Degerbyn kirkko
| Degerbyn kirkko | |
|---|---|
 Degerbyn kirkko, kirkkomaalta kuvattuna kesällä 2012 |
|
| Sijainti | Degerby, Inkoo |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Inkoon seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1932 |
| Suunnittelija | Bertel Liljequist[1] |
| Materiaali | kivi |
| Istumapaikkoja | 260 |
 |
|
Degerbyn kirkko on kirkkorakennus entisen Degerbyn kunnan alueella olevassa Degerbyn kylässä Inkoossa, Uudellamaalla. Kirkko on rakennettu vuosina 1931–1932. Se on muodoltaan pitkäkirkko. Tornin huippu on empiretyylinen.[2] Kirkon sisäänkäynti on idässä ja alttari lännessä, toisin kuin kirkoissa yleensä.[3]
För Fosterlandet, Isänmaan puolesta.
Toisen maailmansodan jälkeen kirkko kuului Porkkalan vuokra-alueeseen. Vuokra-alue palautui takaisin Suomen hallintaan vuonna 1956. Kirkko oli kestänyt, mutta korjaustöihin kului 10 miljoonaa silloista markkaa.[4] Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 1958. Sitä on korjattu myös vuonna 1977.[2] Kirkko säilyi purkamatta, koska se oli venäläisten sotilaiden aktiivisessa käytössä juhlasalina ja elokuvateatterina.[5]
Kirkon urut ovat 9-äänikertaiset mekaaniset englantilaiset Walker-urut, jotka on hankittu 1965.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degerbyn nykyisen kirkon edeltäjä oli vuonna 1748 valmistunut saarnahuone, joka myöhemmin muutettiin kirkoksi. Saarnahuone oli 1900-luvun koittaessa jo niin huonokuntoinen, että uusi kirkko oli rakennettava. Nykyisen kirkon alttaritaulu, Gustaf Granin maalaus vuodelta 1728, on peräisin vanhasta kirkosta.[4] Alempi esittää Pyhää ehtoollista, ylempi Kristuksen taivaaseenastumista. Ne on maalannut Jakob Marten 1761 alun perin Inkoon kirkkoon.[1]
Degerby on ollut kappeliseurakunta vuodesta 1864 ja itsenäinen seurakunta vuodesta 1923.[4] Seurakunnaksi muodostamista ryhdyttiin ajamaan vuonna 1911, ja senaatin vahvistus itsenäiseksi seurakunnaksi tuli vuonna 1913, mutta vasta 1923 päätös toteutui.[1] Porkkalan siirryttyä Neuvostoliiton hallintaan Degerbyn seurakunta liitettiin vuonna 1950 Inkoon seurakuntaan,[7] johon se edelleen kuuluu.
Koko itsenäisen seurakunnan ajan Degergyn kirkkoherrana oli Arvid Wigge, joka ryhtyi ajamaan uuden kirkon rakentamista, sillä kirkon aseman saanut saarnahuone oli päässyt huonoon kuntoon. Wigge oli vuodesta 1922 kappalainen, 1926-1937 vt. kirkkoherra ja sen jälkeen vakinainen kirkkoherra vuoteen 1949. Hän kuoli 1951, jolloin hänet haudattiin ensin Inkooseen, ja muutama vuosi alueen palauttamisen jälkeen hänen hautapaikka siirrettiin Degerbyn kirkon viereen.[1]
Kirkon kello oli vuokra-ajan Pernajan Sarfsalön kappelissa. Se palautui Degerbyhyn 1958 ja oli käytössä vuoteen 1994, jolloin se halkesi.[1] Kirkon tornissa ollut kultainen risti katosi vuokra-aikana, ja sen tilalle tuli 1958 kuperinen. Vuonna 2018 torniin tuli jälleen kultainen risti.[8]
-
Vanhasta kirkosta peräisin oleva kello halkesi 1994, jolloin tilalle hankittiin uusi. -
Votiivilaiva Pamir esittää ahvenanmaalaisen laivanvarustaja Gustaf Eriksonin omistamaa Pamiria. -
Saarnastuoli.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kirkon esite Inkoon seurakunta, Degerbyn kirkko 1923
- ↑ a b Degerbyn kirkko Inkoon seurakunta. Viitattu 2.3.2012.
- ↑ Degerbyn kirkot Degerby. Viitattu 7.11.2017.
- ↑ a b c Degerbyn historiaa, kirkko Degerbyn kyläyhdistys. Viitattu 2.3.2012.
- ↑ Kirkko Degerbyn kyläyhdistys. Viitattu 14.11.207.
- ↑ Degerbyn kirkko Inkoon seurakunta. Arkistoitu 9.4.2013. Viitattu 2.3.2012.
- ↑ Porkkalan vuokrakausi 1944-1956 Degerbyn kyläyhdistys. Viitattu 14.11.2017.
- ↑ Lena Selén, Kirkko, risti ja ydinsota ovat Degerby Igorin uudet teemat Kirkkonummen Sanomat 19.5.2019, viitattu 17.11.2019
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Degerbyn kirkko Wikimedia Commonsissa
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti