Sannäsin kartano
| Sannäsin kartano | |
|---|---|
| Sannäs gård | |
 |
|
| Sijainti | Porvoo, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | Kartano |
| Perustettu | 1400-luku |
| Valmistumisvuosi | 1837 |
| Suunnittelija | Carl Ludvig Engel |
| Omistaja | Planvest Oy |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Sannäsin kartano (ruots. Sannäs gård) on Porvoon Sannaisissa sijaitseva entinen rälssisäterimaatila. Kartanon nykyinen päärakennus on Carl Ludvig Engelin piirtämä. 1960–2000-luvuilla kartano tunnettiin Lifimin liikkeenjohtokurssien pitopaikkana. Vuodesta 2018 Sannäsin kartanon on omistanut teollisuusneuvos Heikki Kyöstilän Planvest Oy.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sannäsin omisti 1400-luvulla Pietari Svärd, joka kuului Liivinmaalta kotoisin olleeseen rikkaaseen sukuun. Vuonna 1467 Sannäsin omisti asemies Paavali Skytte, joka lahjoitti kartanon maat Naantalin luostarille kiitokseksi siitä, että tyttärensä Anna pääsi luostariin. Luostari kuitenkin palautti maat myöhemmin.
Kartano oli 1500-luvulla rälssitila, jonka tunnetuin haltija oli asemies Pentti Laurinpoika, joka aateloitiin nimellä Sabelhjerta saavutuksistaan sodassa Venäjää vastaan. Sabelhjerta osallistui kuningas Sigismundin rinnalla Ruotsin kuninkuudesta käytyyn sotaan Kaarle-herttuaa vastaan. Kaarle-herttua voitti, mutta Pentti Laurinpoika säästyi kostolta ja pääsi jopa Kaarle-herttuan suosioon. 1600-luvulla Sannäsin kartanon maaomistukset olivat niin laajoja, että myös alustalaisille voitiin lahjoittaa maata.
Sannäsin nykyinen väentupa on peräisin 1700-luvulta, jolloin suuri Pohjan sota heikensi kartanon taloutta. Tuolloin Sannäsin omisti Otto Henrik Sabelhjerta, jonka kerrotaan menettäneen kartanon korttipelissä Bureille. Bureilta kartano periytyi Boijen suvulle.
Vuonna 1766 Sannäsiä hallitsi Otto Krister Boije, joka kuitenkin joutui myymään kartanon Johan Anders Jägerhornille. Tämä oli kenraali Yrjö Maunu Sprengtportenin kannattaja ja myöhemmin Suomen ylipäällikkö. Jägerhorn pakeni kohtaamiaan vaikeuksia Venäjälle ja edelleen Holsteiniin.
Nykyisen, Carl Ludvig Engelin piirtämän päärakennuksen rakennutti vuosina 1836-1837 kartanon uusi omistaja, vapaaherra Axel Gustaf Mellin. Kartanon uuden puiston suunnitteli Paul Olsson, jonka kädenjälkeä ovat myös Esplanadinpuisto Helsingissä ja Kultarannan puisto Naantalissa.
Mellinin tyttärentytär avioitui vapaaherra Gustaf Adolf Silfverhjelmin kanssa, mutta kuoli lapsivuoteeseen. Silfverhjelm solmi uuden avioliiton Creutzien sukuun kuuluneen kirjailija-toimittaja Elsa von Bornin kanssa. Vapaussodan sotilaskomitea kokoontui Sannäsin kartanon valkoisessa salissa 1916-1918 useimpien kokoustensa ajaksi.[1] Silfverhjelm auttoi myös suomalaisia jääkäreitä, jotka palasivat Saksasta sukellusveneellä Pernajanlahden edustalla olevaan saareen.
1920-luvulla kartanossa vierailivat usein muun muassa Akseli Gallén-Kallela, marsalkka Mannerheim, oopperalaulaja Aino Ackté ja taidemaalari Alvar Cawén.
Vapaaherra Silfverhjelm joutui myymään Sannäsin vuonna 1927, minkä jälkeen kartanolla oli useita yksittäisiä omistajia. 1973 loppuvuodesta alussa kartano ostettiin Lifimin eli Liikkeenjohdon Instituutin käyttöön, jossa se pysyi Lifimin alasajoon 2007 saakka. Aalto-yliopiston holdingyhtiö osti Sannäsin kartanon vuonna 2010.[2] Planmeca Groupin perustajan Heikki Kyöstilän Planvest Oy osti kartanon vuonna 2018.[2][2] Sannäsin kartanon uudet rakennukset on suunnitellut Erkki Karvinen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sannäsin Kartanon historia Sannäsin Kartano Oy. Viitattu 12.11.2012.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 333. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ a b c Historialliselle Sannäsin kartanolle uusi omistaja | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 21.4.2023.