Jorma Järvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista arkkitehtia. Vuorineuvos, pääjohtaja Jorma Järvestä on eri artikkeli.

Jorma Klaus Henrik Järvi (11. elokuuta 1908 Nastola11. marraskuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui ylioppilaaksi 1927 ja suoritti Teknillisen korkeakoulun arkkitehdin tutkinnon 1933. Aluksi Järvi teki töitä muun muassa J. S. Sirénin, Martti Välikankaan ja P. E. Blomstedtin arkkitehtitoimistoissa mutta perusti vuonna 1949 oman arkkitehtitoimiston.[1]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin posti- ja lennätintalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi osallistui Helsingin posti- ja lennätintalon suunnittelukilpailuun vuonna 1934 yhdessä liki samanikäisen arkkitehti Erik Lindroosin kanssa. Tuloksena oli toinen sija - kilpailussa ei jaettu lainkaan ensimmäistä palkintoa ja nuorten arkkitehtien kilpailusuunnitelma otettiinkin toteutussuunnittelun pohjaksi. Postitalon suunnittelu kesti useita vuosia ja lopputuloksesta tuli kilpailuehdotusta monumentaalisempi: rakennushallitus oli asettanut valvojaksi arkkitehti Kaarlo Borgin, jonka vaikutuksesta rakennus toteutui alkuperäisehdotusta enemmän valvojan makua tyydyttävänä. Postitalo valmistui 1938.[1]

Uimastadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen haaveet saada järjestää olympiakisat vuonna 1940 näyttivät yllättäen toteutuvan. Kisaisännyyttä tiedusteltiin kesällä 1938. Osaa kisapaikoista oli jo ehditty valmistella kisojen toivossa.[2] Jorma Järvi sai kutsun Helsingin kaupungin rakennusosastolle suunnittelemaan uimastadionia.[1] Se valmistui osittain vuonna 1940, mutta kisat peruttiin kevättalvella 1940. Rakennustyöt olivat pysähdyksissä sodan ajan, olympia-altaat olivat juures- ja sillivarastoina. Uimastadion tuli valmiiksi lopullisesti 1947, vuoden 1952 kisoihin sen katsomoa laajennettiin.[2]

Puutaloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi oli vuosina 1940–1949 Puutalo Oy:n suunnitteluosaston johtaja ja perehtyi standardisointiin ja tuotannon rationalisointiin tehtaassa, joka tuotti puurakenteisia elementtitaloja sekä Suomeen että vientiin.[1] Hän suunnitteli yhtiölle tyyppitaloja Erik Lindroosin ja Toivo Jäntin kanssa.[3]

Oman toimiston suunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1949 Järvi perusti oman arkkitehtitoimiston. Hän suunnitteli omassa toimistossaan useita kouluja sekä asuinrakennuskohteista.[1]

Järvi suunnitteli noin 25 koulua eri paikkakunnille,[4] muun muassa:

Turun yliopistolle hän suunnitteli laitosrakennuksen lääketieteellistä tiedekuntaa varten (1954) ja hammaslääketieteen laitoksen (1965).[4] Lisäksi Järvi suunnitteli kerrostaloalueen Helsingin Roihuvuoreen SATO:lle (1960) sekä puutarhakaupunginosat Tapiolaan Espooseen (1959–1960) ja Jyväskylän Viitaniemeen (1961–1964).[13]

Jorma Järvi kuoli kesken työuransa sairauskohtauksen marraskuussa 1962. Hänen avustajansa hoitivat keskeneräisten töiden loppuun saattamisen - näitä olivat muun muassa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Sveitsinrinteen yhteiskoulu Hyvinkäällä sekä Kouvolan uimahalli (1967).[1]

Jorma Järvi on purjehduksen olympiavoittaja Jyrki Järven isoisä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, arkkitehti Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 25.7.2014.
  2. a b Laitala, Marko: 60 vuotta historiallisista kisoista - näin olympialaiset muuttivat Suomea Tekniikka & Talous. 19.7.2012. Talentum. Viitattu 26.7.2014.
  3. Puutalo Oy Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  4. a b c d Jorma Järvi, Työluettelo Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  5. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Kittilän kunnan kansakoulut, 1948 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  6. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Rovaniemen Yhteislyseo, 1952 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  7. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Herttoniemen kansakoulu, 1952 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  8. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Pakilan kansakoulu, 1954 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  9. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Kulosaaren yhteiskoulu, 1954–55 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  10. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Maunulan yhteiskoulu, 1957–58 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  11. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Tapiolan yhteiskoulu, 1958/1960 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  12. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Vapaaniemen kansakoulu, 1958–59 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  13. Kummala, Petteri & Galtat, Hanna (toim.): Jorma Järvi, Asuinarkkitehtuuri Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.