Călin Popescu-Tăriceanu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Călin Popescu-Tăriceanu vuonna 2014.

Călin Constantin Anton Popescu-Tăriceanu (s. 14. tammikuuta 1952) on romanialainen poliitikko, pääministeri keskusta-oikeistolaisen koalitiohallituksen johdossa 29. joulukuuta 2004 – 22. joulukuuta 2008. Hän oli Partidul Național Liberalin puheenjohtaja ja perustanut Alianța Liberalilor și Democraților -puolueen vuonna 2015.

Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tăriceanu suoritti insinöörin tutkinnon hydroelektroniikassa ja diplomi-insinöörin informatiikassa ja matematiikassa Bukarestin yliopistosta. Hän työskenteli 1976–1979 vesihallinnon johdossa Argeșissa, rakennusyhtiössä Bukarestissa ja hydrotekniikan luennoitsijana ja tutkijana Bukarestissa 1980–1991. Vuonna 1990 hän perusti Radio Contact Romanian, joka oli ensimmäinen yksityinen radioasema Romaniassa. Hän siirtyi sen johtoon 1992, jossa oli vuoteen 1996 asti. Hän oli myös autonvalmistajien ja maahantuojien järjestön johdossa.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikkaan hän lähti pian kommunismin kaatumisen jälkeen ja oli liberaalienpuolueen perustajien joukossa 1990. Hän oli sen puoluesihteerinä vuoteen 1992, varapuheenjohtajana ja parlamentin jäsenenä 1996–2004. Tăriceanu oli Victor Ciorbean hallituksen teollisuus- ja kauppaministerinä ja varapääministerinä 1996–1997, kun kaivosteollisuuden uudelleenjärjestely alkoi. Hänen saavutuksinaan pidetään öljyteollisuuden ja kansallisen sähköyhtiön uudelleenjärjestelyä.

Pääministerinä 2004–2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Partidul Național Liberal muodosti oikeuden ja totuuden allianssin (Dreptate și Adevăr) Traian Băsescun demokraattisen puolueen kanssa. Tăriceanu johti vaalikampanjaa kesäkuun 2004 parlamentin- ja presidentinvaaleihin. Kun Theodor Stolojan astui alas puolueen johdosta, Tăriceanusta tuli sen väliaikainen johtaja ja "oranssin" allianssin kanssajohtaja. Kun Băsescu voitti presidentinvaalin Adrian Năstasea vastaan 12. joulukuuta 2004, hän nimitti Tăriceanun pääministeriksi.[1] Hän ilmoitti tavoitteekseen taistella korruptiota ja köyhyyttä vastaan ja ajaa läpi uudistukset Euroopan unioniin liittymiseksi vuonna 2007. Ensimmäisenä askeleena hallitus alensi tulo- ja yritysverot 16 % tasaveroon vähentääkseen veronkiertoa ja kannustaakseen ulkomaisia investointeja.

Tăriceanu ilmoitti hallituksen erosta 7. heinäkuuta 2005 uusien vaalien järjestämiseksi kun perustuslaillinen oikeus oli hylännyt oikeusuudistukset, joita vaadittiin maan liittymiseksi Euroopan unioniin 2007. Hän peruutti eronsa kuitenkin 19. päivä ilmoitettuaan syyksi yli 20 henkeä surmanneet tulvat maassa.[2] Presidentti Băsescu oli vaatinut uusia vaaleja jo pian voiton jälkeen saavuttaakseen allianssille vahvemman enemmistön, kun taas sosiaalidemokraatit tukivat Tăriceanun päätöstä jäädä virkaan.

Presidentin ja pääministerin suhteet ovat sittemmin huonontuneet taistelun asteelle.[3] Peliä on käyty mm. entisen valtion turvallisuuspalvelun Securitaten arkistoilla. Presidentti Băsescu entisenä laivankapteenia joutui lain mukaan informoimaan poliisia alaistensa tekemisistä, vaikka hän ei virallisesti ollutkaan ilmiantaja. Tăriceanun hallitus laajensi kollaboraation määritelmää, mutta ensimmäiseksi uhriksi tulikin hallituskumppani konservatiivipuolueen johtaja Dan Voiculescu, jonka jälkeen konservatiivipuolue jätti hallituksen.[4]

29. kesäkuuta 2006 Tăriceanu ilmoitti neuvottelematta asiasta Romanian joukkojen vetämisestä Irakista sotilasoperaation vaarallisuuden ja kalleuden vuoksi, mitä presidentti Băsescu on vastustanut ankarasti.

21. maaliskuuta 2007 Tăriceanu otti hoitaakseen väliaikaisesti myös ulkoministerin tehtävät kun presidentti Băsescu kieltäytyi vahvistamasta Adrian Cioroianun nimitystä tehtävään. Edellinen ulkoministeri Mihai Răzvan Ungureanu joutui eroamaan, koska ei ollut tiedottanut hallitusta Yhdysvaltain joukkojen tekemästä kahden romanialaisen pidätyksestä Irakissa.[5]

1. huhtikuuta 2007 Tăriceanu uudisti hallitustaan ja Demokraattisen puolueen ministerit, sekä sitoutumaton oikeusministeri Monica Macovei, jota pidettiin korruption vastaisen taistelun tärkeänä tekijänä, jätettiin pois siitä, jonka jälkeen hallitukseen kuuluvat enää liberaalit ja unkarilaisten puolue ja sitä tukevat myös sosiaalidemokraatit osallistumatta hallitukseen.[6][7] 18. huhtikuuta parlamentti äänesti presidentti Băsescun määräaikaisesta pidättämisestä virastaan.

Marraskuun 2008 parlamenttivaalien muodostettiin kahden suurimman voittajapuolueen, demokraatti-liberaalien ja sosiaalidemokraattien hallitus, jonka pääministeriksi tuli Emil Boc.

Pääministerikauden jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Popescu-Tăriceanun seuraajaksi puolueen johtoon valittiin ylimääräisessä puoluekokouksessa 20. maaliskuuta 2009 Crin Antonescu.[8] Vuonna 2012 Popescu-Tăriceanu valittiin ensimmäistä kertaa Romanian senaattiin.[9]

Vuoden 2014 presidentinvaaleissa Popescu-Tăriceanu oli ehdolla virallisesti sitoutumattomana. Syynä oli se, ettei taustalla olevaa, Popescu-Tăriceanun suunnittelemaa, puoluetta oltu vielä virallisesti perustettu.[10]. Hän sai kolmanneksi eniten ääniä eikä selviytynyt toiselle kierrokselle.[11]

Vuonna 2015 Popescu-Tăriceanu oli perustamassa Romanian liberaalidemokraattinen puolue (ALDE, Alianța Liberalilor și Democraților), jonka puheenjohtajana hän edelleen toimii.[12] Popescu-Tăriceanu ilmoitti puolueen vetäytyvän eurooppalaisesta samannimisestä puolueesta kesäkuussa 2019. Syynä oli Romanian ALDE:n antama tuki oikeusvaltion periaatteita heikentäville ns. korruptiolaeille, mikä johti konfliktiin ALDE Europan kanssa.[13].

Popescu-Tăriceanu valittiin Romanian senaatin puheenjohtajaksi vuonna 2014.[14] Toiselle senaattorikaudelleen Popescu-Tăriceanu valittiin vuonna 2016.[9] Hän luopui senaatin puheenjohtajan paikastaan syyskuussa 2019. Taustalla oli ALDE Romanian lähteminen hallituksesta.[15].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Romanian president names new PM BBC. Viitattu 28.05.2007.
  2. ↑ Romania PM reverses quit decision BBC. Viitattu 28.05.2007.
  3. ↑ Basescu and Tariceanu’s Troops Jurnalul National. Viitattu 28.5.2007. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Romanian Prime Minister Entrapped In Scheme He Designed For The President Jurnalul National. Viitattu 28.5.2007. [vanhentunut linkki]
  5. ↑ Romania's PM decides to be interim FM People's Daily. Viitattu 02.04.2007.
  6. ↑ Romanian Premier Reshuffles Cabinet RFERL. Viitattu 02.04.2007.
  7. ↑ Romanian PM sacks 8 ministers The Budapest Times. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 15.4.2007.
  8. ↑ Crin Antonescu elected new leader of Romania's PNL SETimes.com. Viitattu 22.3.2009.
  9. ↑ a b Senatul României - Fișă senator senat.ro. Viitattu 8.9.2020.
  10. ↑ Larisa Ciută: Călin Popescu Tăriceanu: Mă angajez în proiectul PLR, candidând la alegerile prezidenţiale Evenimentul Zilei. 23.7.2014. Viitattu 8.9.2020. (romaniaksi)
  11. ↑ Privind rezultatul votării pentru alegerea preşedintului Românei (pdf) 2.11.2014. Biroul Electoral Central. Viitattu 8.9.2020. (romaniaksi)
  12. ↑ Călin Popescu - Tăriceanu ALDE. Arkistoitu 10.1.2022. Viitattu 8.9.2020. (romaniaksi)
  13. ↑ Romania’s Liberal Democrats pull out of ALDE Europe Romania Insider. Viitattu 8.9.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Bogdan Biszok: Călin Popescu-Tăriceanu, ales preşedinte al Senatului Capital. 10.3.2014. Viitattu 8.9.2020. (romaniaksi)
  15. ↑ Călin Popescu Tăriceanu își pierde funcția de președinte al Senatului. Cum se fac jocurile Europa Liberă România. Viitattu 8.9.2020. (romaniaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Călin_Popescu-Tăriceanu&oldid=21876110”