Bartolomeos I
| Bartolomeos I | |
|---|---|
.jpeg) Patriarkka Bartolomeos I vuonna 2018 |
|
 Ekumeeninen patriarkka |
|
|
22. lokakuuta 1991–
|
|
| Edeltäjä | Demetrios I |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Dimitrios Arhondonis |
| Syntynyt | 29. helmikuuta 1940 Imbros, Turkki |
| Kansalaisuus |
turkkilainen |
| Tiedot | |
| Uskonto | Ortodoksinen kirkko |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.patriarchate.org/biography.html | |
Bartolomeos (syntyjään Δημήτριος Αρχοντώνης, Dimítrios Archontónis, s. 29. helmikuuta 1940 Imbros, Turkki) on Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispa, ekumeeninen patriarkka. Bartolomeos on 270. patriarkka noin 2000 vuotta vanhassa ortodoksisessa kirkossa. Konstantinopolin patriarkaatin keskus on Turkin Istanbulissa.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bartolomeos syntyi Imbroksen saarella (turk. Gökçeada), joka sijaitsee Turkin puoleisella Aigeianmeren rannikolla. Bartolomeos on Turkin kansalainen mutta etnisesti turkinkreikkalainen. Hän puhuu kreikkaa, turkkia, latinaa, ranskaa, italiaa, englantia, saksaa ja muinaiskreikkaa.
Kirkolliset vihkimykset ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dimitrios Arhondoris vihittiin 1961 munkiksi ja diakoniksi ja sai kirkolliseksi nimekseen Bartolomeos. Hän valmistui Istanbulin edustalla olevalla Halkin saarella sijainneesta teologisesta koulusta vuonna 1963 ja suoritti sen jälkeen kaksivuotisen asevelvollisuuden asevoimissa.
Vuosina 1963–1968 Bartolomeos opiskeli Roomassa sijaitsevassa katolisen kirkon orientaalisessa instituutissa sekä Sveitsissä Geneven lähellä Celignyssä sijaitsevasa Kirkkojen maailmanneuvoston ylläpitämässä Bosseyn Ekumeenisessa Instituutissa ja Saksassa Münchenin yliopistossa erikoisalanaan kanoniset lait. Tohtorinväitöksensä hän teki Rooman paavillisessa orientaalisessa instituutissa Gregoriaaniseen yliopistoon aiheesta ”Pyhien kanonien kodifiointi ja kanoniset instituutiot ortodoksisessa kirkossa”.
Vuonna 1968 Bartolomeos palasi Halkin saaren teologiseen kouluun ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna. Samalla hän sai munkeille kuuluvan arkkimandriitan arvonimen. Piispaksi hänet vihittiin nimellä Filadelfian piispa vuonna 1973. Vuonna 1990 hänestä tuli Khalkedonin metropoliitta ja samalla Konstantinopolin patriarkaatin toimiston johtaja. Pyhän Synodin jäsen hän on ollut vuodesta 1974.
Patriarkkana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Demetrios I kuoli lokakuussa 1991, valittiin metropoliitta Bartolomeos yksimielisesti uudeksi Ekumeeniseksi patriarkaksi.[1] Hänet asetettiin virkaansa 2. marraskuuta 1991.
Patriarkka Bartolomeos on kunnostautunut kansainvälisissä kysymyksissä ja hän on toiminut välittäjänä islamilaisen maailman (Turkki) ja läntisen maailman (EU) välissä sekä Turkin ja Kreikan välisissä suhteissa. Hänet tunnetaan myös aktiivisuudestaan ympäristökysymyksissä, minkä vuoksi häntä on kutsuttu lempinimellä "Vihreä Patriarkka".[2][3]
Bartolomeos osallistui paavi Franciscuksen virkaanastumismessuun maaliskuussa 2013. Tämä oli ensimmäinen kerta vuoden 1054 (ks. suuri skisma) jälkeen, kun Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka otti osaa Rooman piispan virkaanastujaisiin.[4]
Vuonna 2019 Bartolomeos allekirjoitti tomosin, jolla tunnustettiin vasta perustettu Ukrainan ortodoksinen kirkko patriarkaatin alaiseksi autokefaliseksi kirkkokunnaksi.[5] Tämä aiheutti närää Moskovassa ja Moskovan patriarkka Kirill katkaisi ehtoollisyhteyden Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa toimivien kirkkokuntien kanssa.[6]
Toukokuussa 2022 Bartolomeos hyväksyi Serbian ortodoksisesta kirkosta eronneen Makedonian ortodoksisen kirkon autokefalian.[7]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bartolomeoksella on lukuisia kunniatohtorin arvonimiä useissa yliopistoissa muun muassa Ateenan yliopiston teologisessa koulussa ja Moskovan teologisessa akatemiassa. Yhdysvaltojen kongressi myönsi hänelle vuonna 1997 kultaisen mitalinsa.[8]
Kultaisen taljan ritarikunta (Georgia, 2007)[9]
Georgian kotkan ritarikunta (Georgia, Bagrationit, 2011)[10]
Vapauden ritarikunta (Ukraina, 2013)[11]
Valkoisen kaksoiristin ritarikunta (Slovakia, 2013)[12]
Ansioritarikunta (Ukraina, 2019)[13]
_ribbon_bar.svg){kind=small}
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paavi Franciscus ja patriarkka Bartolomeos Pyhän haudan kirkossa.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko ja Bartolomeos allekirjoittavat pöytäkirjan Ukrainan ortodoksisen kirkon perustamiskokouksen jälkeen.
Bartolomeos ja Fidel Castro kuvattuna kuubalaisen ortodoksisen kirkon mosaikissa.
Bartolomeoksen saama kongressin kultamitali
Bartolomeos kuvattu ukrainalaisessa juhlarahassa
.JPG)
.jpg)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bartholomew I | Biography & Facts 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Marlise Simons: Orthodox Leader Deepens Progressive Stance on Environment The New York Times. 3.12.2012. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ THE GREEN PATRIARCH: Ecumenical Patriarch Bartholomew As a Pioneer of Ecological Change (pdf) 2007. The International Journal of Environmental Studies. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Orthodox patriarch to attend Pope Francis' investiture USA TODAY. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Patriarch Bartholomew signs Tomos of autocephaly of Orthodox Church of Ukraine 5.1.2019. Religious Information Service of Ukraine. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Venäjän ortodoksinen kirkko katkaisee yhteydet Konstantinopolin patriarkkaan – Venäjä ei sulata Ukrainan ortodoksisen kirkon itsenäistä asemaa Yle Uutiset. 15.10.2018. Viitattu 18.8.2022.
- ↑ Phanar: Yes to the recognition, no to "Macedonia" for the Archdiocese of Ohrid 9.5.2022. Orthodox Times. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Congressional Gold Medal Recipients 2022. US House of Representatives: History, Art & Archives. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Патриарх Константинопольский Варфоломей награжден орденом «Золотое руно» - высшим орденом Грузии для иностранных граждан 15.10.2007. Патриархия.ru. Viitattu 18.8.2022. (venäjäksi)
- ↑ The Patriarch of Constantinople Decorated by the Head of the Royal House of Georgia 2011. Royal House of Georgia. Arkistoitu 2013. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Янукович нагородив патріарха Варфоломія орденом Свободи 27.7.2013. ukranews.com. Viitattu 18.8.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Prezident I. Gašparovič udelil Bartolomejovi I. Rad bieleho dvojkríža Teraz.sk. 27.5.2013. Viitattu 18.8.2022. (slovakiksi)
- ↑ President presents high state award to Ecumenical Patriarch Bartholomew 7.1.2019. Interfax-Ukraine. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patriarkka Bartolomeos I / Ortodoksi.net
- Ekumeeninen patriarkaatti (engl.)
- Henkilökuva Bartolomeuksesta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Gregoriaaninen yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
| Edeltäjä: Demetrios I |
Konstantinopolin patriarkka |
Seuraaja: - |
| ||||||||||||||||||
