Jorma Järvi (pääjohtaja)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jorma Järvi (26. huhtikuuta 1925 Ylihärmä - 31. maaliskuuta 2001) oli ekonomi, vuorineuvos ja Keskusosuusliike Hankkijan pääjohtaja.[1]

Järven vanhemmat olivat toimitusjohtaja Laijo Järvi ja Kerttu Pesonen. Hän tuli Hankkijalle laskentamieheksi 1950-luvun alkupuolella ja nimitettiin osaston johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1959. Järvi avusti 1961-1969 Hankkijan toimitusjohtajana toiminutta Eino Tuomolaa ja osallistui Hankkijan ja SOK:n ns. kauppasotaan. Siinä SOK havitteli muun muassa rehukauppaa ja Hankkija puolestaan laajensi toimintaansa esimerkiksi auto- ja öljykauppaan. Osuuskauppojen siirtyessä yhä enemmän pois Hankkijan jakeluverkostosta Hankkija rakensi omia toimipisteitä sekä 1975 valtakunnallisen keskusvaraston ja palvelukeskuksen Oulunkylään Helsinkiin. Laajimmillaan sillä oli 75 000 omistajajäsentä ja Hankkija-järjestö -niminen maatalousosuuskuntien verkosto.[1]

Hankkija ajautui ajautui jo 1960-luvulla alkaneen velkaantumisen myötä talousongelmiin ja sitä pidettiin kriisiyhtiönä, kun Järvi tuli sen toimitusjohtajaksi 1969 ja vielä myöhemmin 1975, jolloin hänet nimitettiin pääjohtajaksi. Järvi uudisti Hankkijaa ostamalla Rakennusliike Puolimatkan 1985 ja tuomalla sen myötä maatalouskaupan rinnalle rakennustuotannon ja -palveluja. Heti aikansa suurimpiin kuuluneen yritysjärjestelyn jälkeen 1986 hän jäi kuitenkin eläkkeelle ja hänen seuraajakseen tuli Pertti Tuomala.[1]

Järvi oli aktiivinen maanpuolustujärjestöissä ja muun muassa ideoi Lotta-muistomitalin, jota jaettiin kymmenille tuhansille entisille lotille. Hän osallistui myös useiden maanpuolustusta koskeneiden historiateosten syntyyn, kuten Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin historian laatimiseen.[1]

Järven puoliso vuodesta 1946 oli Kaisu Helena Mesimäki.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Martti Häikiö: Järvi, Jorma 1925-2001). Suomen Kansallisbiografia. Osa 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Sivut 605-606.