Felix Krohn

Felix Krohn

Felix Julius Theofil Krohn (20. toukokuuta 1898 Tampere – 8. marraskuuta 1963 Lahti) oli suomalainen kapellimestari, säveltäjä ja Lahdessa toimineen Viipurin musiikkiopiston pitkäaikainen rehtori.

Henkilöhistoria

Krohnin vanhemmat olivat säveltäjä ja musiikkitieteilijä Ilmari Krohn ja Emilie Alide Marie von Dittmann. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1919–1936 oli Meri Annikki Hallenberg, parin lapsia ovat ekonomi-juristi Juhana Kurki-Suonio ja lääketieteen tohtori Kyllikki Ohela. Toinen puoliso vuodesta 1940 oli Aune Kyllikki Lepistö Krohn tuli ylioppilaaksi 1915 ja opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuosina 1916–1918 pääaineenaan säveltäminen. Lisäopintoja hän hankki seuraavina vuosina Keski-Euroopassa, muun muassa Berliinin musiikkikorkeakoulussa. Vuonna 1921 Krohn antoi Helsingissä oman sävellyskonsertin ja suoritti vuonna 1922 Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan musiikkitiede.

Krohn toimi 1920-luvulla Viipurissa sekä liike-elämän palveluksessa että Viipurin Musiikkiopiston musiikin teorian opettajana. Musiikkiopiston ja kaupungissa toimineen sinfoniaorkesterin johtajana oli noina aikoina tunnettu venäläissyntyinen kapellimestari ja viulupedagogi Boris Sirpo. Krohn itse puolestaan johti Viipurin Lauluveikkoja vuosina 1927–1932. Kun kieltolaki kumottiin, Kroh siirtyi perheineen Helsinkiin, jossa hän sai työpaikan Oy Alkoholiliike Ab:n pääkonttorissa. Helsingin vuosinaan hän johti vuonna 1933 perustettua Kalevan Laulajat -mieskuoroa (nyk. Helsingin Lauluveljet). Talvisodan kynnyksellä vuonna 1939 Krohn palasi takaisin Viipuriin musiikkiopiston vt. johtajaksi Boris Sirpon lähdettyä Yhdysvaltoihin. Sodan aikana musiikkiopisto joutui kuitenkin evakkoon Lahteen, jonne se asettui pysyvästi välirauhan aikana syksyllä vuonna 1940. Krohn nimitettiin tällöin laitoksen vakinaiseksi johtajaksi, ja hän olikin sitten opiston johtajana aina kuolemaansa saakka vuoteen 1963. Hän toimi myös Lahden Orkesteriyhdistyksen orkesterin kapellimestarina, samoin kuin musiikkikriitikkona.

Krohn vaikutti merkittävällä tavalla Lahteen vuonna 1954 valmistuneen uuden konserttitalon rakennushankkeen toteutumiseen. Viipurin Musiikkiopisto sai talosta uudet opetustilat. Krohnilla on talossa jopa oma nimikkosali, Felix Krohn -sali, joka on ollut kaupungissa suosittu konserttien ja musiikkitilaisuuksien pitopaikka. Krohnin kuoltua vuonna 1963 hänet siunattiin tässä salissa. Musiikkiopisto muutti samana vuonna nimensä Lahden musiikkiopistoksi (vuodesta 2003 Lahden konservatorio). Krohnin luottamustehtäviin kuului muun muassa Suomen Musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtuus. Suomen sisällissotaan Krohn osallistui valkoisten joukoissa ja toimi myöhemmin Viipurin suojeluskunnassa komppanianpäällikkönä.

Tuotanto

Sävellyksiä

Krohn sävelsi runsaasti kuoroteoksia ja yksinlauluja monien suomalaisten runoilijoiden teksteihin, mutta hän sävelsi mieluusti myös näyttämö- ja elokuvamusiikkia. Hänen noin 300 sävellyksestään kuorolaulujen osuus on lähes kolmannes. Krohnia on luonnehdittu säveltäjänä herkäksi romantikoksi. Hänen sävellyksiään ovat muun muassa:

• Trio A-duuri, 1919
• Sinfonia Brevis, 1921
• Kantaatti Kyllikki mieskuorolle, tenorisoololle ja orkesterille
• Musiikkia Larin-Kyöstin näytelmään Ad Astra I-VII, 1924
• Musiikkia elokuviin Sysmäläinen 1938, Vihreä kulta 1939, Anu ja Mikko 1940 ja Linnaisten vihreä kamari, 1945
• Lastenooppera Uskollinen sisar, 1945
• Noin 60 yksinlaulua, yksi duetto, 40 mies-, 10 nais- ja 10 sekakuorolaulua
• Noin 60 piano-, 10 viulu- ja 10 sellosävellystä

Teoksia

• Lyhennyksenomainen musiikkioppi, 1945

Lähteet

• Felix Krohn. Vellamon verkkotietopalvelu (archive.org)
• Eero Pulkkisen luento: Musiikkikoulutuksen Lahti (Arkistoitu – Internet Archive)
• Felix Krohn kunniasäveltaiteilijajäsen – Lahden mieskuoron ystävä ja innoittaja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Juhana Kurki-Suonio: Äitini isä Juho Hallenberg. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 2.10.2019.
• Näin Viipuri näkyy yhä Lahdessa. Uusi Lahti 4.12.2003