Huuliharppukostaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huuliharppukostaja
C'era una volta il West
Yhdysvaltalainen elokuvateatterijuliste
Yhdysvaltalainen elokuvateatterijuliste
Ohjaaja Sergio Leone
Käsikirjoittaja Sergio Leone
Sergio Donati
Tarina Dario Argento
Bernardo Bertolucci
Sergio Leone
Tuottaja Fulvio Morsella
Säveltäjä Ennio Morricone
Kuvaaja Tonino Delli Colli
Leikkaaja Nino Baragli
Tuotantosuunnittelija Carlo Simi
Pukusuunnittelija Carlo Simi
Pääosat Charles Bronson
Claudia Cardinale
Henry Fonda
Jason Robards
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Finanzia San Marco
Rafran Cinematografica
Paramount Pictures
Levittäjä Paramount Pictures
Netflix
Xfinity Streampix
Ensi-ilta 21. joulukuuta 1968
Kesto 165 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 5 miljoonaa dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Huuliharppukostaja (ital. C'era una volta il West, engl. Once Upon a Time in the West) on Sergio Leonen ohjaama yhdysvaltalais-italialainen eeppinen lännenelokuva vuodelta 1968, joka lasketaan kuuluvaksi italowesterneihin ja on niistä merkittävin ja myös ajallisesti sen huipentuma[1]. Pääosissa näyttelevät perinteisesti konnan rooleja näytellyt Charles Bronson,[2] Claudia Cardinale ja yhdysvaltalaisen lännenelokuvan hyvän miehen ikoni Henry Fonda, joka poikkeuksellisesti näyttelee elokuvan konnaa, sadistista ja kylmäveristä murhaajaa.[3]

Dollaritrilogian menestyksen takia Paramount suostui rahoittamaan Leonen uuden elokuvan. Siitä ei kuitenkaan tullut Yhdysvalloissa taloudellista menestystä. Lisäksi Yhdysvalloissa elokuvasta oli leikattu pois 25 minuuttia. Kaupallinen epäonnistuminen vaikutti myös Leonen ohjaajanuraan.[4] Hän ohjasi sen jälkeen vain kaksi elokuvaa, vähemmälle huomiolle jääneen italowesternin Maahan, senkin hölmö! (1971) ja mestariteoksena pidetyn gangsterielokuvan Suuri gangsterisota (1984).[5]

Huuliharppukostajaa poikkeaa dollaritrilogiasta pyrkimyksessä realismiin ja kunnianosoituksena perinteiselle westernille. Siinä on viittauksia moniin lajin klassikoihin, kuten Fred Zinnemannin Sheriffiin ja George Stevensin ohjaukseen Etäisten laaksojen mies.[2] John Ford -vaikutteita on erämaan ja sivistyksen ristiriitaa käsittelevä teema. Fordilaisia vaikutteita on myös maiseman käyttö dramaturgisena elementtinä[1]. Sitä on luonnehdittu oopperamaiseksi elokuvaksi, jonka teho on ennen muuta visuaalisesti erityisen vaikuttavassa laajakangaskuvauksessa, perinteiselle lännenelokuvalle epätavallisissa henkilöhahmoissa ja Ennio Morriconen musiikissa,[4] jonka ansiosta Villi länsi kohoaa elokuvakriitikko Pertti Avolan mukaan fyysisen tilan ohella henkiseksi tilaksi[1].

Arto Pajukallio arvioi kritiikissään pitkittyvän aloituskohtauksen yltävän absurdeihin ulottuvuuksiin ja itse elokuvan tutkivan lännen valloituksen sekä samalla myös kapitalismin historiaa. Bronsonin näyttelijäntyötä pidetään hillittynä ja Morriconen musiikkia unohtumattomana.[6]

Elokuvan juoni muistuttaa pitkälti Johnny Guitarin tarinaa.[7]

Suomen elokuvatarkastamon vaatimuksesta elokuvasta leikattiin Suomessa 4 minuuttia 12 sekuntia eli 115 metriä. Siitä poistettiin pojan ampuminen ja miehen kidutus mankelissa sekä lyhennettiin kuolevan johtajan ryömimistä savikuopassa ja huuliharppukostajan veljen hirttämistä.[8] Huuliharppukostaja oli Suomessa vuoden 1970 katsotuin ulkomainen elokuva 222 601 katsojallaan.[9]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päähenkilön (Charles Bronson) nimeä ei kerrota koko elokuvan aikana, vaan hänestä käytetään yksinkertaisesti nimitystä Harmonica (Huuliharppu), joka viittaa hänen mukanaan kantamaansa huuliharppuun.

Harmonica saapuu junalla pieneen kaupunkiin tapaamaan Frank-nimistä miestä (Henry Fonda). Frank on palkannut rosvojoukon järjestämään huuliharppumiehelle ansan. Huuliharppumies kuitenkin surmaa Frankin kätyrit. Samaan aikaan Frank ja hänen kumppaninsa surmaavat Sweetwater Ranch -nimisellä tilalla rauhallista elämää viettävän McBainin perheen. Kaupunkiin saapuu nuori Jill McBain (Claudia Cardinale), joka oli tulossa miehensä luokse. Päästyään Sweetwater Ranchille hän huomaa, mitä on tapahtunut. Sheriffi ilmoittaa epäilevänsä murhista Cheyenne-jengiläisiä, jotka pukeutuvat pitkiin ruskeisiin takkeihin. Motiivi on kuitenkin epäselvä. Jill päättää jäädä asumaan tilalle yksin.

Cheyenne-jengiläisten johtaja (Jason Robards) ei ilahdu saamastaan julkisuudesta. Häntä kiinnostaa, kuka on lavastanut hänet ja hänen kaverinsa syyllisiksi. Häntä myös arveluttaa huuliharppumiehen salaperäisyys, joten hän alkaa selvitellä miehen taustoja.

Roolitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Charles Bronson ja Claudia Cardinale elokuvan maisemissa

Henry Fonda ei ensin ollut halukas ottamaan Frankin roolia, joten Leone lensi New Yorkiin taivuttelemaan häntä: "Kuvittele tämä: kamera kuvaa asemiestä vyötäisistä alaspäin, kun hän vetää aseensa ja ampuu juoksevan lapsen. Kamera kuvaa ylöspäin ampujan kasvoihin ja ... se on Henry Fonda." Tapaamisen jälkeen Fonda soitti ystävälleen Eli Wallachille, joka neuvoi hyväksymään "elämäsi tarjouksen".

Fonda tuli kuvauspaikalle parrakkaana ja ruskeissa piilolinsseissä. Näiden hän oli arvellut sopivan hyvin roolihahmon pahuuteen ja auttavan yleisöä hyväksymään hänet "uutena Fondana" näyttelemässä pahaa henkilöä. Leone käski poistamaan piilolasit ja ajamaan parran. Leonen mielestä juuri Fondan siniset silmät kuvastavat parhaiten tappajan jäänkylmää luonnetta. Rooli oli ensimmäisiä, joissa yksi tärkeimmistä näyttelijöistä esittää elokuvan antagonistiaselvennä.

Huuliharppukostajan roolia tarjottiin aluksi Clint Eastwoodille; hänen kieltäydyttyään Leone palkkasi Charles Bronsonin, joka taas oli aikaisemmin kieltäytynyt Nimettömän (Nobody) miehen roolista Kourallinen dollareita -elokuvassa. James Coburn oli ehdolla rooliin, mutta palkkiopyyntö oli liian suuri.

Robert Ryan hyväksyi aluksi sheriffin roolin, mutta vetäytyi pois saatuaan suuremman roolin Sam Peckinpahin Hurjaan joukkoon.

Mortonin rooliin pyydettiin Enrico Maria Salernoa ja Robert Hosseinta. Hossein otti tarjouksen vastaan mutta joutui vetäytymään teatteriproduktioiden takia. Rooliin valittu Gabriele Ferzetti sanoo DVD-haastattelussa sitä yhtenä parhaimmistaan, "kohtalokseen ('Fate, Destiny')".

Näyttelijä Al Mulock (joka esiintyy myös Leonen elokuvassa Hyvät, pahat ja rumat), teki itsemurhan kuvausten aikana. Hän hyppäsi rooliasussa hotellin ikkunasta. McBainiä näytellyt Frank Wolff teki itsemurhan Roomassa 1971.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Claudia Cardinale  Jill McBain  
 Charles Bronson  "Harmonica"  
 Jason Robards  Manuel "Cheyenne" Gutiérrez  
 Henry Fonda  Frank  
 Gabriele Ferzetti  Morton  
 Paolo Stoppa  Sam  
 Woody Strode  Stony  
 Jack Elam  Snaky  
 Keenan Wynn  sheriffi  
 Frank Wolff  Brett McBain  
 Lionel Stander  baarimikko  
 Al Mulock  Knuckles  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Avola, s. 161
  2. a b Avola, s. 160
  3. Matt Cale: Once Upon a Time in the West Ruthlessreviews.com. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
  4. a b Lucia Bozzola: Once Upon a Time in the West Allmovie.com. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  5. Yuri German: Once Upon a Time in America Allmovie.com. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  6. Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 21.4.2012, sivu D 11
  7. Leonard Maltin: Leonard Maltin's Movie and Video Guide 1993, s. 903. Penguin Books, 1992. ISBN 0-45-117579-4. (englanniksi)
  8. Huuliharppukostaja Elonet. Tarkastustiedot, viitattu 21.4.2012
  9. Niko Jutila: Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1970 (ks. huomautukset!) Elokuvauutiset.fi. Viitattu 24.3.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]