

Viimeinen suuri Puolan kuningas kuoli Wilanówissa 1696. Hänet on haudattu Wawelin linnaan Krakovaan. Häntä seurasi August II, joka pysyi lopuksi vallassa lähinnä Venäjän tuella, ja jonka kuoleman jälkeen seurasi kruununperimyssota. Alle sadassa vuodessa Itävalta, Preussi ja Venäjä jakoivat koko maan.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana III Sobieski.
Puolan vaakuna Edeltäjä:
Michał Korybut Wiśniowiecki
Puolan kuningas
1674–1696
Seuraaja:
August II Väkevä