Efesoksen teatteri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Efesoksen teatteri
Efesoksen teatteri.
Efesoksen teatteri.
Sijainti Efesoksen arkeologinen alue, Selçuk, İzmir, Turkki
Koordinaatit 37°56′28″N, 27°20′32″E
Rakennustyyppi kreikkalainen teatteri (alun perin)
roomalainen teatteri
Valmistumisvuosi 1. vuosisata eaa. (kreik.)
1. vuosisata jaa. (room.)
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Efesos
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Efesoksen teatteri oli antiikin aikainen kreikkalais-roomalainen teatteri Efesoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen rauniot ovat osa Efesoksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Efesoksen teatteri rakennettiin alun perin hellenistisellä tai varhaisella roomalaisella kaudella ensimmäisellä vuosisadalla eaa. kreikkalaisena teatterina. Aikaisemman oletuksen mukaan se olisi rakennettu jo 200-luvulla eaa., kun Lysimakhos perusti kaupungin uudelleen, mutta nykytiedon mukaan ehkä korkeintaan teatterin paikka on valittu jo tuolloin. Teatteria käytettiin paitsi kreikkalaisten tragedioiden ja komedioiden esityksiin myös kaupungin kansankokouksen kokouspaikkana eli ekklesiasterionina.[1][2]

Efesoksen teatteri edestä Arkadiane-kadulta nähtynä.
Efesoksen teatteri ilmasta.

Teatteria laajennettiin ja se muutettiin roomalaiseksi teatteriksi Rooman keisarikaudella ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Rakennustyöt alkoivat mahdollisesti jo keisari Claudiuksen aikana, ja sitä rakennettiin erityisesti keisarien Nero ja Domitianus aikana.[1][2] Noihin aikoihin teatteri tunnetaan muun muassa Apostolien teoissa kuvatusta mellakasta apostoli Paavalia vastaan. Siinä kaupungin käsityöläiset kerääntyivät teatterille, ja huusivat ”Suuri on Efesoksen Artemis!” -huutoja.[1][2][3]

Rakennusta muutettiin myös myöhemmin, ja lopullisen muotonsa se on saanut joskus ennen vuotta 262 jaa. Kyseisenä vuonna osa rakennuksesta tuhoutui maanjäristyksessä, jonka jälkeen sitä korjattiin. Myöhemmät maanjäristykset vuosina 359 ja 366 aiheuttivat lisää tuhoja, jonka seurauksena osa katsomosta hylättiin. Samoihin aikoihin teatteria alettiin käyttää gladiaattoritaisteluihin. Varhaisella bysanttilaisella kaudella 700-luvulla teatterin jäänteet tulivat osaksi uutta kaupunginmuuria, joka ympäröi aiempaa pienemmän alueen.[1][2]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri sijaitsee nykyisen Panayır-dağin kukkulan länsirinteessä Efesoksen kaupallisen agoran eli Tetragonos-agoran koillispuolella. Se oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen teatteri, jonka keskiössä oli alun perin pyöreä ja roomalaisessa vaiheessa puoliympyränmuotoinen orkhestra.[1][2]

Teatterin katsomossa oli sen myöhemmässä roomalaisessa vaiheessa 62 penkkiriviä, jotka oli jaettu vaakasuuntaisilla käytävillä (diazoma) kolmeen osaan, ala-, keski- ja yläosaan. Ensimmäisessä vaiheessa eli kreikkalaisessa teatterissa on ollut mahdollisesti valmiina vain alaosa, kun taas ylin osa on kenties lisätty vasta 200-luvulla jaa. Alaosassa oli 19 penkkiriviä, keskiosassa 20 penkkiriviä ja yläosassa 23 penkkiriviä. Pystysuuntaiset käytävät jakoivat alaosan 11 sektoriin (kerkides) ja keski- ja yläosan 21 sektoriin.[1]

Katsomoon mahtui suurimmillaan yhteensä noin 24 000–25 000 henkeä.[1][2] Katsomossa oli varatut paikat muun muassa bulen eli neuvoston ja gerusian eli vanhinten neuvoston jäsenille, efebeille, eri fyleille eli heimoille sekä pääpuhujille.[1]

Teatterin katsomon yläosassa sijaitsi ilmeisesti Nemeseion eli Nemesikselle omistettu pyhäkkö.[1] Teatterin tukimuurissa oli 200- tai 100-luvulla eaa. rakennettu lähdekaivorakennus, jonka julkisivussa oli kaksi joonialaista pylvästä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 158–161. Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk. Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3.
  2. a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Ap.t. 19:24–41

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]