Gunnar Bärlund

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gunnar Bärlund
Gunnar Bärlund 3.jpg
Tiedot
Oikea nimi Gunnar Richard Bernhard Bärlund
Lempinimi GeeBee
Painoluokka raskassarja
Pituus 187 cm
Maa Suomi
Syntymäaika 9. tammikuuta 1911
Syntymäpaikka Helsinki
Kuolinaika 2. elokuuta 1982 (71 vuotta)
Kuolinpaikka Palm Beach, Florida
Ammattilaistilastot
Ottelut 86
Voitot 55
– tyrmäysvoitot 27
Tappiot 30
Ratkaisemattomat 1
Ei tuomiota/
mitätöity
0
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten nyrkkeily
Amatöörinyrkkeilyn EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Budapest 1934 raskassarja
Niilo Rikula, Gunnar Bärlund, 1991 Vallila, Helsinki.[1]

Gunnar Richard Bernhard "GeeBee" Bärlund (9. tammikuuta 1911 Helsinki2. elokuuta 1982 Florida, Yhdysvallat) oli suomalainen raskaansarjan nyrkkeilijä ja Euroopan mestari. Yhdysvaltain kansalainen hänestä tuli vuonna 1947.

Gunnar Bärlundin arvostus on varsinkin Suomessa ollut perinteisesti korkealla. Maailmalla hänet arvostettiin ammattilaisuransa aikana parhaimmillaan kolmanneksi parhaimmaksi raskassarjalaiseksi ja maailmanmestari Joe Louisin toiseksi haastajaksi vuonna 1938 The Ring -lehden julkaisemalla listalla.[2] Ilta-Sanomat on arvioinut hänet tämän perusteella kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi raskassarjalaiseksi[3] ja suomalainen urheilutoimittaja Ilmo Lounasheimo kirjoitti vuonna 1987 julkaistussa kirjassaan Kehän sankarit: "Suomen kaikkien aikojen nyrkkeilijä on ja sellaisena myös pysyy Gunnar Bärlund, aikoinaan koko kansan GeeBee".[4]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amatööriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnar Bärlund edusti nuorena Helsingin Jyryä. Jyryläiset osallistuivat vastoin TUL:n silloista johdon tahtoa Moskovan Spartakiadeihin Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitean nimissä. Bärlund oli mukana 17-vuotiaana ja voitti raskaan keskisarjan edustajana sarjansa. TUL erotti matkan seurauksena Jyryn TUL:sta, ja näin muun muassa Bärlundilla kilpailut jäivät vähiin. Niinpä Bärlund siirtyi vuonna 1930 SVUL:n puolelle helsinkiläiseen Kiffenin eli Kronohagens IF:ään. Saipa Bärlund tässä yhteydessä urheilemisensa kannalta paremman työpaikan, kun hän siirtyi Vallilan lautatarhalta huomattavasti kevyempiin töihin Oy Karl Fazer Ab:lle. Syksyyn 1931 mennessä Bärlund oli vakiinnuttanut otteillaan asemansa Pohjoismaiden parhaana raskassarjalaisena. Niinpä hänet lähetettiin Suomen edustajana seuraavana vuonna Los Angelesin olympialaisiin, mutta hävisi jo 1. kierroksella Argentiinan Alberto Lovellille, joka eteni aina olympiavoittajaksi asti. Bärlund voitti Lovellin myöhemmin ammattilaiskehässä. Vuoden 1932 aikana Bärlund siirtyi Kiffenistä Helsingin Atleettiklubiin. Seuraavana vuonna 1933 Bärlund saavutti ainoaksi jääneen amatöörien Suomen mestaruutensa.

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnar Bärlund siirtyi ammattilaiseksi vuonna 1934 voitettuaan Euroopan mestaruuden. Loppuottelussa hän kohtasi tulevien Berliinin olympiakisojen raskaansarjan voittajan Saksan Herbert Rungen. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka siirtyi ammattilaiseksi. Ensimmäiset ottelut paidattomana eivät tapahtuneet Suomessa, koska Suomessa ei vielä tunnettu talleja eikä ammattilaisnyrkkeilyä yleisemminkään. Ensimmäiset ammattilaisottelut olivat Ruotsissa ja silloisessa Ruotsin ammattilaisnyrkkeilyn pääpaikassa Göteborgissa. Managerina Bärlundilla oli silloin ruotsalainen Bertil Kylander.

Bärlundin ensimmäistä Suomen ottelua saatiin odotella aina vuoden 1935 toukokuuhun, jolloin Messuhalliin tuli katsomaan hänen ja saksalaisen Arno Kölblinin välistä ottelua yli 7 000 hengen yleisö. Tämä kuvasi hyvin Bärlundin eli Gee-Been suosiota. Gee-Been toinen ottelu Messuhallissa tapahtui vielä saman vuoden joulukuussa, kun vastustajaksi tuli kuubalainen Jose Roe, jonka Gee-Bee voitti keskeytyksellä kolmannessa erässä.

Bärlund voitti Euroopan huippunimiä otellessaan Ruotsissa, Suomessa, Saksassa ja Englannissa, ja niinpä hän siirtyi vuonna 1936 Yhdysvaltoihin. Hyvät esitykset nostivat hänet arvostetun The Ring-lehden maailmanlistalla jo neljännelle sijalle. Seuraavana vuonna tulleet tappiot pudottivat kuitenkin Bärlundin listalla alaspäin, joten hän palasi Eurooppaan ja mietti uransa jatkoa.

Bärlund palasi Yhdysvaltoihin harjoiteltuaan hyvin ja muutaman voiton jälkeen, muun muassa revanssi Lovellista, hän nousi The Ringin listalla kuudenneksi haastajaksi. 4. maaliskuuta 1938 Gunnar Bärlund pääsi nyrkkeilemään Madison Square Gardenin pääareenalle ja on edelleen ainoa suomalainen, joka on Gardenissa nyrkkeillyt. Geebee kohtasi entisen maailmanmestari Max Baerin veljen Buddy Baerin, joka oli jo kahdesti ollut MM-ottelussa. Tämän ja kahden muun voiton ansiosta Bärlund onnistui uransa huipulla nousemaan jopa maailmanmestari Joe Louisin kakkoshaastajaksi asti.

Loppuvuodesta 1938 Gunnar Bärlund palasi Gardeniin ja kohtasi yhdysvaltalaisen Lou Novan. Ottelu keskeytettiin, koska Bärlundin silmäkulmat aukesivat ja Nova julistettiin voittajaksi. Bärlund hävisi seuraavankin ottelun ja menetti sijoituksia maailmanlistalla. Raskaansarjan maailmanmestaruusottelu jäi näin haaveeksi, vaikka Bärlundin ammattilaisura jatkui kuitenkin aina vuoteen 1947 asti. Bärlund kävi vielä kesäkuussa 1947 ottelemassa jäähyväisottelunsa Suomessa Helsingin Messuhallissa ranskalaista Denis Juliania vastaan, jonka Bärlund voitti teknisellä tyrmäyksellä. Ammattilaisuran saldo: 86 ottelua, 55 voittoa, joista 27 tyrmäyksellä, 30 tappiota ja yksi ratkaisematon.

Urheilu-uran jälkeinen aika ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bärlund sai vuonna 1947 Yhdysvaltojen kansalaisuuden. Hän jatkoi urheilu-uransa jälkeen New Yorkissa telakkatyöntekijänä sekä satama- ja siltatöissä aina eläköitymiseensä asti. Sen jälkeen hän vaimonsa kanssa muutti asumaan Palm Beachiin Floridaan, jossa hän asui aina kuolemaansa eli vuoteen 1982 asti.

Vaikka Bärlund oli aikanaan tullut erotetuksi TUL:stä, liitto päätti järjestää hänen kunniakseen oman nyrkkeiluturnauksen – GeeBee-turnauksen – vuodesta 1982 lähtien paikkana Helsingin urheilutalo.[5]

Gunnar Bärlundille pystytettiin Niilo Rikulan veistämä patsas Gunnar Bärlund Helsinkiin Vallilan kaupunginosaan Bärlundin kotiseudulle vuonna 1991. Rikulan teos valittiin sen voitettua Hermanni-Vallila-seuran järjestämän kilpailun. Paavalinkirkon puistossa sijaitseva luonnollista kokoa suurempi pronssinen nyrkkeilijäfiguuri noudattaa realistista taideihannetta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Julkiset veistokset Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 28.11.2010.
  2. YLE Elävä arkisto: Koko kansan Gee-Bee
  3. Kovin sitten GeeBeen. IS Urheilu, 2010, nro 1.2., s. 3.
  4. Lounasheimo, s. 523.
  5. Alhoniemi, Ismo: GeeBee-mitali ei tule helpolla TUL Aviisi. 13.2.2013. Suomen Työväen Urheiluliitto. Viitattu 24.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]