Michał Korybut Wiśniowiecki
| Michał Korybut Wiśniowiecki | |
|---|---|
|
Muotokuva vuodelta 1670 | |
| Puolan kuningas | |
| Valtakausi | 19. kesäkuuta 1669 – 10. marraskuuta 1673 |
| Kruunajaiset | 29. syyskuuta 1669 Wawelin katedraali, Krakova |
| Edeltäjä | Juhana II Kasimir |
| Seuraaja | Juhana III Sobieski |
| Syntynyt |
31. toukokuuta 1640 Biały Kamień, Puola-Liettua |
| Kuollut |
10. marraskuuta 1673 (33 vuotta) Lviv, Puola-Liettua |
| Hautapaikka | Wawelin katedraali, Krakova |
| Puoliso | Eleonor Maria |
| Suku | Wiśniowiecki |
| Isä | Jeremi Wiśniowiecki |
| Äiti | Gryzelda Konstancja Wiśniowiecka |
| Uskonto | katolinen |
| Nimikirjoitus |
|
Michael I, Michał Korybut Wiśniowiecki (31. toukokuuta 1640 Biały Kamień – 10. marraskuuta 1673 Lviv, Puola-Liettua) oli Puola-Liettuan kuningas vuosina 1669–1673.[1]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen isänsä oli ruhtinas Jeremi Wiśniowiecki (1612–1651), vaikutusvaltainen rajaseutujen mahtimies, joka oli auttanut kukistamaan kapinallisia kasakoita Hmelnytskin kansannousun aikana.[1] Hänen äitinsä oli Gryzelda Konstancja Zamoyska (1623–1672), joka oli Podolian voivodi Tomasz Zamoyskin ja ruhtinatar Katarzyna Ostrogskan tytär. Michał oli heidän ainoa lapsensa.
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Juhana II Kasimirin luovuttua kruunusta hävityn sodan jälkeen, Puolan aatelisto valitsi vapaasti sotapäällikkö Wiśniowieckin pojan kuninkaaksi yksimielisellä äänestyksellä, lähinnä hänen isänsä ansioitten vuoksi. Hän oli ensimmäinen puolalainen Puolan kuningas neljäänsataan vuoteen sitten Kasimir III Suuren, joka kuoli vuonna 1370 sekä kuningas Władysław II Jagiełłon veljen Korybutin jälkeläinen .[1]
Hänen hallituskauttaan leimasivat Habsburgien ja Ranskan-mielisten poliittisten ryhmittymien väliset kamppailut. Koska ruhtinas Jérémi Wiśniowiecki osoittautui passiiviseksi työkaluksi Habsburgien käsissä, ranskalainen puolue kokoontui nousevan maineen omaavan sotilaskomentajan Jan Sobieskin ympärille.[1]
Kahden leirin väliset erimielisyydet maksoivat Puolalle uuden tappion yhdistyneiden turkkilaisten ja kasakkojen käsissä. Buczaczin (Buchach; 1672) sopimuksella koko Puolan Ukraina joutui Turkin yliherruuden alaisuuteen.[1]

Michał Wiśniowieckin valtakausi oli vähemmän menestyksekäs. Hän hävisi sodan turkkilaisille, jotka miehittivät Podilljan. Michał oli heikko hallitsija eikä kyennyt hillitsemään maan sisäisiä valtataisteluja. Hän kuoli 33-vuotiaana marraskuussa 1673 arkkipiispan palatsissa Lvivissä, todennäköisesti ruokamyrkytykseen.
Avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Michał avioitui 27. helmikuuta 1670 Jasna Góran luostarikirkossa Itävallan arkkiherttuatar Eleonor Maria Josefan (1653–1697) kanssa, joka oli keisari Ferdinand III:n ja tämän kolmannen puolison Eleonora Gonzagan vanhempi tytär.[2] Lyhyt avioliitto oli lapseton.
Leskeytynyt kuningatar avioitui Lothringenin herttua Charles V:n kanssa vuonna 1678 ja heille syntyi kuusi lasta.

Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen ruumiinsa haudattiin Wawelin katedraaliin Krakovaan. Kuninkaan sydän haudattiin Camedulen luostariin Bielanyn kaupunginosassa Varsovassa. Sisälmykset sijoitettiin Lvivin latinalaisen katedraalin seinän sisälle.
Michałin varhaisen kuoleman jälkeen turkkilaisia vastaan kärsityt hävityt taistelut pyyhkiytyivät pois vasta Jan Sobieskin loistavan voiton ansiosta H'otynissa vuonna 1673, joka seurasi häntä kuninkaana Juhana III Sobieski voittamalla itävaltalaisen ehdokkaan kuninkaanvaalissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 Michael Wiśniowiecki | Polish Monarch, Grand Duke, Reformer | Britannica www.britannica.com. Viitattu 14.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Michał I Tomasz Wiśniowiecki Viitattu 5.4.2024 (puolaksi)
| Edeltäjä: Jan II Kasimir |
Puolan kuningas 1669–1673 |
Seuraaja: Jan III Sobieski |