Juhana II Kasimir

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhana II Kasimir
Schultz John II Casimir Vasa.jpg
Juhana II Kasimir. Daniel Schultzin piirros.
Puolan kuningas
Valtakausi 20. marraskuuta 1648 – 16. syyskuuta 1668
Kruunajaiset 19. tammikuuta 1649
Edeltäjä Vladislav IV Vaasa
Seuraaja Michał Korybut Wiśniowiecki
Syntynyt 22. maaliskuuta 1609
Krakova, Puola-Liettua
Kuollut 6. joulukuuta 1672 (63 vuotta)
Nevers, Ranska
Puoliso Marie Louise Gonzaga
Claudine Françoise Mignot
Lapset Juhana Sigismund
Maria Anna
Suku Vaasa
Isä Sigismund
Äiti Konstantia
Uskonto katolinen
Nimikirjoitus Signature of John II Casimir of Poland.PNG

Juhana II Kasimir (puol. Jan II Kazimierz, saks. Johann Kasimir, 22. maaliskuuta 16096. joulukuuta 1672) oli Puola-Liettuan kuningas ja suuriruhtinas 1648–1668[1] sekä Opolen herttua.

Juhana II:n vanhemmat olivat Sigismund III Vaasa ja Konstanze Renate von Habsburg[1], Itävallan arkkiherttuatar. Juhanan isä Sigismund oli Kustaa Vaasan pojanpoika, joka oli perinyt Ruotsin kruunun vuonna 1592. Sigismundin setä Kaarle IX syrjäytti hänet. Tästä seurasi pitkällisiä vihollisuuksia, kun Sigismund ja hänen jälkeläisensä vaativat Ruotsin kruunua.

Juhana Kasimir seurasi Puolan kuninkaana veljeään Vladislav IV Vaasaa[1], jonka varjossa oli pitkään ollut. Hänellä ei juuri ollut tukijoita hovissa tai szlachta-aatelissa, hän oli avoimesti itävaltalaismielinen, piti juhlista eikä välittänyt politiikasta. Hän oli kuitenkin kunnostautunut Smolenskin sodassa Moskovan ruhtinaskuntaa vastaan 1633.

Vladislav IV pyrki parantamaan veljensä vaikutusvaltaa yrittämällä naittaa hänet Ruotsin Kristiinalle ja sitten italialaiselle prinsessalle ilman tulosta. Vuonna 1635 Juhana Kasimir lähti Wieniin diplomaattiseen tehtävään, jonka hän hylkäsi ja liittyi keisarikunnan armeijaan sotimaan Ranskaa vastaan kolmikymmenvuotisessa sodassa.[1] Kun hänen rykmenttinsä tuhottiin taistelussa, hän vietti vuoden elellen Wienin hovissa.

Palattuaan Puolaan hän pyrki naimaan paronitar Guldenternin, minkä hänen veljensä esti. Vastineeksi veli yritti nimittää hänet Kuurinmaan hallitsijaksi, minkä Sejm esti. Loukkaantuneena tästä Juhana Kasimir lähti vuonna 1638 Espanjaan tullakseen Portugalin varakuninkaaksi, mutta ranskalaiset ottivat hänet vangiksi. Hänet vapautettiin parin vuoden kuluttua.[1] Vapauduttuaan hän luopui sotilaselämästä ja ryhtyi jesuiittanoviisiksi.[1] Tätä kesti kuitenkin vain vuoden verran.[1]

Vuonna 1642 hän lähti taas Puolasta sisarensa luo Saksaan, jossa liittyi jesuiittoihin huolimatta kuninkaan ja paavin vastustuksesta. Hänet valittiin kardinaaliksi, mikä ei sopinyt hänen elämäntyylilleen ja hän palasi Puolaan, jossa erosi kardinaalinvirasta osallistuakseen kuninkaanvaaliin.

Vuonna 1648 Juhana Kasimir seurasi veljeään valtaistuimelle. Viimeisen Vaasa-suvun kuninkaan valtakautta hallitsi vuosien 1654–1667 Puolan–Venäjän sota, jota seurasi Ruotsin hyökkäys (puol. Potop). Sodan aikana ruotsalaiset valtasivat lähes koko maan, mutta eivät kyenneet pitämään valloituksiaan ja joutuivat vetäytymään. Vuonna 1660 Juhana Kasimir joutui luopumaan vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun ja luovuttamaan Ruotsille Liivinmaan ja Riian.[1] Sitä ennen Ukrainan kasakat olivat kapinoineet ja irtaantuneet Puolan vallasta[2].

Juhana Kasimir nai veljensä lesken, Ludwika Maria Gonzagan.[1] Ludwika Maria kuoli 1667, eikä yksikään Juhanan lapsista jäänyt eloon. Syyskuussa 1668 Juhana luopui kruunusta ja asettui Ranskaan, jossa hän toimi elämänsä viimeiset vuodet pariisilaisen Saint-Germain-des-Prés’n luostarin nimellisenä apottina. Hän kuoli vuonna 1672.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j John II Casimir Vasa Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.1.2009. (englanniksi)
  2. The Cossacks of Ukraine britannica.com. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan vaakuna Edeltäjä:
Vladislav IV Vaasa
Puolan kuningas
1648–1668
Seuraaja:
Michał Korybut Wiśniowiecki