John Morrison (showpainija)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John Morrison Tribute to the Troops tapahtumassa joulukuussa 2010.

Jonathan Randall Hennigan (s. 3. lokakuuta 1979 Los Angeles, Kalifornia) on yhdysvaltalainen showpainija, joka tunnettiin parhaiten ajastaan World Wrestling Entertainmentissa RAW-ohjelmassa, mutta nykyään hän on ilman sopimusta. Hänet tunnetaan paremmin paininimellään John Morrison. Ensiesiintymisensä hän teki 27. tammikuuta 2003. Hennigan on 185 senttimetriä pitkä ja hän painaa 101 kiloa. Hänen lopetusliikkeinään ovat toimineet muun muassa Standing Shooting Star Press, The Nitro Blast (Super kick) ja The Moonlight Drive (Corkscrew neckbreaker). Nykyään hän käyttää lopetusliikkeenään Starship Pain -liikettä.

Hänen suurin yksinvoittonsa on ECW-mestaruus. Hän on myös voittanut Tough Enough -kilpailun kerran ja WWE Tag Team -mestaruuden neljästi Joey Mercuryn kanssa kolme kertaa ja kerran The Mizin kanssa. Hän on myös voittanut kerran WWE World Tag Team -mestaruuden kerran The Mizin kanssa. Hän voitti Intercontinental-mestaruuden, mutta hävisi sen Jeff Hardylle. Morrison & Miz voittivat WWE Tag Team -mestaruuden Matt Hardylta ja MVP:ltä 13. marraskuuta 2007.

Muutettuaan kesällä 2007 paininimensä John Morrisoniksi, Hennigan alkoi käyttää promoissaan itsestään lempinimiä "Tuesday Night Delight", "The New Face of Extreme", "Shaman of Sexy" ja "Guru of Greatness", ja hän siteerasi useissa lauseissaan William Blakea ja Jim Morrisonia. Morrisonin rooli on kunnianosoitus Jim Morrisonille, ja oikeassa elämässä Hennigan pitää paljon The Doorsista.

Paininimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johnny Mundo (Nykyinen)
  • John Morrison
  • Johnny Nitro
  • John Hennigan
  • Johnny Blaze
  • Johnny Spade
  • Johnny Superstar
  • John Nitro

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tough Enough[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän aloiti hänen ammattilais paini uran treenaamalla Supreme Pro Wrestling koulussa. 2002–2004 Hennigan oli tag team Matt Cappotellin kanssa. Hennigan otteli Vengeancessa Bar Room Brawlissa vuonna 2003. Hän esiintyi myös Heatissa.

World Wrestling Entertainment[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bischoffin assistentti ja oppipoika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. maaliskuuta 2004 Hennigan debytoi RAW:ssa nimellä Johnny Blaze. Hänen uusi ideansa oli, että hän oli RAW:n pääjohtajan Eric Bischoffin oppipoika ja assistentti. Seuraavalla viikolla hänen nimensä vaihtui Johnny Spadeksi ja kolme viikkoa myöhemmin Johnny Nitroksi. Nitro oli Bischoffin oppipoika ja assistentti kesäkuuhun saakka, jolloin hän lähti OVW:hen. Selittääkseen poissaolonsa hän hävisi 7. kesäkuuta Eugenelle ottelussa, jonka häviäjä menetti työnsä.

MNM[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MNM WWE Tag Team mestareina

Kun hän palasi hän feudasi hänen entisen partnerin Matt Cappotellin kanssa. Ensin Nitro ja Melina olivat kaksin tiimi, kunnes he liittoutuivat Joey Mercuryn kanssa ja muodostivat ryhmän nimeltä MNM. MNM paini OVW lähes vuoden pitämällä OVW Southern Tag Team mestaruuksia ennen kuin liittyivät Smackdowniin huhtikuussa 2005. He voittivat WWE Tag Team mestaruudet heidän ensimmäisessä matsissa, kunnes hävisivät ne The Great American Bashissa. 25. lokakuuta MNM voitti toistamiseen WWE Tag Team mestaruudet. Noin kahden kuukauden päästä he kuitenkin hävisivät mestaruudet Batistalle ja Rey Mysteriolle. Kahden viikon kuluttua he voittivat jo kolmannen kerran mestaruudet, mutta hävisivät ne Paul Londonille ja Brian Kendrickille Judgement Dayssä. Johdatakseen juonta Melina ja Nitro yhtäkkiä hylkäsivät Mercuryn.

RAW ja Intercontinental -mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikon päästä RAW-debyytistä Melinan kanssa hän hävisi WWE mestarille John Cenalle. Nitro otti välittömasti paikan Intercontinental mestaruus matsiin Vengeanceen. Vengeancessa oli kolmin ottelu mestari Shelton Benjamin ja haastajat Carlito ja Nitro. Nitro voitti mestaruuden ja piti sitä noin 4 kuukautta. Hän feudasi lukuisien haastajien kanssa kunnes hävisi mestaruuden Jeff Hardylle 2. lokakuuta. Noin kuukauden päästä Johhny voitti mestaruuden toistamiseen, mutta hävisi sen jo viikon päästä RAW:ssa Jeff Hardylle. Tämän jälkeen Nitro feudasi Cenan kanssa. Marraskuussa 2006 MNM "syntyi" uudelleen ja hyväksyi The Hardyen open challengen December to Dismemberiin, missä MNM hävisi Hardyille. Feudi johti saman kuukauden Armageddoniin, jossa taisteltiin WWE Tag Team mestaruuksista. Mercury loukkaantui samaisessa ladder-ottelussa, kun hän sai tikapuusta päähänsä. Tammikuisessa New Year's Revolution -tapahtumassa Nitron ja Jeff Hardyn välille sovittiin häkki ottelu Intercontinental mestaruudesta, jonka voitti Jeff hardy. MNM hävisi Royal Rumblessa The Hardyille tag team matsissa ja No Way Outissa missä feudi loppui. MNM jatkoi siihen saakka, kunnes Mercury vapautui sopimuksesta maaliskuussa 2007. Tämän jälkeen Nitron ja Melinan tietkin erosivat. 2007 Draftissa Nitro arvottiin ECW-brändiin.

ECW ja tiimi The Mizin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: John Morrison & The Miz
Morrison ECW World mestarina

19. kesäkuuta Nitro teki hänen debyyttinsä voittamalla Nunzion. Vengeance: Night of Championsissa hän voitti ECW mestaruuden selättämällä CM Punkin. Muutaman viikon päästä hän vaihtoi nimeä John Morrisoniksi. Morrison puolusti mestaruuttaan The Great American Bashissa ja SummerSlamissa, missä vastustajana oli edelleen CM Punk. 1. syyskuuta nauhoitetussa lähetyksessä CM Punk voitti John Morrisonin ja hänen mestaruutensa. Morrison ja The Miz liittoutuivat 16. marraskuuta SmackDownissa, missä näytettiin nauhoitettu lähetys Mizin ja Morrisonin WWE Tag Team voitosta (voittivat Matt Hardyn ja MVPn). Survivor Seriesissä molemmat yrittivät Cm Punk ECW mestaruudesta, mutta hävisivät. Morrison ja Miz voittivat lukisia otteluita, kunnes 2008:n The Great American Bashissa he hävisivät mestaruudet Zack Ryderille ja Curt Hawkinsille neljän tiimin tag team matsissa missä mukana olivat Jesse ja Festus ja Finlay ja Hornswoggle. Cyber Sundayssa, missä WWE Universe sai päättää kolmesta ottelusta sen mieluisimman. Miz ja Morrison voittivat Cryme Tymen Cyber Sundayssa.

8. joulukuuta, he voittivat Slammy Award -palkinnon vuoden tag teamin. 13. joulukuuta, he voittivat CM Punkin ja Kofi Kingstonin, joka taisteltiin World Tag Team mestaruuksista. 23. tammikuuta Mizillä ja Morrisonilla alkoi feudi WWE Tag Team mestarieiden Primon ja Carliton kanssa. 27. helmikuuta oli WWE Tag Team mestaruus matsi, missä The Colónsit säilyttivät mestaruudet. 13. maaliskuuta oli World Tag Team mestaruus matsi, minkä Morrison ja Miz voittivat ja veivät mukanaan Carliton ja Primon managerit Bella kaksoset. 17. maaliskuuta ECW:ssaä, Carlito ja Primo haastoivat Mizin ja Morrisonin Wrestlemania XXVeen Lumberjack matsiin, missä panoksina ovat WWE Tag Team mestaruudet ja World Tag Team mestaruudet. Wrestlemaniassa Carlito ja Primo voittivat Morrisonin ja Mizin ja täten he saivat molemmat tag team mestaruudet. 13. huhtikuuta WWE:n Draft tilaisuudessa, The Miz siirtyi RAW:hon. Mizin ja Morrisonin halatessa Miz potkaisi Morrisonia ja iski Reality Checkin ja heidän tiimi hajosi.

Paluu SmackDowniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morrison Intercontinental mestarina

15. huhtikuuta 2009 Morrison siirtyi WWE Draftin lisäarvonnassa SmackDowniin. 17. huhtikuuta Morrison voitti R-Truthin, joka oli hänen ensimmäinen ottelunsa Smackdownissa siirron jälkeen. 1. toukokuuta SmackDownissa Morrison voitti Shelton Benjaminin ja hänellä oli pieni muotoinen tappelu Chris Jerichon kanssa backstagella ja Morrison kääntyi faceksi eli hyvikseksi. Judgement Dayssa Morrison voitti Shelton Benjaminin uusintaottelussa. 31. heinäkuuta, Morrison kohtasi Jeff Hardyn World Heavyweight mestaruudesta, mutta hävisi lopulta ottelun. 4. syyskuuta SmackDownissa Morrison voitti kolmannen kerran Intercontinental mestaruuden Rey Mysteriolta. Hell in a Cellissä John Morrison puolusti onnistuneesti mestaruuttaan Dolph Ziggleriä vastaan. Bragging Rightsissa Morrison kohtasi entisen Tag Team parinsa The Mizin, mutta hävisi ottelun. Survivor Seriesissa 5 vs. 5 Survivor Series Elimination matsissa Team Miz (The Miz, Sheamus, Drew McIntyre, Jack Swagger & Dolph Ziggler) voitti Team Morrisonin (Morrison, Matt Hardy, Shelton Benjamin, Finlay & Evan Bourne). Hän hävisi Intercontinental mestaruutensa Drew McIntyrelle WWE TLC:ssä. Royal Rumblessa Morrison tuli kehään yhdentenätoista ja hänet eliminoitiin neljäntenätoista Shawn Michaelsin eliminoitua hänet. 5. helmikuuta Morrison voitti Drew McIntyren ja Kanen Triple Threat matsissa ja hän pääsi ottelemaan WWE Elimination Chamberissa World Heavyweight mestaruudesta. WWE Elimination Chamberissa Morrison eliminoitui kolmanneksi viimeisenä, The Undertakerin paiskattua hänet teräs lattialle. 5. maaliskuuta John Morrison ja R-Truth voittivat Triple Threat Tag Team ottelun ja pääsivät ottelemaan Big Showta ja The Miziä vastaan Unified Tag Team mestaruuksista WrestleMania XXVI:ssa. He kuitenkin hävisivät kun Big Show iski KO Punchin Morrisonille.

RAW 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morrison siirrettiin takaisin RAW'hon WWE Draftin johdosta 26. huhtikuuta. 1. kesäkuuta, Morrison ilmoitettiin proksi WWE NXT'hen, missä hänen rookie tulisi olla Eli Cottonwood. 27. heinäkuuta NXT:ssä, Cottonwood eliminoitui kilpailusta.

WWE Money in the Bank -tapahtumassa, Morrison otteli kahdeksan miehen Money in the Bank tikapuuottelussa, mutta matsin voitti Morrisonin entinen tag team partneri, The Miz. SummerSlamissa, Morrison otteli WWE:n joukkueen puolella 7 vs. 7 tag team eliminaatio ottelussa The Nexusia vastaan, minkä WWE:n joukkue voitti. Alun perin Morrisonin piti otella WWE -mestaruusottelussa Night of Championsissa, Chris Jerichon korvaajana, mutta Jericho sai paikkansa takaisin. Morrison nimettiin Hell in a Celliin triple threat submissions counts anywhere matsiin, mestaria Daniel Bryania ja The Mizia vastaan WWE United States -mestaruudesta. Ottelun voitti Bryan, joka säilytti mestaruuden pakottaen Mizin luovuttamaan. 11. lokakuuta RAW'ssa, Morrison voitti Tyson Kiddin ja pääsi RAW'n joukkueeseen ottelemaan SmackDownin joukkuetta vastaan Bragging Rightsissa. Bragging Rightsissa, Morrison selviytyi neljänneksi viimeiseksi RAW'n joukkueesta, kun Edge selätti hänet. Matsin voitti SmackDownin joukkue.

Seuraavassa RAW'ssa, yksi RAW'n joukkueen jäsenistä, Sheamus väitti, että Santino Marella oli RAW'n joukkueen heikoin lenkki, joten hän haastoi Marellan matsiin. Marella voitti Sheamusin, Morrisonin sekaannuttua matsiin. Morrison jatkoi Sheamusin nöyryyttämistä ja Santinon pelastamista Sheamusin käsistä, kunnes haastoi hänet matsiin Survivor Seriesiin RAW'n old school jaksossa 15. marraskuuta. Survivor Seriesissä, Morrison voitti Sheamusin iskettyään Flying Chuckin. Seuraavan illan RAW'ssa, Morrison voitti Tyson Kiddin ja pääsi kilpailemaan King of the Ring -turnauksessa. 29. marraskuuta RAW'n King of the Ring jaksossa, Morrison eteni King of the Ring -turnauksessa finaaliin voittaen Cody Rhodesin ja Alberto Del Rion, mutta hävisi finaalissa Sheamusille, jolla oli yksi matsi vähemmän oteltuna. John voitti Sheamusin Survivor Seriesissa, ja ladder matsissa TLC PPV:ssä, ja ansaitsi mahdollisuuden voittaa Mizin WWE championshipin. Morrison käytti mestaruusmahdollisuuden vuoden 2011 ensimmäisessä RAW'ssa falls count anywhere matsissa, mutta hävisi matsin. Hän osallistui vuoden 2011 Royal Rumbleen, mutta hänet eliminoi CM Punk. 20. helmikuuta Morrison osallistui Elimination Chamber-matsiin, minkä voittaja pääsisi haastamaan The Mizin WrestleMania XXVII:ssä WWE mestaruudesta. Morrison eliminoitui kisasta kolmanneksi viimeisenä, kun CM Punk eliminoi hänet. Morrison kilpaili wwe mestaruudesta extreme rules 2011 maksutapahtumassa, mutta ei voittanut mestaruutta. Morrison joutui olemaan sivussa yli kolme kuukautta, kun hän sai niska vamman. Hänen paluunsa jälkeen hänellä oli pitkä häviöputki, kunnes voitti Dolph Zigglerin normaalissa ottelussa. Morrison hävisi Zigglerille Survivor series 2011 tapahtumassa us mestaruus ottelussa, ja kaksi viikkoa tämän jälkeen niin hän paini viimeisen matsinsa, häviten The Mizille 30. marraskuuta wwe ilmoitti että morrison oli vapautettu sopimuksestaan, ja näin lopettaen yli 6 vuoden uransa wwe:n kanssa.

Painissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Starship pain
  • Lopetusliikkeet
    • The Moonlight Drive – 2007–2009
    • Nitro Blast – 2004–2005, 2008
    • Standing shooting star press – 2005–2006, 2007 – harvoin
    • Starship pain – 2009 – nykyinen
    • Running knee smash istuvalle vastustajalle – 2010 – nykyinen; käytti tavallisena liikkeenä 2004–2009
    • Flash Kick/Flying Chuck – 2010 – nykyinen; käytti ennen tavallisena liikkeenä
  • Signatureliikkeet
    • "Two Clotheslines And Calfkick" Followed By "Standing Shooting Star Press"
    • "Capoeira kick"
    • "STO Backbreaker, ja perään neckbreaker, tai Russian legsweep"
  • Lempinimet
    • "The New Face of Extreme"
    • "The Guru of the Greatness"
    • "The Shaman of Sexy"
    • "The Prince of Parkour"
    • "The A-List Elitist"
    • "The Monday Night Delight"
    • "The Tuesday Night Delight"
    • "The Friday Night Delight"
    • "The A-Lister"
  • Sisääntulo musiikit
  • Paparazzi
  • Ain't No Make Believe (vaihtoi samaan aikaan kun nimi vaihtui John Morrisoniksi)
  • The Dirt Sheet

Helmikuussa 2008 Morrison ja hänen tag team kumppaninsa The Miz perustivat The Dirt Sheetin missä he pilkkaavat muita painijoita. 8. joulukuuta The Dirt Sheet voitti Slammy Award palkinnon parhaalle WWE.com Exclusivelle.

Mestaruudet ja saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Morrison World Tag Team mestarina
  • Ohio Valley Wrestling
  • Pro Wrestling Illustrated
    • PWI Vuoden Tag Team (2005) – Joey Mercuryn kanssa
    • PWI sijoitti hänet 27/500 parhaaksi painijaksi vuonna 2010
  • World Wrestling Entertainment
    • Yhdenkertainen ECW Champion
    • Kolmenkertainen WWE Intercontinental Champion
    • Yhdenkertainen World Tag Team -mestaruus – nykyinen The Mizin kanssa
    • Nelinkertainen WWE Tag Team -mestaruus – kolmesti Joey Mercuryn kannsa ja yhdesti The Mizin kanssa
    • Slammy Award vuoden tag teamille (2008) – The Mizin kanssa
    • Slammy Award parhaalle WWE.com Exclusivelle (2008) – The Mizin kanssa
    • WWE Though Enough co-winner Matt Cappotellin kanssa
  • Wrestling Observer Newsletter palkinnot
    • Vuoden tag team (2008) – The Mizin kanssa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]