Brunstadin kristillinen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brunstadin kristillinen kirkko
Suuntautuminen evankelikalismi
Kirkkokunta tunnustuskuntiin sitoutumaton
Perustettu 1905
Johtaja Kåre Johan Smith
Jäseniä yli 20 000
Aiheesta muualla
Sivusto
BCC:n konferenssikeskus Norjassa

Brunstadin kristillinen kirkko[1] tai seurakunta[2], (tai) Brunstad Christian Church (lyhenne BCC) tai aikaisemmin Kristillinen seurakunta, Den Kristelige Menighet (lyhenne DKM) on norjalaisen laivaston aliupseerin ja maallikkosaarnaajan Johan Oscar Smithin (1871–1943) toiminnasta alkanut maailmanlaajuinen kristillinen uskonyhteisö. Se on tunnettu myös nimellä Smithin ystävät.

Liike käyttää nimeä BCC kansainvälisestä uskonyhteisöstään ja siihen liittyvistä eri maiden seurakunnista sekä 2021 perustetusta keskusjärjestöstä, BCC-liitosta. Suomeen liike saapui 1960-luvun lopussa, ja se on nykyisin yleishyödyllinen yhdistys nimeltä BCC-Suomi ry.[3]

Uskonyhteisöllä on Norjassa noin 9 000 jäsentä noin 20 paikallisseurakunnassa. Jäseniä on maailmanlaajuisesti noin 25 000, Suomessa muutama sata.[1] Toimintaa ja seurakuntia on noin 50 maassa.[4]

Seurakunnan juuret pohjautuvat samaan karismaattiseen perinteeseen kuin helluntaiherätyksen, josta se kuitenkin eroaa monin tavoin.

Seurakunta omistaa Norjassa Oslofjord Convention Center -konferenssikeskuksen,[1] jossa se pitää mm. kesäkokouksensa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikkeen norjalainen perustaja Johan O. Smith.

Johan O. Smith luonnehti oman elämäntehtävänsä olleen ihmisten johtamista henkilökohtaiseen elämään Kristuksen kanssa, ja ettei hän ollut ikinä pyrkinyt perustamaan mahdollisimman suurta seurakuntaa, vaan sen sijaan johtamaan yksilöitä elämään opetuslapsen elämää.

Smith kääntyi vahtivuorossa merivoimien aluksella 1898. Hänen seuraavina vuosina saamansa ymmärrys Raamatusta loi pohjan uskonyhteisön opille. Hän keskusteli ihmisten kanssa, ja vähitellen Norjassa syntyi liikkeen ystäväjoukkoja eripuolille, erityisesti rannikkokaupunkeihin. 1930-luvulla liike levisi Ruotsiin ja Tanskaan ja sittemmin maailmanlaajuiseksi.

Ensimmäinen 250 hengen kokoussali rakennettiin Horteniin 1922. 1956 ostettiin Melsomvikista entinen pientila, jonne rakennettiin kokoussali, pystytettiin muutamia muualta purettuja parakkeja ja alettiin pitää kansainvälisiä konferensseja. Kesäisin pääosa tulijoista majoittui telttoihin. Kiinteistön ostaminen edellytti myös yhdistykseksi järjestäytymistä, jonka nimeksi tuli DKM, Den Kristelige Menighet.

Teologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BCC:n teologia perustuu Raamattuun, erityisesti Uuteen testamenttiin, ja se voidaan luokitella kristillis-konservatiiviseksi. 2021 BCC julkaisi noin satasivuisen kuvauksen teologiastaan nimellä Trosgrunnlag.[5]

Uskon perusasioita ovat usko Jeesukseen Jumalan poikana, Pyhään Henkeen, syntien anteeksisaamiseen, lihassa asuvan synnin voittamiseen, kasteeseen ja ehtoolliseen.

Pikkulapsia ei kasteta, ainoastaan riittävän varttuneita uskovia. Konfirmaatiota ei ole, useimmat paikallisseurakunnat antavat rippikouluikäisille raamattuopetuksen nimellä ”johdantoa uskon perusteisiin.

BCC uskoo, että kukaan ei pelastuisi ilman Jeesuksen sovitusuhria. Jeesus syntyi tavallisena ihmisenä, jolla oli Jumalan tahdon vastainen oma tahto kuten muillakin ihmisillä, mutta hänellä oli Pyhä Henki syntymästään asti. Hän ei ikinä tehnyt tehnyt syntiä, eikä siis ole syntinen. Valitsemalla aina Jumalan tahdon noudattamisen omansa sijasta Jeesus tuli osalliseksi jumalallisesta luonnosta. Hänen ylösnousemuksensa kuolleista osoittaa, ettei hän ollut ikinä tehnyt syntiä. Jeesuksen seuraaminen tässä kehityksessä on BCC:n keskeisiä oppeja. BCC uskoo, että ihminen voi sovitetuksi tultuaan Pyhän Hengen voiman avulla seurata Jeesusta.

BCC ei katso, etteivät heidän yhteisönsä ulkopuoliset tai sen jättäneet uskovat voisi pelastua, eikä myöskään, että heidän yhteisönsä jäsenet pelastuisivat automaattisesti.

Seurakuntaelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisseurakunnilla on yleensä kokous sunnuntaisin. Lisäksi on nuortenkokouksia ja pyhäkoulu lapsille. Tämän lisäksi on paikallisseurakunnan tarpeiden ja voimavarojen mukaan monipuolista toimintaa lapsille ja nuorille, sekä talkoita, retkiä jne.

Tavallisten kokousten rakenne on kaikissa paikallisseurakunnissa samantapainen. BCC uskoo Pyhän Hengen vaikutuksiin eri jäsenissä, myös kokouksissa, ja kaikilla jäsenillä onkin mahdollisuus antaa oma panoksensa niissä. Kokouksen mittaan saattaakin parikymmentä jäsentä osallistua puhein, lauluin tai todistuksin.

Konferenssisali täynnä ihmisiä

BCC järjestää säännöllisiä konferensseiksi kutsuttuja kansainvälisiä kokoontumisia Oslofjord Convention Centerissä. Paikallisseurakuntien kokoussalit ovat vailla uskonnollisia symboleja, ja niitä voi ennemmin luonnehtia toimintakeskuksiksi kuin kokoussaleiksi saati kirkoiksi, koska tilat suunnitellaan lasten ja nuorten toiminta mielessä pitäen.

Lasten ja naisten asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BCC uskoo Raamatun sanaan, että ”lapset ovat Herran lahja”. Perhesuunnittelua ei ohjata mitenkään, mutta osassa perheitä lasten määrä on paljonkin tavanomaista suurempi. BCC:n jäsenet valitsevat itsenäisesti puolisonsa, perheensä koon, koulutuksensa, pukeutumisensa jne.

BCC katsoo, että molemmat sukupuolet ovat Jumalan edessä samanarvoiset. Johan O. Smith oli kirjallisen tuotantonsa ja aikalaiskuvausten perusteella aikaansa edellä käsityksessään naisten asemasta. Hän vastusti kaikkea yhteiskunnassa esiintynyttä sortoa eikä hyväksynyt naistenkaan alistamista yhteiskunnassa eikä kristillisissä piireissä. Smith huomautti myös, että Paavalin kirjeistä näemme, että tällä oli naispuolisia työtovereita, eikä siis nähnyt siinä mitään ihmeellistä. Hänen käsityksensä mukaan monessa seurakunnassa oli naisia, joilla oli eniten hengellistä näkemystä ja viisautta. Hänen veljensä Akselin kuoltua 1919 Dröbakin seurakunnan johtajana toimi jonkin aikaa nainen, Anna Kjärnet.

Lähetystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BCC uskoo Jeesuksen lähetyskäskyyn, ja on siksi harrastanut lähetystyötä alusta asti.

Lähetystyöntekijät ovat perinteisesti olleet Paavalin tavoin teltantekijöitä, toisin sanoen, he ovat tehneet tavallista työtä toimintapaikoillaan sen sijaan, että lähettäjäseurakunta olisi palkannut heidät. Esimerkiksi Johan O. Smith oli ensimmäisen maailmansodan aikana sotalaivalla valvomassa Norjan puolueettomuutta pitkin rannikkoa ja piti kokouksia satamakaupungeissa, joihin laiva pysähtyi. Näin sai alkunsa moni nykyisistä Norjan BCC:n seurakunnista. Tämä lähetystyön muoto on myös johtanut monen yrityksen perustamiseen lähetystyön kohdemaassa, ja näin on luotu lähetystyön taloudellinen pohja. Nykyisin lähetystyö on suurelta osin siirtynyt digitaaliseen ulottuvuuteen.

Lähetystyö on suuntautunut eri vuosikymmeninä seuraavasti: 1930 luvulla Skandinavia, 1950-luvulla Eurooppa, 1960-luvulla Itä-Eurooppa, USA, Kanada, 1970-luvulla Etelä-Amerikka, Australia, Afrikka, Intia, Suomi, 1980-luvulla Kiina, Neuvostoliitto, Indonesia, Israel, Yhdistyneet Arabitasavallat ym.

Humanitäärinen työ on myös ollut BCC:n perinteinen työmuoto. Saksassa toiminut lähetyskeskus välitti vuosikymmenet materiaaliapua ja kristillistä kirjallisuutta kymmeniin tuhansiin osoitteisiin viidessä maanosassa Afrikkaan, Itä-Eurooppaan, Neuvostoliittoon ja Venäjälle sekä Etelä-Amerikkaan. Monin paikoin on myös tuettu paikallisten yritysten perustamista "social entrepreneurship" -periaatteella. Uudempina aikoina on lähetetty merkittävää materiaalista ja työvoima-apua eri puolille maailmaa.

BCC aloitti oman televisiokanavan lähetysmuotona 1998. 2010 alkaen BCC:llä on ollut oma sisäinen kanavansa Brunstad-TV, joka lähettää pääosin itse tuotettua ohjelmaa päivittäin koko Eurooppaan, Lähi-itään ja Pohjois-Amerikkaan. Verkossa toimii viidelletoista kielelle käännetty lähetysverkko. 2020 mediatoiminta siirtyi omaan säätiöönsä BCC Media Foundationiin, joka on osa BCC-liittoa. BCC Media tuottaa muun muassa videoita, jotka ovat vapaasti saatavilla, ja tekeillä on raamattuaiheinen videopeli.

YEP eli Youth Exchange Program on BCC:n kansainvälinen nuorisonvaihto-ohjelma 18–25-vuotiaille BCC-seurakuntiin kuuluville nuorille eri maanosissa. Tarkoituksena on lisätä seurakunnan uskon perusteiden tuntemusta, antaa raamattuopetusta ja valmennusta lähetystyöhön ja seurakuntaelämään, opettaa norjan kieltä ja kulttuuria sekä järjestää mahdollisuus vapaaehtoistyöhön.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BCC:n johto on kaksiosainen, johtajisto ja edustajisto. Johtajisto vastaa seurakunnan teologiasta ja julistuksesta, edustajisto vastaa käytännöllisistä, taloudellisista ja juridisista sekä muista johtajistolle kuulumattomista kysymyksistä. Edustajisto koostuu BCC paikallisseurakuntien siihen valitsemista henkilöistä.

Suhde muuhun Kristinuskoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Johan O. Smith kääntyi 27-vuotiaana, hän alkoi käydä erilaisissa kristillisissä seurakunnissa löytämättä kuitenkaan ihmisiä, jotka olisivat jakaneet hänen käsityksensä raamatullisista kysymyksistä. Vuoden 1910 vaiheilla hän teki yhteistyötä helluntailiikkeen Thomas Ball Barrattin kanssa, mutta oli eri mieltä osasta tämän julistusta, erityisesti tuolloin vallalla ollut käsityksestä, että synnin ruumis otettaisiin Hengen kasteen yhteydessä pois, mistä käsityksestä helluntailiike myöhemmin luopuikin. Etääntymisestä huolimatta nämä kaksi säilyttivät hyvät välit. Vähitellen välit kuitenkin kärjistyivät Barrattin kehotettua kaikkia kristittyjä ystäviä nousemaan taisteluun J. O. Smithin edustamaa hengellistä rikkaruohoa vastaan. Tämän jälkeen kristitty Norjaselvennä kirjoitti samansävyisiä kirjoja ja artikkeleita. Vielä vuonna 1990 Norjan kirkon piispa Håkon E. Andersen kielsi BCC:ltä paikallisen kirkon käyttämisen hautajaisiin. 2000-luvun mittaan BCC:n ja muiden kristillisten organisaatioiden välit ovat Norjassa lähentyneet, ja 2021 BCC hyväksyttiin Norjan Kristillisen Neuvoston täysjäseneksi.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aina 1990-luvulle asti BCC:hen kohdistuneen teologisen arvostelun ytimenä oli väärinkäsitys siitä, että BCC julistaisi, ettei Jeesuksen sovitustyö riitä, ja että kristittyjen tulisi itse osallistua sovitukseensa. Monet ovat myös luulleet, että BCC:n käsitys siitä, että Jeesuksella oli ihmisluonto, olisi merkinnyt hänen olleen syntinen ja kieltänyt Jeesuksen jumalallisuuden.

1990-luvun alussa noin 450 jäsentä jätti BCC:n pääasiassa siksi, etteivät he hyväksyneet siihenastisen johtajan seuraajaa. Jotkut harvat poislähteneistä ovat arvostelleet BCC:tä. BCC on myös ollut 2010-luvulla paljon julkisuudessa kahden sen merkittävän jäsenen väitettyjen taloudellisten väärinkäytösten vuoksi. Norjan poliisin talousrikososasto Økokrim tutki asiaa julkisuudelta salassa kahden vuoden ajan ja luopui 2020 syytteiden nostamisesta todisteiden puutteessa, tutkinnassa käytiin lävitse 8400 sivua dokumentteja ja kuulusteltiin lukuisia henkilöitä. Norjan yleisradion NRK:n tutkivan journalismin yksikkö Brennpunkt esitti 2020 BCC:tä koskevan dokumentin sarjassaan "Guds utvalde", joka esitti väitteitä BCC:n taloudellisista väärinkäytöksistä. BCC:n ulkopuolinen kirjailija ja lehtimies Dag Christensen kirjoitti ohjelmasta ja sen taustalla olevista tapahtumista kirjan [6], joka ilmestyi 2023. YLE:n MOT esitti 2023 jaksossaan "Jumalan siunaamat rahat" samansuuntaisia väitteitä kuin Brennpunkt.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jyri Hänninen: Salaiset asiakirjat paljastavat: Pieni kirkko siirsi kymmeniä miljoonia euroja jäseniensä varoja veroparatiisin 13.11.2023. Yle.fi, uutiset. Viitattu 13.11.2023.
  2. Brummer, Erkki: BCC Suomi ry:n kotisivut 10.11.2023. BCC Suomi ry. Viitattu 15.11.2023.
  3. BCC-Suomi ry
  4. Oversikt over BCCs menigheter (Luettelo maista jossa on paikallisseurakunta) bcc.no. Viitattu 13.11.2023. norja
  5. Trosgrunnlag (PDF) bcc.no. Viitattu 13.11.2023. norja
  6. Dag Christensen: Ytringskamp eller statsfinansiert mobbing?. Et innblikk i medienes arbeid og holdninger til ytrings- og religionsfrihet, med særlig fokus på NRK Brennpunkt. Norja: Kyros Forlag AS, 2023. ISBN ISBN 978-82-693429-0-1. Norja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]