Joutsenon Kataja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joutsenon Kataja
Joutsenon Katajan tunnus.png
Paikkakunta Joutseno
Perustettu 1929
Kotihalli Joutsenohalli
Puheenjohtaja Niko Inkinen
Naisten sarjataso 1. divisioona
Naisten päävalmentaja Toni Soikkeli

Joutsenon Kataja (JoKa) on vuonna 1929[1] perustettu urheiluseura Lappeenrannan Joutsenon taajamasta. Sen naisten salibandyjoukkue nousi kaudeksi 2015–2016 Suomen korkeimmalle sarjatasolle Salibandyliigaan.[2] Seuralla on toimintaa myös petankissa.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataja on Suomen Työväen Urheiluliiton jäsenseura.[4] Sen perustivat nimellä Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Kataja maltillisemmat sosialistit, jotka kokivat Joutsenon vanhimman urheiluseuran, vuonna 1909 perustetun Joutsenon Yrityksen äärivasemmistolaiseksi leimattuun Honkalahden työväenyhdistykseen kytkeytyneen toiminnan liian radikaaliksi. Yritys lakkautettiinkin vuonna 1930 kommunistilakien perusteella, ja Katajasta tuli merkittävä työläisurheiluseura. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1929–1931 oli Väinö Muuri.[1] Toinen aikalaisseura oli vuonna 1914 perustettu Joutsenon Kullervo, joka kuului Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon.[5]

Kataja oli aikoinaan yleisseura, jossa harjoitettiin monipuolisesti urheilua. Seuran menneitä lajeja ovat hiihto, jalkapallo, jääpallo, kaukalopallo, lentopallo, luistelu, moottoriurheilu, nyrkkeily, paini, painonnosto, pesäpallo, pyöräily, pöytätennis, suunnistus, voimistelu ja yleisurheilu.[1][6]

Yksilölajeissa Kataja sai mainetta erityisesti painissa, yleisurheilussa ja nyrkkeilyssä. Painijat Eero Mielonen ja Kalle Pikkarainen edustivat Suomea Ruotsi-maaotteluissa, ja muita menestyneitä painijoita olivat Raimo Pöllänen, Tauno Gerdt, Olavi Tikkanen ja Teemu Hujanen. Yleisurheilijat Viljo Rantalainen, Hugo Hulke ja Valpas Korpela sekä nyrkkeilijät Matti Kostiainen, Jalo Gerd, Leo Tirronen ja Tuomas Kettunen saavuttivat menestystä TUL:n kilpailuissa. Uimari Ahti Mikkonen voitti SM-pronssia.[1]

Jalkapallossa Kataja pelasi 1960-luvulla maakuntasarjassa ja menestyi Kullervoa paremmin.[1][7] Myöhemmin maajoukkueessakin pelannut Risto Puustinen aloitti jalkapalloilun Katajassa.[8]

Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katajan nykyistä päälajia salibandyä seurassa on harjoitettu vuodesta 1991 alkaen,[9][10] ja ensimmäiset viralliset ottelunsa Salibandyliiton sarjoissa seura pelasi vuonna 1992.[9][11] Muun muassa maajoukkueissa pelanneet Aki Seppälä, Anni-Maija Seppänen ja Inka Lampinen ovat Katajan kasvatteja.[10][12][13] Kataja on tehnyt yhteistyötä lappeenrantalaisen NST:n kanssa.[14]

Katajan naisten joukkue nousi kaudeksi 2013–2014 1. divisioonaan ja tyttöjen joukkue SM-sarjaan.[15] Naisten joukkue sijoittui kaudella 2014–2015 1. divisioonan toiseksi ja pääsi liigakarsintoihin.[16] Karsinnoissa se kukisti hämeenlinnalaisen Steelersin otteluvoitoin 3–1 ja nousi näin Salibandyliigaan kaudeksi 2015–2016.[17][2]

Katajan miesten joukkue pelasi vielä kaudella 2012–2013 2. divisioonassa.[18]

Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katajan kotihalli salibandyssä on Joutsenon urheilukeskuksen vuonna 2009 valmistunut[19] Joutsenohalli. Katajan liiganousun myötä tehtyjen muutosten jälkeen hallin yleisökapasiteetti salibandyotteluissa on noin 200.[20]

Seuralla oli aiemmin Joutsenon Saimaantiellä oma, entiseen liikekiinteistöön remontoitu harjoitushalli Kataja-halli. Se otettiin käyttöön joulukuussa 1997.[10][21] Vuodesta 2014 alkaen kiinteistössä on toiminut käytettyjen tavaroiden kauppa ja kirpputori.[22]

Vanhan Kataja-hallin naapurissa sijaitsee Katajan seuratalo Kataja-tupa.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ropponen, Jari: Joutsenon historia, s. 345, 513–514. Joutsenon kunta ja Joutsenon seurakunta, 1997. ISBN 952-90-8065-4.
  2. a b Hämäläinen, Jarmo: Joutsenon Kataja nousi salibandyliigaan Etelä-Saimaa. 21.3.2015. Kaakon Viestintä. Viitattu 22.3.2015.
  3. Petankki Suomen Työväen Urheiluliitto. Viitattu 27.3.2015.
  4. TUL:n jäsenseurat Suomen Työväen Urheiluliitto. Viitattu 22.3.2015.
  5. Ropponen, Jari: Joutsenon historia, s. 511. Joutsenon kunta ja Joutsenon seurakunta, 1997. ISBN 952-90-8065-4.
  6. Joutsenon Kataja ry tänään? Joutsenon Kataja (Internet Archiven kautta). Viitattu 27.3.2015.
  7. Hakuli, Seppo: Narukerästä nahkakuulaan – Viipurista Saimaan piiriin – Suomen Palloliiton Saimaan piiri 1924–1974, s. 67–68, 70–71, 76–77 ja 79. Lappeenranta: Suomen Palloliiton Saimaan piiri, 1974.
  8. Puustinen luottavaisena kauteen 22.3.2012. Musan Salama (Internet Archiven kautta). Viitattu 22.3.2015.
  9. a b Katajan salibandyn historiaa Joutsenon Kataja (Internet Archiven kautta). Viitattu 27.3.2015.
  10. a b c Sipiläinen, Kalle: Tosissaan muttei liian vakavasti Etelä-Saimaa. 1.9.2012. Sanoma Lehtimedia. Viitattu 22.3.2015.
  11. Silvennoinen, Anssi: Joutseno katsoo jättiä silmiin Etelä-Saimaa. 28.10.2012. Sanoma Lehtimedia. Viitattu 22.3.2015.
  12. Pelaajatilastot Suomen Salibandyliitto. Viitattu 22.3.2015.
  13. Pelaajatilastot Suomen Salibandyliitto. Viitattu 22.3.2015.
  14. NST:n miehet ja Joutsenon Kataja yhteistyöhön 12.7.2011. NST-Lappeenranta. Viitattu 22.3.2015.
  15. Takalo, Esa: Tyttöjen SM-sarja käynnistyy – PSS puolustaa mestaruuttaan Pääkallo.fi. 27.9.2013. Kaakon Viestintä. Viitattu 22.3.2015.
  16. Naisten 1-divisioona Suomen Salibandyliitto. Viitattu 22.3.2015.
  17. Naisten salibandyliiga karsinnat Suomen Salibandyliitto. Viitattu 22.3.2015.
  18. NST:ssä uusia sopimuksia ja lopettamisia – maalille SaiPan junnuvahti Pääkallo.fi. 26.7.2013. Viitattu 22.3.2015.
  19. Halli liikuttaa joutsenolaisia Paikallislehti Joutseno. 2.3.2012. ESV-Paikallismediat. Viitattu 27.3.2015.
  20. Silvennoinen, Anssi: Joutsenohallista tuunataan liigakelpoinen Joutsenon Katajalle Etelä-Saimaa. 9.4.2015. Kaakon Viestintä. Viitattu 16.8.2015.
  21. Kataja-halli Joutsenon Kataja (Internet Archiven kautta). Viitattu 27.3.2015.
  22. Tämä viikonloppu alkoi jutunteolla uudessa... Paikallislehti Joutseno. Facebook. Viitattu 27.3.2015.
  23. Seuran toiminta Joutsenon Kataja (Internet Archiven kautta). Viitattu 27.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]