Elsa von Born

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Elsa Maria von Born (20. kesäkuuta 1879 Sarvilahden kartano, Pernaja4. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija ja toimittaja.

Von Bornin vanhemmat olivat maamarsalkka, vapaaherra Viktor Magnus von Born ja taidemaalari Gunnar Berndtsonin sisar Hulda Berndtson. Perheessä oli seitsemän tytärtä ja kaksi poikaa. Elsa von Born pääsi ylioppilaaksi 1898 Helsingin privata svenska flickskolan:ista ja meni 1901 naimisiin vapaaherra Gustaf Adolf Silfverhjelmin kanssa. [1][2] Sannäsin kartano, jossa Silfverhjelmin pariskunta asui, kuului Gustaf Silfverhjelmin ensimmäisestä avioliitosta syntyneelle tyttärelle. Silfverhjelmit ostivat kartanon 1920, mutta joutuivat jo 1925 luopumaan siitä velkojen hoitokulujen osoittauduttua ylivoimaiseksi hoitaa. Samaan aikaan he myös erosivat, ja Elsa von Bornille jäi vain perintönä saatu huvila Hudön saarella Pernajan saaristossa.

Suomen sisällissodan aikana Gustaf Silfverhjelm oli paikallisen suojeluskunnan päällikkönä. Edellisen vuoden syksyllä oli saksalainen sukellusvene tuonut aseita ja ampumatarvikkeita sekä joukon jääkäreitä Pernajan saariston kautta Suomeen. Tällöin Elsa von Bornin Hudön saaren huvilaa oli käytetty etappipaikkana ja hän oli mukana avustamassa aselastin ja jääkärien pääsyä manner-Suomeen. Elsa von Born joutui tämän vuoksi punaisten pidättämäksi pitkäperjantaina 1918, ja hänet vietiin Porvooseen kuulusteltavaksi.

Elsa von Born aloitti kirjailijan uransa avioeronsa jälkeen, ja hänen esikoisteoksensa Nio Syskon på landet ilmestyi 1931. Von Born kirjoitti kotiseutuaiheista sekä laati paikallishistoriikkeja. Hän kirjoitti myös matkailu- ja kultturihistoriaa käsitelleitä artikkeleita sekä teki henkilöhaastatteluja. Von Born vietti useita talvia Italiassa, ja hän haastatteli muun muassa Benito Mussolinia.

Elsa von Born oli Suomen PEN-klubin varapuheenjohtajana 1935–1937 ja 1938–1945.

Elsa von Born on haudattu Porvoon hautausmaalle Silfverhjelmien hautakappeliin.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nio syskon på landet : berättelser. Söderström, Helsingfors 1931, 4. painos 1948, uusi näköispainos Ekenäs 1988
  • Italienska intryck. Söderström, Tammerfors 1936
  • Långöfolket : novellsamling. Söderström, Helsingfors 1937
  • Skönhet och hjärta : biografier. Söderström, Helsingfors 1941 (Rosina Lavoniuksen, Ebba Lavoniuksen, Ellan de la Chapellen, Hulda von Bornin ja Emelie Antellin elämäkerrat)
  • Ett dramatiskt kvinnoöde från Napoleons tidevarv : hertiginnan d'Abrantés (Laure Junot). 1942 (d´Abrantésin kreivittären (Laure Junot) elämäkerta)
  • Det var en gång...: nio syskons äventyr på landet : berättelser. Söderström, Helsingfors 1945
  • Det levande Borgå. Söderström, Helsingfors 1946
  • Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. 100 år. Helsingfors 1948
  • Pernåboken. Söderström, Helsingfors 1949 (paikkakuntahistoria)


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Studentexamen godkändes. Hufvudstadsbladet, 22.05.1898, nro 135, s. 6. Kansalliskirjasto Viitattu 04.07.2014.
  2. Avioliittoon Elsa von Born. Päivälehti, 02.06.1901, nro 100A, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 04.07.2014.