Espilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2010-luvulla rakennettu Viipurin uusi Espilä muistuttaa hahmoltaan alkuperäistä, samalla paikalla sijainnutta ”pitsipaviljonkia”.

Espilä oli Viipurissa vuosina 1890–1944 ja Helsingissä välirauhan ajasta 1990-luvun alun lamaan asti toiminut ravintola. Viipurissa se tunnettiin yhtenä Torkkelinpuiston tärkeimmistä kokoontumispaikoista, ja Helsingissä Pohjoisella Rautatiekadulla sijainnut Espilä tuli tunnetuksi tanssi- ja viihderavintolana striptease-esityksineen. Vuonna 2016 Venäjän Viipuriin avattiin uusi 200-paikkainen Espilä samalle paikalle kuin alkuperäinen.[1][2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espilä Viipurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Viipurin Torkkelinpuistossa toiminut ravintola oli vuonna 1868 rakennettu hotelli Belvedere, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa 1887 ja siirtyi sen jälkeen uusiin tiloihin puiston ulkopuolelle. Torkkelinpuiston ravintolapulaa korjaamaan rakennettiin uusi valkoinen ”pitsipaviljonki”, jonka piirsi Viipurin entinen kaupunginarkkitehti Brynolf Blomqvist.[1][3]

virallinen nimi oli Esplanaatipaviljonki. Nimeä pidettiin vaikeana lausua, joten kansan suussa ravintola sai pian kutsumanimen Espilä. Kaupungin ruotsinkielinen sanomalehti Wiborgsbladet piti nimeä rumana, ja ruotsiksi Espilää kutsuttiinkin nimellä Esplanadpaviljongen.[1]

Espilän ensimmäinen ravintoloitsija oli Albin Räsänen, jonka kuoltua 1907 ravintolan otti hoitaakseen Imatran hotellin hovimestarina pitkään toiminut puolalaissyntyinen Valentin Kasubski. Hän muun muassa varusti Espilän keittiön tuolloin harvinaisella pakastuslaitteistolla, joka säilytti elintarvikkeita −12 asteen pakkasessa. Ravintola oli kaupunkilaisten suosiossa etenkin vapulta alkaneina kesäkausina. Ensimmäinen maailmansota toi vaikeuksia kaikelle Viipurin huvielämälle, ja sodan jälkeen Kasubski myi Espilän Emil Zimmerdahlille, joka myi sen jo vuonna 1920 edelleen Pekka Toropaiselle. Samana vuonna Espilä vaurioitui tulipalossa mutta korjattiin entiselleen.[1]

1930-luvulla kieltolain kumouduttua Viipurin ravintolat alkoivat taas kukoistaa, ja Toropaisen johdolla Espiläkin menestyi uusien tulokkaiden, kuten Toropaisen vuonna 1923 avaaman Pyöreän tornin rinnalla. Vuoden 1935 väkijuomalaki kielsi tanssin ravintoloissa, poikkeuksena Espilän kaltaiset ensimmäisen luokan ravintolat, joissa sai tanssia keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.[1]

Talvisodan pommituksissa paviljonki paloi.[3]

Espilä Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espilä vuoden 1942 paikkeilla. Ravintola sijaitsi KY:n talossa (nyk. Helsingin kauppatieteiden ylioppilastalo) osoitteessa Pohjoinen Rautatiekatu 21.

Talvi- ja jatkosodan välisen rauhan aikana Pekka Toropainen muutti Helsinkiin ja avasi sinne uuden Espilän Fredrikinkadun ja Pohjoisen Rautatiekadun kulmaan.[1] Toropaisella oli sekä ennen sotia että niiden jälkeen myös muita ravintolayrityksiä omistuksessaan, kuten Viipurin Pyöreä torni 1925–1927, Sortavalan Seurahuone vuodesta 1933, Helsingin Hansa 1940–1945, Helsingin Fennia 1945–1949 sekä Kajaanin Seurahuone vuodesta 1947[4].

1960- ja 1970-luvulla Espilä tunnettiin nimellä Cabaret Espilä, ja sen kilpailijoita olivat muut ohjelma- ja tanssiravintolat kuten Pörssitalon Adlon, Rautatientorin Fennia, Kaivopuiston Kaivohuone, Autotalon Lido ja Erottajan Mikado. Helsingin Sanomien ohjelmaravintoloiden esittelyssä syyskuussa 1969 Espilää kuvattiin pitkänomaiseksi saliksi, jota dominoivat punaisen eri sävyt ja itämaiset kaarikuvioinnit. Arki-iltanakin ravintolaan alkoi saapua paljon asiakkaita yhdeksän maissa, ja vilkkainta tanssi oli yhdentoista aikaan. Ruokatarjoilu ei moniakaan tanssivieraita lehden mukaan kiinnostanut, vahvat alkoholijuomat sitäkin enemmän. Viisimiehisen puolalaisen tanssiorkesterin lisäksi testi-illan esiintyjinä olivat Suomessa tuolloin asunut musta bassobaritoni Herbie Stubbs ja myöhäisillan striptease-taiteilija Muriel Ashford.[5] Vuoden 1973 Helsingin yöelämää valottavassa jutussa Helsingin Sanomat raportoi stripteasen olevan yhä Espilän keskeistä huvitarjontaa[6].

Vuonna 1974 Toropainen myi Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan omistamassa talossa toimineen ravintolansa ylioppilaskunnan omistamalle Kylteri Oy:lle. Sen aikana Espilä toimi kahdessa kerroksessa: alakerrassa oli baari ja yläkerrassa suosittu ohjelmaravintola.[1]

1980-luvulla ravintola toimi nimellä Espilä Feelings ja tarjosi asiakkaille elävää musiikkia, esiintyjinä iskelmätähtiä kuten Markku Aro, Berit, Eini, Matti Esko, Fredi, Tapani Kansa, Lea Laven, Juhani Markola, Meiju Suvas ja Jamppa Tuominen. Keväällä 1987 se mainosti yhä luottavansa elävään musiikkiin ja peilikupolinsa alla karkeloivaan tanssiyleisöön, joista moni muu Helsingin ravintola oli jo luopunut. Tiistain ja torstain alkuillasta Espilässä oli naistentanssit.[7]

Espilän toiminta loppui 1990-luvun vaihteessa alkaneeseen lamaan. Sen paikalle tuli keskieurooppalaistyylinen oluttupa. Nykyisin tiloissa toimii Night People Groupin pyörittämä Bar Bäkkäri.[1]

Viipurin uusi Espilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 yrittäjäpariskunta Konstantin ja Larisa Fomitšov avasivat entisen Espilän paikalle rakennuttaman uuden Espilän (ven. Эспиля). Uusi rakennus muistuttaa hahmoltaan vanhaa pitsipaviljonkia, mutta sen rakennustekniikka ja sisätilat ovat täysin nykyaikaiset.[2] Fomitšovit ovat perustaneet Viipuriin aiemmin myös ravintolat nimeltä Siesta, Slavjanskaja Trapeza ja Matador sekä konditorian nimeltä Kalabok.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Salpakari, Riku: “Ensiluokkainen on Espilä” Wiipuri.fi. 3.5.2017. Helsinki: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry. Viitattu 18.11.2018.
  2. a b Schönberg, Kalle: Suomalaisajan suosikkiravintola Espilä avattiin uudelleen Viipuriin Yle Uutiset. 21.12.2016. Viitattu 19.11.2018.
  3. a b c Niemi, Hannele: Espilä on auki taas kuin ennen aina, arkena ja sunnuntaina Venäjän aika. 1/2017. Viitattu 19.11.2018.
  4. 60-vuotiaita: Johtaja Pekka Toropainen. Helsingin Sanomat, 17.8.1950. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  5. Verkkola, Tuija: Helsingin huvisyksy 2: Meitä ei hemmotella liian suurella valinnanvaralla. (Esittelyssä ohjelmaravintolat Adlon, Lido ja Espilä.) Helsingin Sanomat, 21.9.1969. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. Saarivuori, Tarja: Helsingin yöhuveista on nauru kaukana. Helsingin Sanomat, 2.12.1973. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  7. Espilä Feelings (ilmoitus tulevasta ohjelmistosta). Helsingin Sanomat, 23.1.1987. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viipurin henki, Arvo Tuomisen dokumentti Espilästä (2019), Yle Areena (25 min, katsottavissa toistaiseksi)