Interrail

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Interrail-lippu vuodelta 1982.

Interrail on Euroopan rautatieliikenneyhtiöiden yhteinen lippujärjestelmä. Mistä tahansa järjestelmän piiriin kuuluvasta maasta voi ostaa lipun, jolla saa matkustaa lähes kaikissa junissa kaikissa järjestelmään kuuluvissa maissa.

Interrail-järjestelmän jäseniä ovat lähes kaikki Euroopan maat entisen Neuvostoliiton maita lukuun ottamatta. Interrail-lipun voimassaoloajalle on monia vaihtoehtoja; voimassaoloaikana lipulla voi matkustaa rajattomasti junilla interrail-maissa. Lippu oikeuttaa myös alennuksiin tietyillä lauttareiteillä. Joissakin junissa voi joutua maksamaan lisämaksuja.

Ikärajoituksia Interrail-lipun hankkimisessa ei ole, mutta alle 26-vuotiaille se on halvempi. Lipun hintaan vaikuttavat iän lisäksi myös sen voimassaoloaika ja -alue. Lipun voi hankkia jokainen, joka on asunut jossakin Interrail-yhteisöön kuuluvassa maassa tai Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Moldovassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Algeriassa, Tunisiassa, Kyproksella, Maltalla tai Islannissa vähintään puoli vuotta. Lippu ei kelpaa sen omistajan asuinmaassa, mutta Interrail Global Pass oikeuttaa tietyn suuruiseen alennukseen (Suomessa 50 prosenttia) interrail-matkaan liittyvistä junamatkoista rajalle tai lentoasemalle omistajan kotimaassa.

Suomesta lähtee vuosittain tuhansia reilaajia: vilkkaimpina vuosina 1980-luvun puolivälissä noin 20 000, hiljaisimpina vuosina vain kymmenesosa tästä. Vuoden 2007 tammi–heinäkuussa kortteja myytiin 3 500.[1]

Interrail-uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta 2007 voimaan tullut uudistus poisti aikaisemman vyöhykejaon ja myyntiin tuli kaksi erilaista interrail-korttia: Inter Rail Global Pass ja Inter Rail One Country Pass. Inter Rail Global Pass kelpaa kaikissa interrail-maissa, ja sen voimassaoloajan voi valita neljästä vaihtoehdosta: 5 vapaavalintaista matkustuspäivää 10 päivän sisällä, 10 vapaavalintaista matkustuspäivää 22 päivän sisällä, 15 matkustuspäivää, 22 matkustuspäivää tai 30 matkustuspäivää.

Inter Rail One Country Pass on maakohtainen, mutta sen voi ostaa myös useampaan maahan. Interrail-yhteisön maat on jaettu neljään hintaryhmään, ja kortin voimassaoloajan voi valita neljästä vaihtoehdosta: 3, 4, 6 tai 8 matkustuspäivää kuukauden sisällä. Korttia ei voi ostaa omaan asuinmaahansa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1972: Interrail-ohjelma aloitettiin ja mukana oli 21 maata. Lippuja myytiin vain tasan tai alle 21-vuotiaille.
  • 1976: Ikärajoitus nostettiin 23 vuoteen; kolme vuotta myöhemmin se nostettiin 26 vuoteen.
  • 1982: Interrail-matkaajilta alettiin vaatia vähintään puolen vuoden asumista jossakin interrail-yhteisöön kuuluvassa maassa tai jossakin yllä mainituista maista.
  • 1985: Interrail-lippuun sisällytettiin alennuksia tietyistä lauttareiteistä.
  • 1991: Neuvostoliiton romahtaminen johti interrail-yhteisön laajenemiseen entisiin itäblokin maihin.
  • 1994: Interrail-maiden määrä kasvaa 29:ään ja vyöhykkeitä on nyt seitsemän.
  • 1998: Ikärajoitukset poistetaan ja vyöhykkeiden määrä kasvaa kahdeksaan.
  • 2005: Bosnia ja Hertsegovina liittyi interrail-yhteisöön.
  • 2007: Vyöhykejako poistui; myyntiin tulivat maakohtaiset passit ja kaikki maat kattava passi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Reilaamisen suosio kasvussa 17.8.2007. Euroopan komissio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]