Dominic Calvert-Lewin
.jpg) Dominic Calvert-Lewin vuonna 2025.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Dominic Nathaniel Calvert-Lewin | ||
| Syntymäaika | 16. maaliskuuta 1997 | ||
| Syntymäpaikka | Sheffield, Englanti | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 187 cm[1] | ||
| Seura | |||
| Seura | Leeds United | ||
| Pelinumero | 9 | ||
| Junioriseurat | |||
| 2005–2014 | Sheffield United | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2014–2016 | Sheffield United | 11 | (0) |
| 2014–2015 | → Stalybridge Celtic | 5 | (6) |
| 2015–2016 | → Northampton Town | 20 | (5) |
| 2016–2025 | Everton | 239 | (57) |
| 2025– | Leeds United | 19 | (9) |
| Maajoukkue | |||
| 2016 | Englanti U19 | 1 | (0) |
| 2016–2017 | Englanti U20 | 14 | (6) |
| 2017–2019 | Englanti U21 | 17 | (7) |
| 2020– | Englanti | 11 | (4) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 13. tammikuuta 2026.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Englanti
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| EM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Eurooppa 2020 | ||
Dominic Nathaniel Calvert-Lewin (s. 16. maaliskuuta 1997 Sheffield) on englantilainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Leeds Unitedia.[2]
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Calvert-Lewin nousi Sheffield Unitedin junioreista ykkösliigassa pelanneeseen edustusjoukkueeseen keväällä 2015. Hän oli lainalla alemmilla sarjatasoilla Stalybridge Celticissä ja Northampton Townissa sekä pelasi Sheffield Unitedissa ykkösliigaa vielä yhdeksän ottelun verran kaudella 2015–2016.[2]
Elokuussa 2016 Calvert-Lewin siirtyi valioliigaseura Evertoniin.[3] Kaudella 2016–2017 hän pelasi Valioliigassa 11 ottelua ja teki maalin maaliskuussa 2017 Hull Cityä vastaan. Seuraavalla kaudella hän pelasi 32 liigaottelua ja teki niissä neljä maalia. Kaudella 2018–2019 hän pelasi 35 liigaottelua ja teki niissä kuusi maalia. Kaudella 2019–2020 hän teki 36 liigaottelussaan 13 maalia, joista kaksi voitto-ottelussa Chelseaa ja kaksi voitto-ottelussa Newcastle Unitedia vastaan joulukuussa.[2]
Calvert-Lewin teki syyskuussa 2020 Valioliigassa ensimmäisen hattutemppunsa West Bromwich Albionia vastaan. Hän pelasi kauden 2020–2021 aikana 33 valioliigaottelua ja teki niissä 16 maalia, millä hän oli liigan maalintekijätilaston kuudes. Kaudella 2021–2022 hän oli loukkaantumisen vuoksi sivussa peleistä syys-joulukuussa tehtyään sitä ennen kauden kolmessa ensimmäisessä valioliigaottelussaan jokaisessa yhden maalin. Lopulta hän pelasi kauden aikana 17 liigaottelua ja teki niissä viisi maalia. Kauden 2022–2023 alussa hän oli jälleen pitkään poissa kentiltä polvivamman vuoksi. Hän palasi joukkueeseen lokakuussa ja teki kauden neljännessä liigaottelussaan Crystal Palacea vastaan ensimmäisen maalinsa. Toisen maalinsa hän teki toukokuussa Leicesteriä vastaan. Hän joutui helmikuussa jälleen useaksi viikoksi pois kentiltä reisivamman vuoksi ja pelasi kauden aikana kaikkiaan 17 valioliigaottelua. Kaudella 2023–2024 hän pelasi 32 valioliigaottelua. Hän teki seitsemän maalia, joista kolma syys-lokakuussa ja loput neljä huhti-toukokuussa. Kaudella 2024–2025 Calvert-Lewin pelasi Valioliigassa 26 ottelua, joissa hän teki kolme maalia. Hän oli kevätkauden aikana kolme kuukautta sivussa takareisivamman vuoksi.[2] Calvert-Lewinin sopimus Evertonin kanssa päättyi kesään 2025 ja kesäkuun lopussa 2025 Calvert-Lewin vahvisti jättävänsä Evertonin yhdeksän seurassa vietetyn vuoden jälkeen.[4]
Elokuussa 2025 Calvert-Lewin allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Valioliigaan kaudeksi 2025–2026 nousseen Leeds Unitedin kanssa.[5]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Calvert-Lewin on pelannut Englannin alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa 14 ottelua ja tehnyt kuusi maalia. Hän voitti alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden 2017; lopputurnauksessa hän pelasi Englannin kaikissa seitsemässä ottelussa ja teki maalin alkulohko-ottelussa Argentiinaa vastaan ja ainoan maalin loppuottelussa Venezuelaa vastaan. Alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa hän on pelannut 17 ottelua ja tehnyt seitsemän maalia. Alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2019 hän pelasi kaksi ottelua, jotka molemmat päättyivät Englannin tappioon.[2]
Calvert-Lewin pelasi Englannin A-maajoukkueessa ensimmäisen kerran lokakuussa 2020 ystävyysottelussa Walesia vastaan ja teki ottelussa joukkueensa avausmaalin. Hän teki marraskuussa 2020 maalin ystävyysottelussa Irlantia vastaan ja maaliskuussa 2021 kaksi maalia MM-karsintaottelussa San Marinoa vastaan. Hän on pelannut kaikkiaan 11 A-maaottelua, joista viisi ottelua avauskokoonpanossa. Kesän 2021 EM-kilpailuissa hän pääsi Englannin hopeajoukkueessa vaihdosta kentälle alkulohko-ottelussa Kroatiaa vastaan lisäajalla ja puolivälieräottelussa Ukrainaa vastaan 73. minuutilla Englannin johtaessa 4–0. EM-kilpailujen jälkeen hän ei ole pelannut maajoukkueessa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dominic Calvert-Lewin Leeds United Forward, Profile & Stats premierleague.com. Englannin Valioliiga. Viitattu 15.8.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Dominic Calvert-Lewin Transfermarkt. (englanniksi)
- ↑ Vinnell, Paul: Everton sign Dominic Calvert-Lewin from Sheffield United Sky Sports. 1.9.2016. Viitattu 15.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Hudson, Elizabeth: Calvert-Lewin to leave Everton as free agent BBC Sport. 29.6.2025. Viitattu 15.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Collins, Ben: Calvert-Lewin can 'revive career' with Leeds move BBC Sport. 15.8.2025. Viitattu 15.8.2025. (englanniksi)
1 Perri | 2 Bogle | 3 Gudmundsson | 4 Ampadu | 5 Struijk | 6 Rodon | 7 James | 8 Longstaff | 9 Calvert-Lewin | 10 Piroe | 11 Aaronson | 14 Nmecha | 15 Bijol | 17 Ramazani | 18 Stach | 19 Okafor | 20 Harrison | 21 Cairns | 22 Tanaka | 23 Bornauw | 25 Byram | 26 Darlow | 29 Gnonto | 33 Schmidt | 44 Gruev | Justin | Manageri Farke
1 Pickford | 2 Walker | 3 Shaw | 4 Rice | 5 Stones | 6 Maguire | 7 Grealish | 8 J. Henderson | 9 Kane | 10 Sterling | 11 Rashford | 12 Trippier | 13 D. Henderson / Ramsdale | 14 Phillips | 15 Mings | 16 Coady | 17 Sancho | 18 Calvert-Lewin | 19 Mount | 20 Foden | 21 Chilwell | 22 White | 23 Johnstone | 24 James | 25 Saka | 26 Bellingham | Valmentaja Southgate