Börje Brotell
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei johdantoa, lyhyitä muutaman virkkeen kappaleita. |
| Börje Bror Brotell | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1922 Turku |
| Kuollut | 6. joulukuuta 2009 (87 vuotta) Turku |
| Ammatti | Toimitusjohtaja |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Saksa 1941–1943 |
| Palvelusvuodet | 1939–1947 |
| Taistelut ja sodat | |
| Sotilasarvo | luutnantti |
| Kunniamerkit | Panssarintuhoojan merkki, 3. luokan Vapaudenristi |
Börje Bror Brotell (3. helmikuuta 1922 Turku – 6. joulukuuta 2009 Turku) oli suomalainen Waffen SS-sotilas ja jatkosodan panssariässä.[1]
Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brotell liittyi talvisotaan vapaaehtoisena ollessaan 17-vuotias. Hän toimi suojeluskunnan lähettinä.
Waffen-SS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brotell liittyi Insinööritoimisto Rataksen kautta Saksaan suomalaiseen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonaan, joka oli osa moottoroitua SS-divisioona Wikingia. Brotell kuului pataljoonan ensimmäiseen komppaniaan ja toimi konekiväärimiehenä aseenaan MG-42.[2] Brotell haavoittui Kaukasuksella elokuun 15. päivänä vuonna 1942. Räjähtävä luoti osui oikeaan reiteen. Hänet kuljetettiin hoitoon Puolan kautta Itävaltaan. Toipumislomalla hän oli Suomessa. Brotell palasi Saksaan SS-Junkerschuleen Bad Tölziin, jossa hän sai upseerikoulutuksen. Koulutus keskeytyi, kun marsalkka Mannerheim kutsui miehet takaisin Suomeen. Vuoden 1943 lokakuussa Brotell liittyi kenraalimajuri Ruben Laguksen panssaridivisioonan vasta perustettuun rynnäkkötykkipataljoonaan.
Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brotell tuhosi virallisesti 11 vihollisen vaunua Tali–Ihantalan taistelussa ja neljä varmistamatonta vaunuta. Brotell onkin tuloksellaan menestynein suomalainen vaununjohtaja.
Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodan jälkeen Valpo mustamaalasi Brotellia ja sai osan muista Waffen-SS veteraaneista uskomaan tämän olevan ilmiantaja saksalaismielistä vastarintaliikettä vastaan. Valpo myös epäili Brotellin kuuluvan SD:hen, mutta se ei saanut asialle näyttöä. Valpo myös määräsi erottamaan Brotellin huoltoupseerin virasta, koska vanhat SS-miehet, eivät saaneet toimia sodan jälkeen valtion viroissa. Brotell oli töissä ostajana Wärtsilässä vuoteen 1968. Vuonna 1970 hän perusti oman liikeyrityksen, joka toi maahan teknokemiallisia tuotteita. Suurimmat asiakkaat olivat telakat ja Neste. Brotell johti yritystään aina eläkeikään saakka.
Vuonna 1948 Brotell pelasi yhden SM-sarjaottelun Turun Palloseurassa.[3]
1994 Brotell valittiin Panssarikillan kunniapuheenjohtajaksi.
Muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ps.531-10 Bubi Sturmgeschütz 40 G -rynnäkkötykki, jolla Brotell tuhosi jatkosodan ratkaisutaisteluissa kesällä 1944 eniten vihollisen vaunuja on esillä Panssariprikaatissa Panssarijääkärikomppanian edessä.
Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden 2006 elokuvassa Tali-Ihantala 1944 Brotellia näyttelee Christian Sandström
- Tony Wirtasen ja sarjakuvantekijä Marko Tiaisen tekemä sarjakuva-albumi Sturmiässä – Vänrikki Börje Brotellin tarina on julkaistu 3.10.2016.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Panssariässä on saksalaisen propagandan luoma epävirallinen nimitys, joka mukailee ensimmäisessä maailmansodassa käyttöön otettua lentäjä-ässä -nimitystä, jonka sai viidestä pudotetusta viholliskoneesta. Lentäjä-ässistä: Webster's Encyclopedic Unabridged Dictionaryo of the English Language, hakusana: Ace
- ↑ http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://sut.azurewebsites.net/joulu2013/ss.html
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vertanen, Anu: Rintamalta Ratakadulle. Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945–1948. Suomen historian Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa 28.8.2005. 106 sivua. PDF-verkkoversio
- Achtung (23) N:o 4 1999 Börje Brotell: Tiesin ettei vaunuuni osu, Karl-Erik Ladau muistelee II.
- Achtung (64) N:o 1 2010 SS-Rottenführer Esko Kallio: Päiväkirjan lehtiä 1941–1944 osa 1, Börje Brotell on poissa.
- Wirtanen, Toni & Tiainen, Marko: Sturmiässä : vänrikki Börje Brotellin tarina. Tampere: Revontuli, 2016. ISBN 978-952-6665-63-4.