Octavian Goga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Octavian Goga
Octavian Goga.jpg
Romanian pääministeri
Edeltäjä Gheorghe Tătărescu
Seuraaja Miron Cristea
Henkilötiedot
Syntynyt 4. marraskuuta 1872
Itävalta-Unkari Rășinari, Itävalta-Unkari
Kuollut 7. toukokuuta 1938 (57 vuotta)
Romania Ciucea, Romanian kuningaskunta
Ammatti runoilija
näytelmäkirjailija
lehtimies
poliitikko
Tiedot
Puolue Romanian kansallinen puolue
Romanian kansanpuolue
Romanian kansallinen talonpoikaispuoue
Romanian kansallis-kristillinen puolue
Uskonto ortodoksi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Octavian Goga (1. huhtikuuta 1881, Rășinari7. toukokuuta 1938 Ciucea) oli romanialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja lehtimies, joka toimi vajaan kahden kuukauden ajan joulukuusta 1937 helmikuuhun 1938 kuningas Kaarle II:n hallitsijakauden pääministerinä.

Transsilvanian kansallismielinen romanialainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goga toimi jo Itävalta-Unkarin vallan aikaan kotiseudullaan Transsilvaniassa aktiivina kansallisen romanialaisen liikkeen, Romanian kansallinen puolue, aktiivina. Tällöin Unkarin viranomaiset vangitsivat hänet. Hän joutui ennen Transsilvanian siirtymistä osaksi Romaniaa olemaan pakolaisuudessa silloisen Romanian puolella. Ammatillisesti Goga oli aktiivi runoilija, näytelmäkirjailija ja lehtimies. Silloinen Unkarin kuningaskunta tuomitsi hänet poissaolevana kuolemaan.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Octavian Goga liittyi Romanian armeijaan. Hän taisteli Bulgarian vastaisella Dobrudzhan rintamalla. Romania oli maailmansodan päättyessä voittajien puolella eli Romanian kuningaskunnan alue laajeni Gogan kotiseudun Transsilvanian siirtyessä osaksi Romaniaa. Octavian Goga osallistui itse Romanian kansallisen neuvoston jäsenenä Pariisissa käytyihin rauhanneuvotteluihin, jossa Trianonin rauhassa sovittiin Unkarin ja Romanian välinen raja. Goga siirtyi sodan jälkeen kenraali Alexandru Averescu johtaman Romanian kansanpuolueeseen. 1920-luvulla Goga oli ministerinä useissa hallituksissa, kulttuuriministerinä 1919, valtiosihteerinä 1920 ja sisäministerinä 1926. Tällöin kenraali Averescu toimi hallitusten pääministerinä.

Kohti Romanian poliittista kärkeä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välirikko marsalkka Averescun kanssa 1930-luvun alussa sai hänet liittoutumaan äärioikeistolaisen A. C. Cuzan kanssa ja perustamaan äärioikeistolaisen Romanian kansallis-kristillisen puolueen. Octavian Goga joutui joulukuussa 1937 osaksi kuningas Kaarle II:n poliittista peliä, jolla hän yritti lisätä omaa valtaansa. Joulukuun 1937 parlamenttivaaleissa Dinu Brătianun johtamat liberaalit olivat suurin puolue, mutta menettivät pääministeripuolueena merkittävästi parlamenttipaikkoja. Toiseksi tuli Iuliu Maniun johtama talonpoikaispuolue ja kolmanneksi Corneliu Zelea Codreanun fascistinen Rautakaarti. Tässä tilanteessa kuningas nimitti pääministeriksi neljänneksi tulleen vajaan 10% kannatuksen saaneen kansallis-kristillisen puolueen johtajan Octavian Gogan 28. joulukuuta 1937 Romanian pääministeriksi.

Goga toteutti välittömästi hallituksessa äärikansallista politiikkaa. Siihen kuului mm. antisemitisten lakien säätäminen. Tammikuun 12. 1938 säädetyllä lailla 250 000 Romanian juutalaiselta riisuttiin Romanian kansalaisuus. Tämä koski kolmasosaa Romanian koko juutalaisväestöstä. Toisaalta Goga pyrki hallituksen toimillaan vähentämään Rautakaartin kannatusta Romanian kansan keskuudessa. Gogan ja Cuzan johtama puolue yritti kilpailla toimillaan Codreanun Rautakaartin kanssa. Gogan hallituksessa sotaministerinä aloitti kenraali Ion Antonescu, tuleva Romanian toisen maailmansodan ajan diktaattori. Gogan hallitus ajautui hyvin nopeasti ristiriitoihin hallituksen ulkopuolelle jääneiden puolueiden kanssa. Tässä tilanteessa Goga ja Codreanu hakivat ratkaisua tulehtuneeseen tilanteeseen ja neuvottelivat 8. helmikuuta sopien suunnitteilla olevia pikaisia uusia parlamenttivaaleja varten antisemitistisen rintaman perustamisesta. Kuningas Kaarle näki tällaiset polittiset ratkaisut uhkana omille diktatoorisille tavotteille ja erotti Gogan hallituksen 10. helmikuuta 1938. Lisäksi kuningas asetti sotatilalait voimaan, asetti vuonna 1923 säädetyn perustuslain uusittavaksi ja nimitti patriarkka Miron Cristean pääministeriksi. Nämä toimet aikaansaivat sen, että kuningas Kaarle oli saanut uusitun perustuslain pohjalta diktatooriset valtuudet.

Ura runoilijana ja kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanian postilaitos julkaisi sodan aikana runoilijana ja näytelmäkirjailijana tunnetusta Octavian Gogasta postimerkin. Lisämaksullisella postimerkillä kerättiin rahaa Gogan synnyinseudun Transsilvanian romanialaispakolaisille, kun Wienin toinen välitystuomio määräsi Romanian luovuttamaan pohjoisosan Transsilvaniaa Unkarin kuningaskunnalle. Osa alueen romanialaisista siirtyi jäljelle jääneeseen Romanian kuningaskuntaan.

Omalla runoilija- ja näytelmäkirjailijauransa tunnustuksena hänet nimitettiin vuonna 1920 Romanian Akatemian jäseneksi, Vuonna 1924 hänet palkittiin Romanian kansallisella kirjallisuuspalkinnolla. Vuonna 1932 Clujn yliopisto nimitti yliopiston kunniatohtoriksi. Vuonna 1902 hän osallistui romanialaisen kirjallisuuslehden luomiseen. Hänen ensimmäinen runonsa julkaistiin vuonna 1905. Octavian Goga toimi myös kääntäjänä. Hän käänsi mm. unkarilaisia Imre Madáchia ja Sándor Petőfiä ja myös Adolf Hitlerin Mein Kampfia.

Eronsa jälkeen pääministeriydestä Goga vetäytyi Transsilvaniaan Clujin lähelle Ciuceaan, josta hän oli ostanut linnan. Hän sai 5. toukokuuta 1938 eli vajaa kolme kuukautta pääministeriyden jälkeen keuhkokuumeen ja kuoli kaksi päivää sen jälkeen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Richard S. Levy: Antisemitism: A Historical Encyclopedia of Prejudice and Persecution, Nide 1, s. 278-279. Santa Barbara, California: ABC CLIO, 2005. ISBN 1-85109-439-3. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)