Humppilan vanha kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Humppilan vanha kirkko oli Humppilan seurakunnan kolmas kirkko. Tämä puinen kirkkorakennus valmistui 1855 ja se tuhoutui tulipalossa 1917.[1]

Päätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppilan kirkonkokous päätti seurakunnan järjestyksessä toisen kirkon korvaavan uuden kirkon piirustuksista ja kustannusarviosta 7. huhtikuuta 1850. Huhtaan ja Taipaleen kylien omistaja kapteeni J. Brehmer valitti päätöksestä Hämeen läänin kuvernöörille. Brehmerin mielestä Humppilan seurakunta oli liian vähäväkinen ja varaton toteuttamaan uudisrakennusta. Kapteeni mielestä Humppilan, Jokioisten ja Perttulan olisi pitänyt rakentaa yhteinen kirkko, jonka sijoituspaikaksi olisi valittava Jokioinen, koska matka sinne olisi Humppilasta ja Perttulasta vain puolitoista peninkulmaa. Erityisesti humppilalaiset vastustivat tällaista ajatusta kuvernöörille lähettämässään lausunnossa. Kuvernööri hylkäsikin Brehmerin valituksen saman vuoden marraskuussa.[2]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden kirkon rakentamisen mahdollistamiseksi määrättiin lokakuussa 1850 jokaisen talon velvollisuudeksi tuoda 30 rekikuormaa kiviä. Maaliskuussa 1853 alettiin periä jokaiselta ripilläkäyvältä henkilöltä viiden hopeakopeekan maksua, josta kuitenkin vapautettiin ruotuvaivaiset ja kirkonvaivaiset. Verorasituksen raskautta vähentämään luovuttiin rakennusajaksi verojen keräämisestä viinirahastoon. Manttaalin perusteella verotettujen maanomistajien eli manttaaliväen tuli luovuttaa rakennusaineita kuten puutavaraa uudisrakennusta varten. Sen sijaan torppareiden ja itsellisväestön velvollisuutena oli osallistuminen rakennustyöhön. Koska seurakuntalaisten joukossa oli haluttomia tai kovin huolimattomia, määrättiin toukokuussa 1853 heitä varten viiden hopearuplan uhkasakko työvelvollisuuden laiminlyönnin varalle. Syyskuussa 1853 määrättiin jokainen maanomistaja tuomaan rakennuspaikalle puolitoista tynnyriä kalkkia. Edellisestä kirkosta käytettiin uudisrakennukseen kaikki kelvollinen materiaali. Toukkuussa 1854 päätettiin kerätä manttaaliväeltä 140 hopearuplaa ja 1855 otettiin vielä 150 ruplan laina Matti Jaakonpoika Mikkolalta viiden prosentin korolla.[2]

Kirkon piirustukset laati arkkitehti Ernst Lohrmann ja rakennusmestarina toimi A. G. Selin.[2] Puukirkko rakennettiin 1853-1855.[1]

Kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudisrakennuksen tarkastuskertomukseen sisältyi muun muassa muistutus siitä, että oli rakennettu enemmän kuin piirustukset olivat edellyttäneet. Suunnitelmiin ei sisältynyt esimerkiksi kivikellaria ja penkkejäkin oli yksi enemmän kuin piti eli niitä oli 20.[2] Kirkko oli tornillinen pitkäkirkko, jonka kummaltakin pitkältä sivulta ulkoni kaksi kapeata poikkipäätyä.[1]

Varojen keräämiseksi alttaritaulun hankintaa varten järjestettiin ompeluseuroja, joissa valmistettiin arpajaisvoittoja. Arpajaisista saaduilla tuloilla ja Humppilan kylän nuorison keräämillä varoilla maksettiin taulu ja sen kehykset. Alttaritaulun maalasi A. Såltin ja sitä voitiin ihailla kirkossa ensi kertaa 18. kesäkuuta 1899. Vuonna 1880 perustettiin urkurahasto, johon kerättiin varoja arpajaisilla. Seurakunnan urkurahastoa alettiin 1887 kartuttamaan jäseniltä kerättävillä maksuilla. Talollisten, heidän emäntiensä ja heihin verrattavien ihmisten tuli maksaa kaksi markkaa hengeltä. Jokaisen talollisen lapsen, torpparin, käsityöläisen, rautatieläisen ja näiden vaimojen sekä heihin vertautuvien ihmisten maksuosuus oli yksi markka. Kaikkien itsellisten, palkollisten, irtolaisten ja heidän vaimojensa ja lastensa sekä torpparien, käsityöläisten ja rautatieläisten vaimojen ja lasten maksettavaksi määrätty osuus oli 50 penniä henkilöltä. Vuonna 1887 ostettiin urkujenrakentaja Zachariassenilta Helsingissä valmiina olleet urut. Vakinaista urkujen polkijaa ei aluksi valittu, mutta seuraavana vuonna valittiin vakinainen polkija, jonka palkkio oli yksi tynnyrillinen rukiita vuodessa. Vuonna 1888 urut päätettiin myös palovakuuttaa.[2]

Kirkon ympärillä olevaa maata käytettiin vuodesta 1775 lähtien hautausmaana. Puuaidalla ympäröity hautausmaa tosin erotettiin vasta 1833 ja samassa yhteydessä maanmittari A. W. Zitting erotti myös uuden hautausmaan. Vanhan kirkkotarhan pinta-ala oli yksi tynnyrinala ja 29 kapanalaa sekä uuden alueen suuruus yksi tynnyrinala ja 16 kapanalaa.[2]

Humppilan ensimmäinen kirkko valmistui 1723 Lamminmäkeen. Seuraavat kirkot rakennettiin nykyiselle kirkonpaikalle. Paikkakunnan toisen kirkon tilalle rakennettiin uusi puukirkko, Humppilan vanha kirkko, 1853-1855 ja siihen käytettiin kaikki edellisestä kirkosta saatava kelvollinen materiaali. Tämä järjestyksessä kolmas Humppilan kirkko paloi 1917 ja sen korvasi nykyinen kivirakenteinen Humppilan kirkko.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lindberg, Carolus: Suomen kirkot: maamme kirkkorakennuksia käsittelevä tietoteos, s. 51. Helsinki: Kustantaja Kuvataide, 1934.
  2. a b c d e f g Hirsjärvi, Tarmo: Humppilan kunnan historia, s. 40–49. Forssa: {{{Julkaisija}}}, 1929.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: