Puutalo (yritys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puutalo Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1940
Perustaja 21 rakennus- ja puutavara-alan yritystä
Toimitusjohtaja Olavi Rinkinen (1940–)[1]
Puheenjohtaja Lauri Kivinen 1940–
Toimiala taloteollisuus
Liikevaihto 3,2 miljardia markkaa (1949)

Puutalo Oy, myöhemmin Myyntiyhdistys Puutalo, oli vuonna 1940 perustettu yleishyödyllinen yritys, jonka synty liittyi Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen. Puutalo Oy suunnitteli ja markkinoi 21 osakasyrityksensä tuotteista valmistettuja puurakenteisia pientaloja ja muita puurakennuksia. Yksi Puutalon ensimmäisistä tehtävistä oli organisoida Ruotsin valtion Suomelle talvisodan jälkeen lahjoittamien ”ruotsalaistalojen” suunnittelu ja toteutus. Omia tyyppitalomalleja piirsivät etenkin Puutalon suunnittelupäällikkönä toiminut Jorma Järvi sekä Erik Lindroos. Ensimmäisenä toimintavuonnaan Puutalo Oy toimitti yksityisasiakkaille 300 taloa.[2]

Puutalon esite vuodelta 1959.

Alusta saakka Puutalo Oy suuntautui myös vientimarkkinoille. Vuosina 1940–1944 tuotteita vietiin etenkin Saksaan, Italiaan ja Bulgariaan, vuosina 1945–1947 yli 37 000 junanvaunullista sotakorvauksina Neuvostoliittoon[1][3]. Myöhemmin pientaloja ja muita puurakennuksia myytiin muun muassa Tanskaan, Alankomaihin ja Ranskaan sekä sosialistimaista Puolaanlähde?. Puutalo Oy:n taloja päätyi myös Kolumbiaan, Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan ja Israeliin[4]. Puutalo Oy:n rakennukset saattavat olla maantieteellisesti laajimmalle levinnyt suomalainen vientituote[4].

Vuosina 1940–1955 Puutalo Oy:n tehtaat tuottivat 120 000 rakennusta[4]. Suomeen niistä jäi vain noin 10 000, joista 2 000 oli pysyvään käyttöön tarkoitettuja asuintaloja[4].

Puutalo Oy:n rakennukset eivät olleet rintamamiestaloja[4]. Rintamamiestaloja rakennettiin sahatavarasta alusta pitäen itse, kun taas Puutalo Oy:n kodit koottiin tehdasvalmisteisista elementeistä[4].

Pientalojen ohella Puutalo valmisti rivitaloja, kouluja, terveydenhoitotiloja, tehdasrakennuksia, parakkeja sekä vanerista ja pahvista tehtyjä telttoja ja muita tilapäisrakennuksia.[1]

Vuonna 1950 Puutalo Oy:n osakasyritykset olivat:[1]

Vuonna 1955 Puutalo Oy ja Suomen Puurakenteiden Myyntiyhdistys perustivat Myyntiyhdistys Puutalon, joka 1960-luvulla alkoi suunnitella uudenlaisia yksikerroksisia pientaloja[5].

Uusi yritys keskittyi kotimaan markkinoille[4]. Sen tuotantomäärät putosivat murto-osaan aiemmista[4]. Vuosina 1956–1978 Myyntiyhdistys Puutalo tuotti kotimaahan noin 30 000 rakennusta[4].

Puutalo-myyntiyhteistyöhön osallistuvat yritykset vähenivät 1960-luvulla niiden alkaessa tuottaa omia valmistalomallejaanlähde?. Kun A. Ahlström Oy jätti myyntiyhdistyksen vuonna 1975, jäljelle jäivät enää Rauma-Repola ja H. G. Paloheimo -konserniin kuulunut Riihimäen Saha[6]. 1980-luvulla jäljellä oli enää Rauma-Repola, joka myi taloteollisuutensa Ensollelähde?. Se yhtiöitettiin vuonna 1989 nimelle Suomen Taloteollisuus Oylähde?. Tämä yritys myytiin pääomasijoittajille 1997, ja uudeksi nimeksi tuli Finndomo Oylähde?. Yritys meni konkurssiin 2012lähde?.

Puutalo oy:n ja Myyntiyhdistys Puutalon rakennuksia on Suomessa jäljellä korkeintaan 20 000 [4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindberg, Johan: Puutalo Oy. Uppslagsverket Finland -verkkojulkaisu: www.uppslagsverket.fi. Schildts förlags Ab, 2009–2012, SFV 2012– (13.10.2020).
  • Rantanen, Miska: Suomi nousi sarjatuotannolla. Helsingin Sanomat, 1.6.2021, s. B1-B3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d 6 milj. neliöm. tehdasrakenteisia puutaloja vuodessa. Helsingin Sanomat, 18.4.1950, s. 14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.10.2020.
  2. Rantanen 2021, B 2
  3. Puutalojen osalta sotakorvaukset suoritettu. Helsingin Sanomat, 5.2.1948, s. 5. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 13.10.2020.
  4. a b c d e f g h i j Suomi-talot tunnetaan maailmalla, mutta kotimaassa ne on unohdettu – sodanjälkeiset talopaketit olivat suuri vientimenestys Yle Uutiset. 25.1.2022. Viitattu 8.2.2022.
  5. Ruotsalainen, Sakari: 1960- ja 70-lukujen matalat tyyppitalot ja asumisen muutos, s. 26. Diplomityö. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2011. Diplomityö verkossa (PDF) (viitattu 13.10.2020).
  6. A. Ahlström Oy jättää Puutalon. Helsingin Sanomat, 17.10.1975, s. 30. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 13.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]