Finntroll

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Fintroll)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finntroll
Finntroll esiintymässä vuonna 2007.
Finntroll esiintymässä vuonna 2007.
Tiedot
Toiminnassa 1997
Tyylilaji folk metal
black metal
humppa
troll metal
Kotipaikka  Suomi
Laulukieli ruotsi
Jäsenet

Vrethlaulu
Skrymerkitara
Routakitara
Tundrabasso
Trollhornkoskettimet, kitara, laulu
Virtakoskettimet
mörkÖrummut

Entiset jäsenet

Tapio Wilskalaulu (2002–2006)
Katlalaulu (1997–2003)
Somniumkitara (1997–2003)
Grönt Helvetes Kungenkitara (1997–1998)

Levy-yhtiö

Spinefarm, 1998–2009
Century Media Records, 2009-

Aiheesta muualla
Kotisivut

Finntroll on suomalainen folk metal -yhtye. Yhtye kutsuu musiikkiaan yleensä peikkometalliksi. Finntrollin musiikki yhdistelee metallia ja suomalaista humppaa. Yhtyeen kappaleiden sanoitusten teemat liittyivät ensimmäisillä levyillä peikkoihin ja kristittyihin, uudemmat levyt käsittelevät enemmänkin shamanistisia aiheita. Yhtyeen laulukieli on ruotsi, koska yhtyeen ensimmäinen solisti oli suomenruotsalainen. Yhtyeen perustajajäsenet ovat myös todenneet ruotsin kielen kuulostavan "peikkomaisemmalta".[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finntroll ja Rivfader[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinainen Finntroll-kokoonpano syntyi vasta maaliskuussa 1997, kun Teemu "Somnium" Raimoranta soitti ystävälleen Jan "Katla" Jämsenille tiedustellakseen haluaisiko hän laulaa Finntrollissa. Jämsen suostui ja Raimoranta sekä Jämsen menivät eräänä viinanhuuruisena iltana Raimorannan kotiin ja alkoivat soittaa humppaa. Vuotta myöhemmin Finntroll teki varsinaisen ensimmäisen demonsa Rivfaderin, jonka seurauksena Spinefarm Records kiinnostui yhtyeestä. Tämän jälkeen yhtyeeseen liittyivät Samuli "Skrymer" Ponsimaa (kitara), Henri "Trollhorn" Sorvali (koskettimet), Samu "Beast Dominator" Ruotsalainen (rummut) sekä Sami "Tundra" Uusitalo (basso). Pian Finntroll teki musiikkivideon kappaleesta ”Bastuvisan”, joka on kuvattu Helsingin saunakeskuksessa.lähde?

Midnattens Widunder ja Jaktens Tid[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finntrollin debyyttialbumi kantaa nimeä Midnattens Widunder ja se julkaistiin vuonna 1999. Heidän seuraava julkaisunsa Jaktens Tid (2001) toi yhtyeelle myös ulkomaisia kuulijoita, ja oli musiikillisesti iso askel eteenpäin. Levy nousi Suomen albumilistalle sijalle 20. Samana vuonna Finntroll teki kaksi videota Jaktens Tidin kappaleista "Jaktens Tid" ja "Skogens Hämnd", joista ensin mainittu on kuvattu eräällä Finntrollin Amsterdamin livekeikalla ja toinen eräässä Keski-Suomen metsässä.

Visor om Slutet ja jäsenien menetyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Jämsen joutui hyvästelemään laulajanuransa menettäessään äänensä sairauden takia. Hän oli silti mukana akustisen "jäähyväislevynsä" Visor om Slutetin luomisprosessissa, jossa hän, Tapio Wilska ja Sami Uusitalo hoitivat lauluosuudet. Juuri ennen levyn julkaisua Finntroll kohtasi toisen onnettomuuden, kun kitaristi Teemu Raimoranta kuoli tapaturmaisesti 16. maaliskuuta 2003 vain 25-vuotiaana pudotessaan päihtyneenä alas Helsingin Pitkältäsillalta.

Finntrollin jäsenille Raimorannan kuolema oli musertava ja he harkitsivat jopa yhtyeen lopettamista. He päättivät kuitenkin jatkaa Raimorannan muiston vuoksi ja myös hänen vanhempiensa pyynnöstä. Raimorannan tilalle valittiin Mikael "Routa" Karlbom.

Trollhammaren ja Nattfödd[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Finntroll julkaisi Trollhammaren-EP:n ja neljännen studioalbuminsa Nattföddin. "Trollhammaren"-kappaleesta tehtiin yhtyeen viides musiikkivideo, jonka on ohjannut yhtyeen kitaristi Mikael Karlbom ja joka on kuvattu Suomenlinnassa. Vuoden 2005 alussa Finntrollin kosketinsoittaja Henri Sorvali jätti keikkailun, mutta jatkoi muuten yhtyeessä. Koskettimiin saatiin sijaiseksi Imperanon-yhtyeessä soittanut Aleksi Virta, joka nähtiin muun muassa kesän 2005 festivaaleilla. Finntroll on saanut paljon huomiota ulkomailla ja keikkailee erityisesti Keski-Euroopassa. Tammikuussa 2006 yhtyeellä oli kiertue myös Yhdysvalloissa.

Vreth ja Ur Jordens Djup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 alussa laulaja Tapio Wilska erotettiin yhtyeestä erimielisyyksien takia. Tämän johdosta saman vuoden kevääksi suunniteltu Euroopan kiertue jouduttiin perumaan, kunnes yhtyeeseen löytyisi uusi laulaja. Vuonna 2006 yhtyeen laulajaksi valittiin Mathias Lillmåns, alias Vreth.

30. maaliskuuta 2007 Finntroll julkaisi uuden albuminsa Ur Jordens Djup. Tämä levy toi uuden laulajan myötä Finntrollin soundiin tummempia vivahteita mm. black metalista. Levyä sanoittamassa oli yhtyeen alkuperäinen laulaja Jan Jämsen. Levy sai enimmäkseen hyvää palautetta faneilta tuodessaan vaihtelua Finntrollin soundiin. Yhtye teki myös uuden musiikkivideon kappaleeseen "Nedgång".

Marraskuussa 2008 Finntrollin levyjä julkaistiin uusintapainoksina. Uudet erät tehtiin levyistä:

  • Midnattens Widunder
  • Jaktens Tid
  • Visor om Slutet
  • Trollhammaren
  • Nattfödd
  • Ur Jordens Djup

Nifelvind[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2009 yhtyeen live-esiintymisiä taltioitiin tulevalle live-DVD:lle.

Pidettyään myös keikkataukoa keväällä 2009, yhtye sai työstettyä uutta materiaalia. 27. heinäkuuta Finntroll palasikin Sonic Pump -studioille levyttämään uutta, vielä nimeämätöntä, kuudetta albumiaan. Levytyssessioista ilmestyi myös huumoripitoista päiväkirjaa (Arkistoitu – Internet Archive) yhtyeen pääasiallisen säveltäjän, Henri Sorvalin kirjoittamana. Levytyksen yhteydessä 16. lokakuuta Finntroll virallisti yhtyeen pitkäaikaisen livesoittajan Aleksi Virran vakituiseksi jäseneksi.

Albumin masterointi valmistui 27. lokakuuta, ja seuraavana päivänä yhtyeen kotisivulle ilmestyi video, jolla kuullaan mm. uutta materiaalia. Levyn nimi on Nifelvind. Levy julkaistiin Suomessa 17. helmikuuta, Euroopassa 22. helmikuuta ja USA:ssa 3. maaliskuuta 2010. Levy on ensimmäinen yhtyeen toimiessa Century Media Recordsille.

Levy jatkoi Ur Jordens Djupilla alkanutta tummempaa Finntrolin sävyä, jossa korostuvat folk metalin rinnalla black metal -vaikutteet. Albumi sai enimmäkseen myönteistä palautetta, mutta Nifelvindin ero yhtyeen vanhempaan tuotantoon on puhuttanut joitakin faneja. Nifelvindillä ei kuulla esimerkiksi "En Mäktig Härin" -tapaisia folk-vaikutteisia kappaleita, vaan levy on pääosin modernimpi kuin edeltäjänsä. Jämsen onkin sanonut, että yhtye on etsinyt sanoituksiinsa moderneja vastineita vanhoille taruille ja hahmoille. Yhtyeen imago on myös muuttunut. Jäsenet kuvailevat Nifelvindillä esiintyvää Finntrollia pirulliseksi tivoliyhtyeeksi. Levyä onkin arvosteluissa kuvailtu aiempaa kierommaksi ja ovelammaksi.

Blodsvept ja Nattföddin 10-vuotisjuhlakiertue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22. maaliskuuta 2013 julkaistiin kuudes albumi, Blodsvept. Kappaleesta "Häxbrygd" tehtiin musiikkivideo.

Toukokuussa 2014 bändi ilmoitti Facebook-sivuillansa että heidän pitkäaikainen rumpalinsa Samu Ruotsalainen poistuu Finntrollista. Hänen tilanneen tuli Heikki Saari, joka on soittanut myös mm. Amberian Dawnissa.

Vuonna 2014 studioalbumi Nattfödd täytti 10 vuotta ja sen kunniaksi bändi teki kiertueen, jossa he soittivat albumin läpi.

Huhtikuussa 2020 ilmestyi Markus Laakson kirjoittama ja Liken kustantama Ensiferumista, Moonsorrow’sta, Finntrollista, Turisaksesta ja Korpiklaanista kertova kirja Folk Metal Big 5.[2]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finntroll konsertissa Masters of Rock festivaaleilla vuonna 2007.

Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jan Jämsen (Katla) – laulu (Joutui jättämään yhtyeen johtuen virusperäisestä sairaudesta, joka esti laulamisen.)
  • Teemu Raimoranta (Somnium) – kitara (Menehtyi 16. maaliskuuta 2003 pudottuaan Hakaniemen Pitkältäsillalta Kaisaniemenlahden jäälle.)
  • Tapio Wilska – laulu (Erotettiin henkilökohtaisten erimielisyyksien takia vuoden 2006 alussa.)
  • Mikael Harju – (Ancient Lord) – basso
  • Tomi Ullgrén (Grönt Helvetes Kungen) – kitara
  • Rauno Raimoranta (Nattvind) – kosketinsoitin, rummut
  • Samu Ruotsalainen (Beast Dominator) – rummut

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

Livealbumit

EP:t

Demot

Musiikkivideot

  • "Bastuvisan"  (1998)
  • "Jaktens Tid"  (2001, live)
  • "Skogens Hämnd"  (2001)
  • "Födosagan"  (2002, live)
  • "Trollhammaren"  (2004)
  • "Nedgång"  (2007)
  • "Solsagan"  (2010)
  • "Under Bergets Rot"  (2010)

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finntroll.