Ghazni

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ghazni
Näkymä Ghaznin vanhaankaupunkiin
Näkymä Ghaznin vanhaankaupunkiin

Ghazni

Koordinaatit: 33°33′N, 68°25′E

Valtio Afganistanin lippu Afganistan
Maakunta Ghaznin maakunta
Väkiluku (2014/2015) 59 100
280 000


















Ghazni tai Ghazna on kaupunki Keski-Afganistanissa. Kaupunki oli aikanaan laajan Ghaznavidien valtakunnan pääkaupunki ja kaupunkiin tehtiin suuria monumentaalirakennuksia heidän valtakudellaan. Ghaznavidien valtakuden jälkeen sen merkitys väheni kuitenkin selvästi. Nykyisin Ghazni on Ghaznin maakunnan pääkaupunki ja se sijaitsee Kabulin ja Kandaharin välisen maantien varrella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahmud Ghaznilaisen hauta piirroksessa vuodelta 1839.
Toinen kahdesta Ghaznin säilyneestä vahasta minareetista.

Ghaznin varhaisesta historiasta tiedetään vain suhteellisen vähän. Ptolemaios mainitsee teoksessaan 100-luvulta 1 100 stadionin päässä Kabulista sijaitsevan Ga(n)zakan, joka mahdollisesti oli Ghazni. Kiinalaistaustainen buddhalainen pyhiinvaeltaja Xuanzang maintisee puolestaan Ho(k)-si(k)-na-nimisen kaupungin itsenäisen Tsau-kiu-ch’an eli Zabulistanin kuningaskunnan pääkaupunkina. Arkeologisissa kaivauksissa Ghaznista onkin lyödetty esimerkiksi Buddhaa esittäviä terrakottapatsaita. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan pidä kahta edellä mainittua historiallisista lähteistä löytyvää mainintaa viittuaksena nykyiseen Ghazniin. Islaminuskoiset arabit saapuivat Zabulistaniin Khorasanista ja Sistanista. Paikallisen vastustajan heille muodosti Zunbil, jonka kukisti vasta saffaridit 800-luvulla. Saffaridien jälkeen nykyisen Ghaznin alueesta tuli osa samanidienvaltakuntaa.[1]

Vuoden 962 paikkeilla samanidien valtakunanssa palvellut orjasotilas Alp Tegin pakeni joukkoineen Ghaznin alueelle ja perusti paikalle oman valtakuntansa kukistettuaan ensin paikallisen hallitsijan. Jonkin aikaa hänen jälkeensä Alp Teginiä hallitsijana seurannutta Sebük Teginiä pidetään ghaznavidien valtakunnan perustajana. Sebük Tegin levitti valtakuntansa samanidien aiemmin hallitsemille alueille ja hänen poikansa Mahmud Ghaznilainen levitti valtakuntaa edelleen Iranin ylängölle ja Intian niemimaalle.[1] Ghaznavidit olivat ainoa pääkaupunkinsa mukaan nimensä saanut islamilainen dynastia. Ghaznin asema laajenevan valtakunnan pääkaupunkina näkyi usiessa monumentaalirakennuksissa. 'Arus al-Falak eli Taivaiden morsian ol suurikokoinen moskeija ja kaupunkiin rakennettiin myös valtava sotanorsutalli. Arkkitehtuuri seurasi paljolti esimerkiksi Heratin, Balkhin ja Nišapurin kaupunkien persialaisen arkkitehtuurin esimerkkiä.[2]

Ghaznavidien valtakunta alkoi kuitenkin lopulta heikentyä. Vuonna 1040 he kärsivät Dandanqanin taistelussa merkittävän tappion seldžukeille ja valtakunnan länsiosat menetettiin.[2] Seldžukit olivat miehittäneet myös itse Ghaznia kahdesti vuosina 1117 ja 1135.[1] Suurempi isku oli kuitenkin ghaznavidien sota Ghurin maakunnan hallitsijoita eli ghurideja vastaan. Ghuridien Saif al-Din valtasi Ghaznin ghaznavidien Bahram Šahilta, joka kykeni kuitenkin vielä valtaamaan sen takaisin ja teloituttamaan vihollisensa. Saif al-Dinin veli 'Ala al-Din Husain kosti veljensä kohtalon ja voitti ghaznavidit vuonna 1150/1151 käydssä taistelussa lähellä kandaharia. Pakenevaa ghaznavidihallitsijaa jahdannut 'Ala al-Din Husain tuhosi pahoin vihollisensa pääkaupunkia ja monet sen asukkaista surmattiin. 'Ala al-Din Husain jäi sittemmin itse seldžukkien vangiksi ja Bahram Šah palasi tuhottuun pääkaupunkiinsa. Vuonna 1163 se menetettiin kuitenkin lopullisesti, tällä kertaa turkkilaisille ghuzz-sotureille. Ghazni ei enää koskaan toipunut entiseen merkitykseensä.[2]

Ghaznavidien kukoistuskautta seuraisvat ghuridit ja sittemmin Khorasmia. Vuonna 1221 Ghaznin hävittivät ja ryöstivät mongolit. Heitä seurasivat edelleen il-kaanit ja timuridit. Timuriditaustainen sittemmin Intian Suurmogulien valtakunnan perustanut Babur valtasi Ghaznin vuonna 1504. Babur kuvaili kaupunkia tuolloin pieneksi ja hämmmästeli, miten niin mitätön paikka oli saattanut aikanaan olla suuren valtakunnan pääkaupunki. DSittemmin kaupunki oli persian ja suurmogulien sotien kohde. Persialaiset piirittivät sitä vuonna 1649 ja Nadir Šah valloitti sen vuonna 1738. Myöhemmin aluetta hallitsi Ahmad Šah Dorrani. Britit miehittivät kaupunkia ensimmäisen afgaanisodan aikana vuosina 1839–1842.[1] Miehitysaikana kenraalikuvernööri lordi Ellenborough antoi irrotuttaa Mahmud Ghaznilaisen mausoleumin ovet siinä ymmärryklsessä,että ne olisi joskus ryöstetty Intialaisesta Somnatin temppelistä. Teolla pyrittiin voittamaan hindujensuosio Intiassa, mutta lopulta hindut eivät juuri eleestä välittäneet, kun taas Intian muslimit se vieraannutti.[2]

Ghazni alkoi muuttua merkittävästi 1920-luvulta alkaen, jolloin moottoriliikenne Kabulin ja Kandaharin välillä alkoi yleistyä. Ghazni sijaitsee kahden kaupungin välisen tien varrella ja siitä tuli merkittävä pysähdyspaikka reitin varrella. Ghaznin uusi kaupunginosa alkoi kasvaa vanhankaupungin eteläpuolelle. Sittemmin myös vanhaankaupunkiin on muuttanut etenkin köyhempään väestönosaan kuuluvia asukkaita.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistanin kaupunkien asukasluvuista on useita eri arvioita eri lähteissä. Hallinnolliset alueet kuten kunnat muuttuvat usein, mikä hankaloittaa asukasluvun arviointia entisestään. YK:n arvion mukaan itse kaupungin asukasluku oli vuonna 2014/2015 59 100 ja suuremman kunnan 280 000.[4] Nykyisin Ghaznin asukkaiden valtaosa on uskonnoltaan sunnalaisia muslimeja ja alueen valtakieli on persia.[1] Tadžikit muodostavat väestön enemmistön, mutta kaupungissa asuu myös Ghelzai- ja Dorrani-heimojen paštuja, sekä hazaroja.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e C. Edmund Bosworth: Historic Cities of the Islamic World, s. 146-148. Koninklijke Brill NV, 2007. ISBN 978 90 04 15388 2. (englanniksi)
  2. a b c d Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 86-89, 91-92, 169. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4. (englanniksi)
  3. Roberta Giunta: ḠAZNĪ Encyclopaedia Iranica. Viitattu 13.7.2018. (englanniksi)
  4. State of Afghan Cities report 2015 (Volume-I English) (pdf) UN-Habitat. Viitattu 13.7.2018. (englanniksi)
  5. Ludwig W. Adamec: Historical Dictionary of Afghanistan, s. 136. Kolmas painos. The Scarecrow Press, 2003. ISBN 0 8108 4852 X. (englanniksi)