Ilex guayusa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilex guayusa
Ilex guayusa
Ilex guayusa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Aquifoliales
Heimo: Orjanlaakerikasvit Aquifoliaceae
Suku: Orjanlaakerit Ilex
Laji: guayusa
Kaksiosainen nimi

Ilex guayusa
Loes.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ilex guayusa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ilex guayusa Commonsissa

Ilex guayusa on orjanlaakerien sukuun kuuluva puu, jota esiintyy Etelä-Amerikassa. Se kasvaa Venezuelassa, Kolumbiassa, Perussa ja Amazonilla Ecuadorissa. Puu on yksi kolmesta tunnetusta kofeiinipitoisesta orjanlaakerista. Sen lehtiä kuivataan ja haudutetaan teeksi niiden piristävien vaikutusten vuoksi.

Ilex guayusa on 6–30 metrin korkuiseksi kasvava puu. Sen ainavihannat lehdet ovat 2,5–7 senttimetrin pituiset. Kasvin kukat ovat pieniä ja valkoisia. Hedelmät ovat pyöreitä ja punaisia, läpimitaltaan 6–7 millimetrin levyisiä. Lehdet sisältävät kofeiinia ja muita alkaloideja.[2]

Biologinen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilex guayusa tuottaa ksantiineja, esimerkiksi kofeiinia. Myös kaksi muuta orjanlaakerien suvun puuta, matee (Ilex paraguariensis), joka tunnetaan myös nimellä mate, sekä floridanorjanlaakeri (Ilex vomitoria), toiselta nimeltään yaupon holly, sisältävät kofeiinia. Luonnonvaraisena tätä Amazonin yläjuoksun korkeaa puuta on tavattu vain harvoin, ja pääosin sitä esiintyy viljeltynä.[3] Melvin Shemluck dokumentoi Pastazan alueella kukkivan Ilex guayusa -lajin vuosina 1979–1980.[4]

Valokuva Ilex guayusa -puusta.

Viljely ja käyttö juomana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvia kasvatetaan pääosin Napon ja Pastazan alueilla Ecuadorissa, mutta sitä esiintyy myös joissakin Perun ja Kolumbian osissa. Sadonkorjuun jälkeen Ilex guayusa -lajin lehdet kuivataan maun voimistamiseksi.[3][5]

Ecuadorin ketšuakansan keskuudessa Ilex guayusan lehdet on perinteisesti keitetty vedessä ja muodostunut tee on nautittu sen tarjoamien piristävien vaikutusten vuoksi.[3] Sen lisäksi, että Ilex guayusaa nautitaan vastaavalla tavalla kuin länsimaissa nautitaan kahvia, alkuperäiskansojen metsästäjillä on ollut tapana juoda Ilex guayusaa aistien terävöittämiseksi. Juomaa on kutsuttu ”yövahdiksi”, koska se auttaa pysymään valppaana ja hereillä läpi yön.[6] Kasvin tuoreita lehtiä käytetään sitomalla ne havaijilaista leitä muistuttavaksi seppeleiksi.

Harvardin yliopiston etnobotanisti Richard Evans Schultes löysi poppamiehen haudasta 1 500 vuoden ikäisen paketin Ilex guayusan lehtiä Bolivian Andeilta, kaukana kasvin luonnollisesta esiintymisalueesta.[7]

Kemiallinen rakenne ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilex guayusa sisältää kofeiinin lisäksi myös teobromiinia, suklaassa esiintyvää piristettä, sekä vihreässä teessä esiintyvää teaniinia, glutamiinihappoanalogia, jonka on osoitettu vähentävän fyysistä ja psyykkistä stressiä.[8][9][10]

Kemialliset analyysit vuosina 2009 ja 2010 ovat osoittaneet Ilex guayusan kuivapainosta mitatuksi kofeiinipitoisuudeksi 2,90–3,28 prosenttia.[11][12] Ilex guayusa sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot sekä runsaasti antioksidantteja. Sen hapen radikaalien imeytymiskyky (ORAC) on korkea, 58 μM grammaa kohden, verrattuna tavallisen vihreän teen 28–29 μM grammaa kohden.[13][14][15]

Ilex guayusan lehtiä.

Synonyymit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilex guayusa tunnetaan ketšuan kielessä nimellä wayusa. Sana äännetään myös muodossa ”why-sa” tai shuar-kansan tapauksessa muodossa ”why-ees”.

Ilex guayusa -kasvista poimittuja lehtiä Ecuadorin Archidonassa.

Myyttejä ja legendoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antropologi Michael Harner, Foundation for Shamanic Studies -säätiön perustaja, kuvaa Ilex guayusan olevan Jivaro-kansan mukaan niin addiktoivaa, että ennen kuin sitä tarjotaan vieraalle, kasvin varoitetaan aiheuttavan loppuelämän kestävän halun palata takaisin Ecuadorin viidakkoon.[16]

Ketšuoiden mukaan Ilex guayusa aiheuttaa metsästysonnea ennustavia unia.[17]

Kuivattuja Ilex guayusan lehtiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matee (Ilex paraguariensis) – Kofeiinipitoinen orjanlaakeri, joka tunnetaan yleisemmin nimellä Yerba Mate
  • Floridanorjanlaakeri (Ilex vomitoria) – "Mustana juomana" tunnetun teen valmistukseen käytetty kofeiinipitoinen orjanlaakeri
  • Kuding-tee – Aasialainen, useista orjanlaakerisuvun kasveista valmistettu juoma

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Ilex guayusa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  2. Loizeau P.-A. & G. Barriera: Aquifoliaceae of Neotropics Ilex guayusa Loes. Monographia Aquifoliacearum. 1.3.2007. Viitattu 2.8.2011.
  3. a b c Lewis, W.H., Kennelly, E.J., Bass, G.N., Wedner, H.J., Elvin, L.: Journal of Ethnopharmacology, touko–kesäkuu 1991, 33. vsk, s. 25–30. (englanniksi)
  4. Shemluck, Melvin: Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], 1979. (englanniksi)
  5. Processing Runa. Viitattu 21.7.2011.
  6. Cultural Heritage Runa. Viitattu 21.7.2011.
  7. "A medicine-man's implements and plants in a Tiahuanacoid tomb in highland Bolivia" . 
  8. Määritä nimeke! Advanced Botanical Consulting & Testing, Inc.. Viitattu 21.7.2011.
  9. New drinks review: Amazonian 'superherb' hits the market Datamonitor Expert View. Viitattu 21.7.2011.
  10. Kimura, K., Ozeki, M., Juneja, L. & Ohira, H.: Biol Psychol, 2007, 74. vsk, nro 1, s. 39–45.
  11. Lab Number:056939 Advanced Botanical Consulting & Testing, Inc..
  12. Componentes Quimicos Guayusa 19Oct09 scribd.com.
  13. Dr. Adonis Bello Alarcón: Identificación y cuantificación de aminoácidos scribd.com. Viitattu 3.8.2011.
  14. "To assess antioxidant capacity of Guayusa" (2010). Center of Studies of Biological Research and Evaluation (CEIEB in Spanish) Pharmacy and Food Institute Universidad de la Habana. 
  15. "Test Report for the Whole ORAC Values" (2010). Genox. 
  16. Harner, Michael The Way of the Shaman: A Guide to Power and Healing. Harper & Row, 1980. http://www.scribd.com/doc/59959885/The-Way-of-the-Shaman-Harner-OCR-Edition-Resistance-2010. ISBN 0553206931
  17. Spruce, R. (1996). Notas de un botánico en el Amazonas y los Andes. Quito, Ecuador: Colección Tierra Incógnita.