Efesoksen agora

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Efesoksen agora
Tetragonos

Τετράγωνος
Efesoksen agoraa.
Efesoksen agoraa.
Sijainti Efesoksen arkeologinen alue, Selçuk, İzmir, Turkki
Koordinaatit 37°56′24″N, 27°20′26″E
Rakennustyyppi agora
Valmistumisvuosi 200-luku eaa.–300-luku jaa.
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Efesos
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Efesoksen agora (Kaupallinen agora, Alempi agora) eli Tetragonos-agora (m.kreik. Τετράγωνος, Tetragōnos, ”Nelikulmainen”) oli antiikin aikainen agora Efesoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Se oli kaupungin kaupallinen keskipiste hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Efesoksen agora perustettiin hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. heti kaupungin uudelleen perustamisen yhteydessä. Sen paikalla sijaitsi varhaisemmin arkaaisella kaudella 700–500-luvuilla eaa. Smyrna-niminen kylä, jota ei tule sekoittaa tunnetumpaan Smyrnan kaupunkiin. Se ilmeisesti hylättiin ajan kuluessa merenpinnan muutosten seurauksena, ja klassisella kaudella 400–300-luvuilla eaa. alueella oli käsityöläistoimintaa. Varhaisemmat rakennukset purettiin agoran rakentamisen yhteydessä. Aukion antiikin aikainen nimitys Tetragonos tunnetaan piirtokirjoituksista. Agoraa käytettiin pääasiassa kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi siellä pidettiin ammattikiltojen kokouksia ja myös poliittisia kokouksia.[1]

Agora uusittiin ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja uudestaan varhaisella Rooman keisarikaudella vuoden 23 jaa. maanjäristyksen jälkeen. Sitä rakennettiin uudelleen vielä myöhäisellä roomalaisella kaudella keisari Theodosiuksen aikana noin 379–395, jolloin rakentamisessa käytettiin paljon kiviä varhaisemmista rakennuksista, kuten temppeleistä. Agora säilyi käytössä varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle 600-luvulle saakka.[1][2]

Agoran arkeologiset kaivaukset suoritettiin pääosin vuosina 1901–1907. Alueen rakennuksia on ennallistettu 1960-luvulla.[1]

Efesoksen kaupallista agoraa ei tule sekoittaa Efesoksen hallinnolliseen agoraan.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupallinen agora sijaitsi tasamaalla niin kutsutun Marmorikadun ja Peion-vuoren eli nykyisen Panayır-dağin länsipuolella. Agora oli roomalaisella kaudella neliönmuotoinen, mihin sen nimi Tetragonos-agora perustuu, ja sen sivujen pituus oli noin 112 metriä. Sitä reunustivat kaikilta sivuilta kaksilaivaiset ja kaksikerroksiset stoat eli pylväshallit, joissa oli myymälätiloja.[1][2]

Agoran keskellä oli horologion eli yhdistetty vesi- ja aurinkokello. Se oli rakennettu noin 10 × 5,9 metrin kokoiselle jalustalle. Agoralla oli myös suuri määrä patsaita ja votiivimuistomerkkejä.[1]

Kaavakuva: Efesoksen kaupallisen agoran alue.

Roomalaisella kaudella kaupallisen agoran ja sen lähistön tärkeimmät rakennukset ja rakennelmat olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Terassitalo 1
  2. Terassitalo 2
  3. Alttari
  4. Hellenistinen peristyylitalo
  5. Nk. siltarumpuportti
  6. Celsuksen kirjasto
  7. Agoran eteläportti
  8. Dionysios Reettorin hauta
  9. Tiiliholvaus (Embaton)
  10. Pyöreä muistomerkki lähdekaivolla
  11. Marmorikatu
  12. Kaupallinen agora (Tetragonos-agora)
  13. Neron halli
  14. Agoran länsiportti
  15. Agoran pohjoisportti
  16. Länsikatu
  17. Medusan portti
  18. Serapeion
  19. Teatteri

Neron halli

Efesoksen agoraa.
Agoralta lähtevä nk. Länsikatu.

Agoran itälaidan pylväikön takana sijaitsi niin kutsuttu Neron halli, joka rakennettiin keisari Neron aikana. Se oli kaksilaivainen basilika, jonka pituus oli noin 150 metriä. Sen pylväät edustivat doorilaista tyyliä. Piirtokirjoitus omisti rakennuksen Efesoksen Artemiille, Nerolle, Agrippinalle ja efesoslaisille.[1][2]

Portit

Agoran niin kutsuttu Eteläportti tunnetaan myös Mazaioksen ja Mithridateen porttina, ja antiikin aikana nimellä Triodos kolmen porttiaukkonsa vuoksi. Portti johti agoralle Celsuksen kirjaston edessä olleelta aukiolta. Se rakennettiin keisari Augustuksen aikana vuonna 3 eaa. Portissa olevan kreikan- ja latinankielisen piirtokirjoituksen mukaan sen rakennuttivat Mazaios ja Mithridates. Nämä olivat Agrippan vapautettuja, ja omistivat portin Augustukselle ja Livialle sekä Agrippalle ja tämän tyttärelle Julialle. Rakennelma oli koristeltu keisariperheen patsailla. Portin siipirakennuksissa oli ilmeisesti lahjoittajien haudat. Portti kunnostettiin vuosina 1979–1988.[1][2]

Länsiportti oli agoran pääsisäänkäynti. Se rakennettiin joskus vuoden 23 jaa. jälkeen. Portti johti agoralle niin kutsutulta Länsikadulta (katso alla), mistä noustiin portille kymmenaskelmaisia portaita pitkin. Myöhemmässä vaiheessa siihen liitettiin myös rampit kärryjä varten. Portin pylväät edustivat joonialaista tyyliä.[1]

Pohjoisportti johti agoralle Efesoksen teatterin edustalla olleelta aukiolta.[1]

Länsikatu

Agoran länsipuolella sijaitsi itä-länsisuuntainen katu, niin kutsuttu Länsikatu, jonka pituus oli noin 160 metriä ja leveys 24 metriä. Sen kummallakin sivulla oli kuusi metriä leveä pylväikkö, joka edusti doorilaista tyyliä. Eteläpylväiköstä oli pääsy Serapeionille. Kadun kummassakin päässä oli portit, joista itäpään portti eli agoran Länsiportti (katso yllä) johti agoralle. Kadun länsipäässä sijaitsi niin kutsuttu Medusan portti. Siinä oli kolme porttiaukkoa, ja se on saanut nimensä reliefikoristeluistaan, jotka esittävät muun muassa medusanpäitä.[1][2]

Hellenistinen agora

Varhaisemman hellenistisen kauden agoran pinta sijaitsi noin kolme metriä roomalaisen kauden agoraa alempana. Agora oli tuossa vaiheessa kooltaan noin 100 × 110 metriä. Tästä vaiheesta on löydetty muun muassa varastorakennuksen sekä agoraa reunustaneiden stoien jäänteitä.[1]

Smyrnan kylä

Samalla paikalla olleesta arkaaisen kauden Smyrnan kylästä on löydetty asuintalojen jäänteitä 700–500-luvuilta eaa. sekä käsityöläisalueen jäänteitä 400–300-luvulta eaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 140–147. Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk. Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3.
  2. a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]