Diasetyyli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
2,3-butaanidioni

Butandion - Butanedione.svg

Tunnisteet
CAS-numero 431-03-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H6O2
Moolimassa 86,1 g/mol
Ulkomuoto Neste
Sulamispiste −2,4 °C (271 K)
Kiehumispiste 88 °C (361 K)
Tiheys 1,0 g/cm3
Liukoisuus veteen Sekoittuu

Diasetyyli eli 2,3-butaanidioni on orgaaninen yhdiste (ketoni) ja se on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan vihreää - keltaista herkkäliikkeistä nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C4H6O2 ja rakennekaava on CH3COCOCH3.

2,3-butaanidionin moolimassa on 86,1 g/mol, sulamispiste −2,4 °C, kiehumispiste 88 °C, suhteellinen tiheys 1,0 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 6 °C ja CAS-numero 431-03-8. Aine sekoittuu veteen. 2,3-butaanidioni on helposti syttyvää ja sen höyry on ilmaa raskaampaa.

2,3-butaanidioni on yksinkertaisimpia diketonien aineryhmään kuuluvista aineista sisältäen rakenteessaan kaksi ketoniryhmää.

2,3-butaanidioni eli diasetyyli on voin ja hapanmaitotuotteiden kuten piimän, smetanan, maitorahkan ja ranskankerman keskeinen aromiaine, jota syntyy hyötymikrobien (maitohappobakteerit) vaikutuksesta hapettumisen yhteydessä. Diasetyylia syntyy myös oluen käymisen sivutuotteena antaen tuotteelle voin kaltaista makua. Sitä käytetään mikropopcornin valmistuksessa antamaan tuotteelle juuri voin aromia[1].

Tervan höyryssä oleva diasetyyli oli 1930-luvulla sen ajan voimakkaimpia tuberkuloosibakteereja tappavista aineista.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pidempiaikainen tai toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ihon herkistymisen.

Diasetyylin pitkäaikainen hengittäminen voi suurella todennäköisyydellä aiheuttaa parantumattoman keuhkosairauden.[2][1]

Diasetyylin ja Alzheimerin taudin välistä yhteyttä epäillään.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ryan Jaslow: Diacetyl chemical in artificial butter popcorn linked to Alzheimer's plaque build-up August 9, 2012. CBS News. Viitattu 21.9.2012. (englanniksi)
  2. "Popcorn-keuhko" -sairaus höyryjen hengittämisestä. Yle.fi 21.9.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.