Siirry sisältöön

Ferdinand III (keisari)

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee keisaria. Muita samannimisiä hallitsijoita luetellaan täsmennyssivulla.
Ferdinand III
Pyhä saksalais-roomalainen keisari
Valtakausi 18. marraskuuta 1637 – 1. huhtikuuta 1657
Kruunajaiset 18. marraskuuta 1637
Edeltäjä Ferdinand II
Seuraaja Leopold I
Syntynyt 13. heinäkuuta 1608
Graz, Steiermarkin herttuakunta
Kuollut 2. huhtikuuta 1657 (48 vuotta)
Wien, Itävallan arkkiherttuakunta
Puoliso Maria Anna Espanjalainen
Maria Leopoldine
Eleonora Gonzaga
Lapset Ferdinand IV
Maria Anna
Leopold I
Karl Josef
Eleonor Maria Josefa
Maria Anna Josefa
Suku Habsburg
Isä Ferdinand II
Äiti Maria Anna
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Ferdinand III (13. heinäkuuta 1608 Graz – 2. huhtikuuta 1657 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1637–1657, Böömin kuningas vuodesta 1627 ja Unkarin kuningas vuodesta 1625.[1]

Ferdinand III:n isä, keisari Ferdinand II, yritti saada poikansa valituksi seuraajakseen eli roomalaisten kuninkaaksi jo vuoden 1630 Regensburgin valtiopäivillä, mutta Saksan vaaliruhtinaat eivät halunneet antaa Habsburgin suvulle liikaa valtaa ja vastustivat päätöstä.[2] Samalla vaaliruhtinaat vaativat Albrecht von Wallensteinin erottamista, Johann Tillyn nostamista keisarillisen armeijan johtoon ja niin sanotun restituutioediktin kumoamista.

Kun Wallenstein murhattiin vuonna 1634, Ferdinandista tuli keisarillisen armeijan muodollinen ylipäällikkö kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hän voitti ruotsalaiset Nördlingenin taistelussa ja karkotti siten heidät Etelä-Saksasta. Hänet valittiin viimein isänsä seuraajaksi vuonna 1636, vain muutamaa kuukautta ennen tämän kuolemaa.[2]

Keisari Ferdinand oli realisti, joka ymmärsi, ettei kolmikymmenvuotinen sota ollut voitettavissa, ja alkoi etsiä tietä rauhaan. Sodan loppuvaiheessa hän antoi kaikille saksalaisille ruhtinaille oikeuden päättää omasta ulkopolitiikastaan – teko, jonka sanotaan jouduttaneen saksalais-roomalaisen keisarikunnan hajoamista.

Ferdinand oli yksi Westfalenin rauhansopimuksen allekirjoittajista.[1] Ferdinand kävi sotaa uudestaan ruotsalaisia vastaan liityttyään elokuussa 1656 mukaan Pohjan sotaan.[3]

Avioliitot ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferdinand oli kolme kertaa naimisissa.

Ferdinand avioitui Espanjan infanta, prinsessa Maria Annan kanssa 20. helmikuuta 1631.

Heille syntyi kuusi lasta, joista kolme eli aikuiseksi asti:[4]

  • Ferdinand IV (1633–1654), Böömin kuningas, kuoli isorokkoon 19-vuotiaana
  • Maria Anna (1634–1696), Espanjan kuningatar, avioitui enonsa Espanjan kuningas Filip IV:n kanssa. Heille syntyi viisi lasta joista kaksi eli aikuisiksi asti: Margareeta Teresia Espanjalainen ja Kaarle II.
  • Leopold I (9. kesäkuuta 1640 – 5. toukokuuta 1705), Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari. Avioitui 1) sisarensa tyttären Margareeta Teresia Espanjalaisen kanssa, heille syntyi neljä lasta, joista Maria Antonia Itävaltalainen eli aikuiseksi asti. Avioitui 2) pikkuserkkunsa Claudia Felicitas Tirolilaisen (1653–1676) kanssa, ei eloon jääneitä jälkeläisiä. Avioitui 3) Eleonor Magdalena Therese von der Pfalz-Neuburgin (1655–1720) kanssa, heille syntyi 10 lasta, joista kuusi eli aikuiseksi asti. Esikoisesta tuli keisari Joosef I, Karl Fransista tuli veljensä jälkeen keisari Kaarle VI. Tytär Maria Anna avioitui kuningas Juhana V:n kanssa ja hänestä tuli Portugalin kuningatar.

Ferdinand avoitui toisen kerran 2. heinäkuuta 1648 Maria Leopoldinen (1632–1649) kanssa. Heille syntyi yksi lapsi, jonka vaikeaan synnytykseen 17-vuotias puoliso kuoli 13 kuukautta myöhemmin.

  • arkkiherttua Karl Josef (7. elokuuta 1649 – 27. tammikuuta 1664), Saksalaisen ritarikunnan suurmestari vuodesta 1662, kuoli 14-vuotiaana naimattomana.
Kolmas puoliso, Mantovan prinsessa Eleonora Gonzaga, Frans Luyckx n. 1650

Ferdinand avioitui kolmannen kerran 30. huhtikuuta 1651 häntä yli 20 nuoremman, italialaissyntyisen Mantuan prinsessa Eleonora Maddalena Gonzaga-Neversin (1630–1686) kanssa, joka oli Mantovan ja Neversin herttua Charles II de Gonzagan ja tämän serkun, Maria Gonzaga de Montferratin tytär.

Heille syntyi kaksi lasta:

  • arkkiherttuatar Eleonor Maria Josefa (21. toukokuuta 1653 – 17. joulukuuta 1697) avioitui Puolan kuningas Michał Korybut Wiśniowieckin kanssa, avioliitto oli lapseton.
  • arkkiherttuatar Maria Anna Josefa (20. joulukuuta 1654 – 4. huhtikuuta 1689) avioitui vaaliruhtinas, paladiini Neuburgin ja Jülich-Bergin herttua Johann Wilhelmin (1658–1716) kanssa, heille syntyi kaksi lasta jotka kuolivat jo syntyessään

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Ferdinand III Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.4.2012.
  2. 1 2 Ferdinand III: the compliant son (englanniksi) The World of the Habsburgs. Viitattu 7.7.2021.
  3. ↑ Holborn H: A History of Modern Germany: 1648-1840, s. 57. Princeton University Press, 1982. ISBN 9780691007960 Teoksen verkkoversio Viitattu 23.4.2012.
  4. ↑ Maria Anna Of Spain (1606–1646) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 25.4.2018.
 Edeltäjä:
Ferdinand II		 Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija
 1637–1657		 Seuraaja:
Leopold I


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ferdinand_III_(keisari)&oldid=24282386”