Rutenia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rutenia on nimi niille itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan alueille, joita ovat asuttaneet itäslaavilaiset ruteenit. Nimi tulee latinan sanasta, joka merkitsi Kiovan rusien asuttamia alueita, joita asukkaat itse kutsuivat nimellä "Руськая Земля" (Ruskaja Zemlja eli rusien maa). Alueet ovat nykyään osa Ukrainaa, Valko-Venäjää, Slovakiaa ja Puolaa[1].

Nykyisin termin merkitys on muuttunut ja se tarkoittaa enää Romanian pohjoisosan ja Karpaattien vuoriston välissä sijaitsevaa ennen slovakkien ja ruteenien asuttamaa aluetta, jota on nimitetty Karpatoruteniaksi. Aikoinaan alue oli ukrainalaisten asuttama osa entistä Unkaria vuodesta 907, sitten osana Itävaltaa ja Itävalta-Unkaria.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tämä liitettiin Slovakiaan osana Tšekkoslovakiaan muuttuen nopeasti slovakinkieliseksi. Ennen toista maailmansotaa alue sai itsehallinnon ja yritti julistautua itsenäiseksikin nimellä Karpato-Ukrainan tasavalta. Maaliskuussa 1939 Unkari miehitti lounaisosan alueesta, mutta sodan lopulla 1944 Neuvostoliitto sai sen hallintaansa.

Nykyään alue muodostaa Ukrainaan kuuluvan Taka-Karpatian alueen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9202. Helsinki: Otava, 1983.