Gustaf Adolf Silfverhjelm

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf Adolf Silfverhjelm (11. joulukuuta 1872 Helsingin maalaiskunta18. joulukuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut näytelmäkirjailija. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Silfverhjelmin veli Ture Silfverhjelm ja äitinsä Louise Adelaide Munsterhjelm.[1]

Silfverhjelm avioitui Sannäsin kartanon nuoren perijättären Ingrid Eklundin kanssa, joka kuitenkin kuoli vuonna 1899 lapsivuoteeseen vasta 19-vuotiaana. Seuraavana vuonna Gustav Silfverhjelm osti Sannäsin kartanon vuoden ikäiseltä tyttäreltään. Vuonna 1901 hän avioitui Sarvilahden kartanon tyttären Elsa von Bornin kanssa, ja he asettuivat asumaan Sannäsiin.[1]

Silfverhjelm oli vuonna 1915 perustamassa Sotilaskomiteaa, joka oli Haminan kadettien perustama itsenäisyysaktivistien järjestö, jonka tarkoitus oli irrottaa Suomi Venäjästä sotilaallisin keinoin Saksan armeijan avulla. Kokouksia pidettiin Sannäsin kartanossa.[2][1] Sotilaskomitean jäsenenä Silfverhjelm valittiin syyskuussa 1917 komiteaan, joka käsitteli suojeluskuntien perustamiskysymystä, eli käytännössä oli kysymys asevelvollisuuslain valmistelukomiteasta.[3]

Silfverhjelm oli keskeisiä henkilöitä Porvoon seudun suojeluskuntatoiminnan käynnistämisessä. Aseita saatiin Saksasta SM UC-57 -sukellusveneen tuodessa jääkärien etukomennuskuntaa ja aseita Sannäsin edustalle Loviisan ja Porvoon välimaastoon Pernajanlahden edustalla olevaan saareen 17. marraskuuta 1917.[4][1]

Sisällissodan sytyttyä tammikuun lopulla 1918 Etelä-Suomi joutui punaisten valtaan. Porvoon seudulla valta pitivät sodan ensi vaiheessa Silfverhjelmin johtamat valkoiset, jotka joutuivat kuitenkin tappiolle ja perääntyivät Pellingin saariston kautta Viroon (ks. Pellingin retki). Silfverhjelm palasi vaimonsa kanssa Virosta Saksan kautta takaisin Suomeen.[4][1]

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • En fader: skådelspel i två akter. Borgåbladets teaterbibliotek 63. Tryckeri- och tidnings, Borgå 1936.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Silfverhjelmin suku kruunun palveluksessa (pdf) 4/2013. Vapaussodan perintö. Viitattu 4.12.2016.
  2. Korpisaari, Harri: Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918. SKS-kirjat, 2009. ISBN 978-952-222-144-5.
  3. Upton, Anthony F.: Vallankumous Suomessa 1917–1918, osa I, s. 213. Kirjayhtymä, 1980.
  4. a b Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia. Porvoo – Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1933. Teoksen verkkoversio.

Muu kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.