Ketšuat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketšuat
Ketšuatyttö ja alpakka.
Ketšuatyttö ja alpakka.
Väkiluku 13–16 miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
 Peru5 176 809[1]
 Ecuador2 568 000[2]
 Bolivia1 837 105[3]
 Argentiina55 493[4]
 Chile33 868[5]
Kielet ketšua, espanja
Uskonnot roomalaiskatolilaisuus, protestantismi, perinteinen uskonto
Sukulaiskansat aimarat

Ketšuat ovat alkuperäiskansa Etelä-Amerikassa Andien ylängöllä Ecuadorista Boliviaan ulottuvalla alueella. Heidän puhumansa ketšuan kieli monine alueellisine murteineen oli aikoinaan Inkavaltakunnan pääkieli.[6]

Ketšuat ovat muodostaneet tärkeän osan Andien väestöstä 1400-luvun alkupuolelta lähtien. Heidän yhteiskuntansa muuttui rajusti, kun espanjalaiset valloittivat Inkavaltakunnan 1500-luvulla.[6] Valloituksen jälkeen ketšuat ovat olleet jatkuvasti poliittisten konfliktien ja etnisen vainon uhreina. 1980-luvulla käydyssä Perun sisällissodassa pääosa kuolonuhreista oli ketšuoita, vaikka taistelijat olivat lähinnä valkoisia ja mestitsejä. Myös Alberto Fujimorin aikana noudatettu pakkosterilointipolitiikka vaikutti lähes yksinomaan ketšua- ja aimaranaisiin.[7]

Ketšuoiden uskonto on yhdistelmä roomalaiskatolisuutta ja alkuperäisuskontoa. He harjoittavat perinteistä käsityötä, kehräävät villaa ja kutovat kankaita sekä kotikäyttöön että myyntiin. Koska ketšuan puhujien ja ketšualaisen kulttuuriperinnön välillä ei ole selkeää eroa, arviot heidän määrästään vaihtelevat noin 13 miljoonasta noin 16 miljoonaan.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.