Gavrila Deržavin
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Gavriil (Gavrila) Romanovitš Deržavin (ven. Гаврии́л (Гаври́ла) Рома́нович Держа́вин; 14. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1743 Kazan – 20. heinäkuuta (J: 8. heinäkuuta) 1816 Zvanka) oli Venäjän suurin runoilija ennen Puškinia.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Deržavin syntyi Kazanissa 1743, ja siellä hän sai myös koulutuksensa. Hän nousi tavallisesta sotilaasta valtakunnan ylimpiin virkoihin Katariina Suuren aikana.
Deržavin polveutui vanhasta tataarilaisesta suvusta. Käytyään kolme vuotta lukiota Kazanissa hänen täytyi 1762 lähteä sotamieheksi Preobrazenskin kaartiin. Kaksitoista vuotta hän eli keskellä raakuutta ja hurjastelua ja lueskeli öisin saksalaista ja venäläistä runoutta.
Koska hän oli Kazanista kotoisin, hän pääsi upseeriksi ylennyttyään kenraali Aleksandr Bibikovin mukana vuosiksi 1773−1776 Itä-Venäjälle, kun Bibikov oli Jemeljan Pugatšovin kapinaa kukistamassa. Siellä Deržavin kirjoitti "Tsitalagain vuoren luona (Saratovin kuvernementissa) sepitetyt ja käännetyt oodit". Vuonna 1777 hänet nimitettiin Venäjän senaatin virkamieheksi, mutta hän joutui riitaan yliprokuraattori ruhtinas Aleksandr Vjazemskin kanssa ja Deržavin sai virkaeron.
Hänet määrättiin vuonna 1784 Aunuksen kuvernööriksi, josta hänet vuonna 1785 siirrettiin Tambovin kuvernööriksi. Runoilijan into epäkohtien parantamiseen ei miellyttänyt ylempiä, ja häntä vastaan nostettiin oikeudenkäynti, joka kuitenkaan ei johtanut mihinkään tulokseen. Eräs Deržavinin runo tuotti hänelle kuitenkin hovin suosion uudestaan. Vuonna 1791 hänet nimitettiin keisarinna Katarina Suuren henkilökohtaiseksi sihteeriksi ja valtiosihteeriksi. Deržavin toimi kauppakollegion johtajana 1794. Aleksanteri I:n aikana hän oli vuosina 1802−1803 oikeusministerinä.
Hän jäi eläkkeelle vuonna 1803 ja vietti loppuelämänsä Zvankassa lähellä Novgorodia kirjoitellen idyllejä ja anakreonttisia runoja. Deržavin on haudattu Hutynin luostariin Zvankan lähelle. Neuvostoliiton aikana hänet haudattiin uudelleen Novgorodin kremliin ja myöhemmin taas Hutyniin.lähde?.[1]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Deržavin tunnetaan parhaiten oodeistaan,lähde? joista tärkeimmät "На смерть князя Мещерского" (1779), "Oodi Felicialle" (1784), "Jumala" (1785) ja "Vesiputous" (1794). Hän on myös sanoittanut laulun Grom pobedy, razdavaisja!.
Deržavin oli Venäjän suurin runoilija 1700-luvulla. Hänen tyylinsä on paljon yksinkertaisempi ja samalla sirompi kuin hänen edeltäjiensä. Hän käytti kansanomaisia runokuvia ja otti aiheensa venäläisestä elämästä. Oltuaan ensin Mihail Lomonosovin jäljittelijä hän tuli vuodesta 1779 sivistyneiden pietarilaisten ystäviensä, varsinkin senaikaisen arvostetuimman kirjallisuusarvostelija ruhtinas Nikolai Lvovin vaikutuksen piiriin ja hänen esikuvansa runoilijana oli Horatius.
Vuosisadan lopulla hän joutui monien muiden aikansa kirjailijoiden tavoin Ossianin laulujen voimakkaan vaikutuksen alaiseksi. Samalla jäljiteltiin a myös Anakreonia. Suurta huomiota herätti hänen vuonna 1783 ilmestynyt runonsa "Felitsa", sirosteleva Katariina II:n ylistys. Sen kautta runoilija saavutti keisarinnan erityisen suosion, jonka hän kuitenkin myöhemmin menetti. Deržavin joutui uudestaan keisarinnan huomion kohteeksi, mutta Katariina II sai turhaan odottaa uusia ylistelyjä, sillä totuutta rakastava runoilija oli hovielämän varjopuolet nähtyään viilentynyt hallitsijan palvonnassaan.
Muutamat Deržavinin oodeista ja runoista, kuten "Jumala" (1784) ja "Koski" (1794) ovat säilyttäneet arvonsa venäläisessä runoudessa. Deržavinin myöhemmällä iällä kirjoittamat näytelmät eivät ole erityisen merkittäviä. Sitä vastoin huomattavia ovat hänen runoihinsa tekemät selitykset (1809−1810) ja Muistelmat (ilmestynyt postuumisti vuonna 1859).[1]
Filologi Jakov Grot on toimittanut Deržavinin kootut teokset (1864−1883) ja kirjoittanut tämän elämäkerran (1880).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Deržavin, Gavriil Romanovitš, Tietosanakirja osa 2, palsta 258, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gavrila Deržavin Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta