Brutopia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Brutopia on Aku Ankka -sarjakuvissa esiintyvä kuvitteellinen valtio. Carl Barks esitteli Neuvostoliittoa parodioivan maan ensi kertaa vuonna 1957 ilmestyneessä tarinassa Kylmä kauppa (A Cold Bargain). Tarinassa esiintyvä brutopialainen muistuttaa karikatyrisoitua Nikita Hruštšovia, Neuvostoliiton tuolloista johtajaa – joskin Barks kielsi myöhemmin yhteyden ja luonnehti hahmoa ”yhdistelmäksi vallanhaluisia asekauppiaita monista äänekkäistä valtioista”.[1]

Kylmän kaupan liittyminen politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin oli epätyypillistä Barksille. Carl Barksin koottujen toimittaja Geoffrey Blum on verrannut Barksin Brutopiaa Walt Kellyn saman aikakauden Pogo-sarjakuvaan, jossa myös esiintyy Hruštšov-karikatyyri. Barksin sarjakuva ei kuitenkaan joutunut julkaisukieltoon, niin kuin Pogolle kävi mauttomaksi katsotun parodiansa vuoksi Japanissa ja Kanadassa.[1] Brutopian nimi on yhdistelmä sanoista brutaali ja utopia.

Barksin jälkeen Brutopia on esiintynyt myös muiden piirtäjien tarinoissa.

Brutopia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brutopian sijainnista ei ole virallista selvyyttä. Brutopiaa omissa Ankka-tarinoissaan useasti käyttänyt Don Rosa on esittänyt tulkinnan, jonka mukaan valtio kattaa suunnilleen Venäjän itäisimmän kolmanneksen.[2] Tämä tarkoittaisi käytännössä koko Venäjän kaukoitää: Sahan tasavaltaa sekä sen etelä- ja itäpuolisia alueita. Rosan tarinassa Temppeliherrojen kätketty kruunu Ankat poikkeavat A. E. Nordenskiöldin vanhaa talvimajaa etsiessään Brutopian maaperällä, Tšukotkassa Pohjoisen jäämeren rannalla. Alueella on Roope Ankan mukaan useita salaisia sotilastukikohtia, ja Ankat pelastuvatkin vain täpärästi brutopialaisen hävittäjälaivan tykkitulelta.[3]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brutopia ei kaihda keinoja havitellessaan omia etujaan tai jopa maailmanvaltaa. Kylmässä kaupassa Brutopia ja Roope Ankka kilpailevat ”maailman harvinaisimmasta alkuaineesta”, bombastiumista, josta Brutopia toivoo saavansa energiaa maan sähköistämiseen. Huutokaupassa Brutopian edustaja tarjoaa bombastiumpallosta biljoona dollaria sekä maan kaikki viisi tiskiallasta. Roope kuitenkin voittaa tarjouksen biljoonalla dollarilla ja kuudella tiskialtaalla. Brutopialaiset onnistuvat lopulta varastamaan bombastiumin kätköpaikalle johtavat koordinaatit pakkokeinoin, mutta luopuvat tavoitteesta kun yllättäen selviää, ettei bombastiumista ole kuin jäätelön raaka-aineeksi – eikä ”Brutopian onnellinen kansa” syö jäätelöä.[4]

Barksin tarinassa Yksin rämemetsässä Brutopian konsuli varastaa ankkalinnalaisen keksijän luoman aivopesukoneen. Hän arvelee kauppaavansa sen hallitukselleen hyvään hintaan, sillä Brutopian työministeri tarvitsisi laitteen pakottaakseen työläiset suolakaivoksiin ja estääkseen heitä karkailemasta. Koneen varastanut konsuli päätyy kuitenkin yrittämään yksinäistä maailmanvalloitusta pelätessään, että lopulta hänen oma hallituksensa aivopesisi myös hänet koneen avulla.[5]

Rosan tarinassa Nokkadamuksen kirous taivaalta putoaa brutopialainen tekokuu.[6]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosan tarinassa Hakkaa päälle! kuullaan katkelma brutopiankielisestä puhelinkeskustelusta: ”Shlogbrow rungshta moolahski glomski!” (suomennoksessa ”Vaanšud shiak sunak puršud gitšud djenak deenak mešud!”).[7] Toisaalta Temppeliherrojen kätketyssä kruunussa brutopialaishävittäjä käskee Ankkoja antautumaan venäjänkielisellä komennolla.[8]

Valtion tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barksin tarinoissa esiintyy kaksi mahdollista Brutopian valtion tunnusta. Kylmässä kaupassa sukellusveneen kylkeen on maalattu lippu, jonka kuviona on tikari vaakatasossa.[4] Lipun pohja on sarjakuvan eri julkaisujen yhteydessä väritetty keltaiseksi tai punaiseksi. Tarinassa Yksin rämemetsässä nähdään Brutopian konsulaatti Ankkalinnassa. Sen ovenpielissä on soikeat tunnukset, joihin on kuvattuna vasara ja kahle.[5] Ne muistuttavat Neuvostoliiton sirppiä ja vasaraa.[1]

”Howardin Brutopia”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2006 australialainen oppositiojohtaja Kevin Rudd arvosteli kolumnissaan ”Howard's Brutopia” silloista John Howardin johtamaa oikeistohallitusta muun muassa markkinavetoisuudesta. Ruddin mukaan monet brittikonservatiivit kuten Michael Oakeshott ovat varoittaneet valvomattomien markkinavoimien ”brutopiasta”.[9] Seuraavan vuoden helmikuussa valtiovarainministeri Peter Costello pilkkasi Ruddin sanavalintaa parlamentissa: ”On esitetty jonkin verran arvailuja siitä, mikä on brutopia. Voin nyt varmuudella ilmoittaa teille, että Brutopia on kuvitteellinen valtio, joka esiintyy useissa Aku Ankka -tarinoissa. – – Australian biljoonatalouden hoito vaatii kokemusta ja omistautumista – eikä analyysi löydy Aku Ankka -sarjakuvista. Kyse on paljon vakavammista asioista.”[10] Pilkasta huolimatta Ruddin johtama Australian työväenpuolue voitti marraskuun 2007 parlamenttivaalit ja Rudd nousi Australian pääministeriksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Blum, Geoffrey: Kylmä sota, lämmin sydän. Teoksessa Barks, Carl: Carl Barksin kootut, osa XV, s. 261–262. Helsinki: Sanoma Magazines Finland, 2008. ISBN 978-951-32-2230-7.
  2. Rosa, Don: DCML digest #883 4.4.2002. Disney Comics Mailing List. Viitattu 3.4.2008. (englanniksi)
  3. Rosa, Don: ”Temppeliherrojen kätketty kruunu”, Temppeliherrojen kätketty kruunu ja muita Don Rosan parhaita, s. 7–34. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1192-4.
  4. a b Barks, Carl: ”Kylmä kauppa”, Aku Ankan juhlasarjat 6, s. 62–88. Helsinki: Helsinki Media, 1996. ISBN 951-32-0095-7.
  5. a b Barks, Carl: ”Yksin rämemetsässä”, Aku Ankan juhlasarjat 4, s. 143–166. 3. painos 1996. Helsinki: Helsinki Media, 1994. ISBN 951-875-706-2.
  6. Rosa, Don: ”Nokkadamuksen kirous”, Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita, s. 145–154. Helsinki: Helsinki Media, 1999. ISBN 951-32-0702-1.
  7. ”Hakkaa päälle!” Aku Ankka, 3.1.2001, nro 1, s. 3–14. Helsinki: Helsinki Media. ISSN 0355-2101.
  8. Rosa, Don: DCML digest #706 20.10.2001. Disney Comics Mailing List. Viitattu 3.4.2008. (englanniksi)
  9. Rudd, Kevin: Howard's Brutopia: The battle of ideas in Australian politics. The Monthly, Marraskuu 2006. Black Inc. ISSN 1832-3421. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.4.2008. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Hartcher, Peter: Of all the figures, look to the money. The Sydney Morning Herald, 9.2.2007. Fairfax Media. ISSN 0312-6315. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.4.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sigvald Grøsfjeld: Brutopia (Arkistoitu – Internet Archive). Who’s Who in Duckburg. (englanniksi)