Josh Keaton

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Josh Keaton
Syntymäaika 8. helmikuuta 1979 (ikä 35)
Syntymäpaikka Flag of the United States.svg Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
Aktiivisena 1990–
Oikea nimi Joshua Luis Wiener
Muut nimet Joshua Keaton
Josh Weiner
Joshua Wiener
Josh Wiener
Merkittävät roolit Jules Brown
(Paluu tulevaisuuteen)
Ocelot
(Metal Gear Solid 3: Snake Eater)
Hämähäkkimies
(Hämmästyttävä Hämähäkkimies)
Spyro
(Skylanders: Spyro’s Adventure ja
Skylanders: Giants)
Vihreä Lyhty
(Green Lantern: The Animated Series)
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Palkinnot
Ehdokkuudet

Joshua Luis Wiener (s. 8. helmikuuta 1979 Pasadena, Kalifornia) on yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja, joka tunnetaan parhaiten animaatiosarjoista Paluu tulevaisuuteen ja Hämmästyttävä Hämähäkkimies.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keaton aloitti uransa ääninäyttelijänä 1990-luvulla, kun hän teki sivuääniä animaatiosarjaan Kapteeni Planeetta ja oli vuonna 1991 lyhytanimaatiossa Snoopy's Reunion Linusin äänenä. Samana vuonna Keaton sai ensimmäisen pääroolinsa Paluu tulevaisuuteen-piirrossarjasta, jossa hän oli Jules Brownin äänenä vuoteen 1993 asti. Tämän aikana Keaton palkittiin Young Artist-palkinnolla parhaasta ääninäyttelystä. Lisäksi hän oli vielä kaksi kertaa ehdolla Young Artist-palkinnon saajaksi vuosina 1993 ja 1994. Samaan aikaan Keaton esiintyi cameo-rooleissa elokuvissa Muuta en jouluksi toivo (1991) ja The Newsboys – lehtipojat (1992). Piirrossarjan päätyttyä Keaton jatkoi cameo-roolien tekemistä muun muassa televisiosarjaan Isojen poikien leikit (1994).

Vuotta myöhemmin hän ryhtyi vierailemaan eri televisiosarjoissa vuosien 19952002 aikana, kuten The Secret World of Alex Mack, Chicagon lääkärit, Step by Step, Baywatch, Enkelin kosketus, General Hospital, sekä Tunteita ja tuoksuja, joissa hänen roolinsa vaihtelivat cameoista näkyvimpiin vierasesiintymisiin. Näiden välissä Keaton jatkoi ääniroolien tekemistä elokuvaan Herkules, jossa hän ääninäytteli nuorta Herkulesta. Suorituksesta Keaton huomioitiin Young Artist -ehdokkuudella vuonna 1998.

Vuoden 2002 jälkeen Keaton jatkoi televisiossa esiintymistä ja erityisesti ääniroolien parissa. Hän vieraili kerran sarjoissa Käytäväpeliä ja Teho-osasto vuonna 2002 ja vuotta hän myöhemmin näytteli elokuvassa The Even Stevens Movie. Keaton palkittiin roolistaan Young Artist-palkinnolla vuonna 2004. Tämän jälkeen Keatonia kuultiin usein videopeleissä, kuten Onimusha 3, Spider-Man 2, ShellShock: Nam '67 ja Metal Gear Solid 3. Samoihin aikoihin Keaton lainasi ääntään elokuvaan Kenguru-Jack Las Vegasissa ja vieraili televisiosarjassa Will & Grace. 2000-luvulta lähtien Keaton on toiminut myös mainosäänenä televisiomainoksille.

Will & Grace sarjan jälkeen hän on tehnyt useita äänirooleja videopeleihin ja teki muun muassa sivuääniä elokuvaan Aivan villit vuonna 2006 ja vieraili animaatiosarjassa Ben 10 kahden jakson verran. Vuotta myöhemmin Keaton sai uransa merkittävimmän roolin animaatiosarjassa Hämmästyttävä Hämähäkkimies, jossa hän toimii Hämähäkkimiehen äänenä. Sarjan esitys alkoi vuonna 2008. Alun perin Keaton koe-esiintyi Hämähäkkimiehen roolin lisäksi, Harry Osbornin ja Eddie Brockin roolia varten, joista hänet valittiin Hämähäkkimiehen rooliin noin 2000 koe-esiintyjän joukosta.[1] Keaton oli roolissa lopulta kahden tuotantokauden verran vuosien 2008–2009 aikana. Sittemmin hän jatkoi Hämähäkkimiehen ääniroolissa videopeleissä Marvel Super Hero Squad ja Spider-Man: Shattered Dimensions. Lisäksi hän on vuonna 2011 videopeleissä Marvel vs. Capcom 3: Fate of Two Worlds ja Spider-Man: Edge of Time.

Muusikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelemisen ohella Keaton aloitti myös laulajan uransa 1990-luvun alussa No Authority poikayhtyeessä, jossa hän oli mukana aina vuoteen 1999 asti. Kaksi vuotta myöhemmin yhtye hajosi. Sittemmin Keaton on pyrkinyt soolo uralle ja levyttänyt muutamia kappaleita. Laulamisen ohella hän toimii myös musiikkituottajana Los Angelesissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ed Liu: Josh Keaton on "The Spectacular Spider-Man" Toon Zone. 17.3.2009. Viitattu 18.3.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]