Tali-Ihantala 1944
| Tali-Ihantala 1944 | |
|---|---|
 Elokuvajuliste |
|
| Ohjaaja | Åke Lindman ja Sakari Kirjavainen |
| Käsikirjoittaja |
Stefan Forss Benedict Zilliacus Esko Salervo |
| Tuottaja | Alf Hemming |
| Säveltäjä | Timo Hietala |
| Kuvaaja | Pauli Sipiläinen |
| Leikkaaja |
Juha Antti-Poika Sakari Kirjavainen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Åke Lindman Film-Production Oy |
| Ensi-ilta |
 7. joulukuuta 2007  18. tammikuuta 2008 |
| Kesto | 117 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 3 200 000 euroa |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Tali-Ihantala 1944 on Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaama elokuva, joka perustuu jatkosodan lopulla käytyyn Talin–Ihantalan taisteluun. Elokuvan kuvaukset alkoivat kesällä 2006 ja jatkuivat seuraavana kesänä kahden päivän ajan. Kuvauksia tehtiin Hattulassa, Hämeenlinnassa, Niinisalossa, Mikkelissä ja Helsingissä.[1] Åke Lindman toivoi elokuvan olevan mahdollisimman todenmukainen ja muistuttavan katsojia suomalaisten sotilaiden tekemistä uhrauksista.
Elokuvan teko jäi Åke Lindmanilta sairastumisen vuoksi kesken ja ohjaaja-leikkaaja Sakari Kirjavainen teki sen valmiiksi.[2][1]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan budjetti oli 3 200 000 euroa, ja se sai 350 000 euroa tuotantotukea Suomen elokuvasäätiöltä. 2 100 000 euroa elokuvan budjetista kerättiin Syväriltä Kannakselle elokuvien tuki ry:n kautta suomalaisilta yrityksiltä, järjestöiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä kansalaisilta. Elokuvassa on yli sata puheroolia ja mukana on ollut satoja avustajia. Elokuvassa ei ole päähenkilöitä, eikä ulkoista fiktiivistä juonta, jossa tosiasioihin perustuvat tapahtumat olisivat vain taustalla. Tali-Ihantalaa voi siis kuvata hyvin dokumentaariseksi elokuvaksi.
Elokuvassa käytettiin aitoja sodanaikaisia T-34/85-panssarivaunuja ja saksalaista, Flug Werk -yrityksen valmistamaa Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjälentokoneen jäljennöstä. Fw 190 oli kuvauksien ajan maalattu lento-osasto Kuhlmeyhin kuuluneen II./JG 54:n komentajan, Erich Rudorfferin nimikkokoneen tunnuksin. Koneen lentokohtaukset kuvattiin Münchenissä.[3][4]
Elokuvaa kuvattiin muun muassa Parolannummen varuskunnassa sekä Niinisalon varuskunnassa ja siihen liittyvällä Pohjankankaan ampuma-alueella. Koeampumalaitos tuki elokuvan tekemistä ampumalla muun muassa trailerissa näkyvän raskaan haupitsin ammunnan (152H38) koeammuntana, koska kyseinen tykkimalli on jo poistunut sotavarustelistoilta eikä sitä voitu antaa muiden ammuttavaksi.
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rauno Ahonen | … | everstiluutnantti Pesonius |
| Frank Biermann | … | lentäjä |
| Mikko Bredenberg | … | kapteeni Carl-Birger Kvikant |
| Riko Eklundh | … | eversti Sven Björkman |
| Marc Gassot | … | kersantti Reino Lehväslaiho |
| Marcus Groth | … | kenraalimajuri Ruben Lagus |
| Johan Hallström | … | vänrikki Thorbjörnsson |
| Kari Hevossaari | … | luutnantti Puhakka |
| Markku Hyvönen | … | korpraali Ville Väisänen |
| Janne Hyytiäinen | … | Ilmavoimien majuri |
| Viggo Idman | … | luutnantti Stig Hästö |
| Olli Ikonen | … | kenraalimajuri Einar Vihma |
| Tapani Kalliomäki | … | majuri Antti Suurkari |
| Jarkko Nyman | … | luutnantti Talvitie |
| Janne Kallioniemi | … | luutnantti Mauri Sartio |
| Kari Ketonen | … | majuri Eero Leppänen |
| Pete Lattu | … | radisti Kärkkäinen |
| Mika Nuojua | … | radisti Haapanen |
| Tommi Liski | … | luutnantti Osmo Mustakallio |
| Jesper Malm | … | luutnantti Orvar Nilsson |
| Taisto Oksanen | … | panssarimajuri Heikki Mikkola |
| Teemu Palosaari | … | ylikersantti Risto Miikki |
| Jukka-Pekka Pentikäinen | … | luutnantti Bertil Torstila |
| Pirkka-Pekka Petelius | … | kenraaliluutnantti Aksel Airo |
| Jukka Puotila | … | kenraaliluutnantti Karl Oesch |
| Taisto Reimaluoto | … | tupakoiva viestimajuri |
| Tuomas Rinta-Panttila | … | kersantti Veikko Tiippana |
| Tarmo Ruubel | … | majuri Jouko Hynninen |
| Christian Sandström | … | ylikersantti Börje Brotell |
| Aleksi Sariola | … | vänrikki Erkki Teppo |
| Asko Sarkola | … | Mannerheim |
| Fabian Silén | … | luutnantti Lars ”Holsti” Holmström |
| Robin Svartström | … | kapteeni Lars Lazén |
| Jan-Christian Söderholm | … | vänrikki Lars Forss |
| Onni Thulesius | … | korpraali Olof Lagus |
| Jarkko Tiainen | … | autokuski |
| Antti Timonen | … | korpraali Heino Savukoski |
| Timo Torikka | … | eversti Albert Puroma |
| Timo Tuominen | … | kaukopartioryhmän johtaja |
| Kasperi Nordman | … | ylikersantti Muisto ”Kusti” Lassila |
| Riku Korhonen | … | ylikersantti Urpo Lempiäinen |
| Ilkka Villi | … | korpraali Olli Taponen |
| Tomi Etelävuori | … | luutnantti Harry Berner |
| Aku Hirviniemi | … | tykinjohtaja |
| Joonas Saartamo | … | lääkintämies |
| Santtu Karvonen | … | alikersanttiradisti |
| Matti Laine | … | kurkistava sotamies |
| Harri Liuksiala | … | sotilaspastori |
| Jussi Nikkilä | … | sotamies Talissa |
| Antti Launonen | … | sotamies Talissa |
| Janne Vakio | … | ryhmänjohtaja Talissa |
| Timo Mann | … | luutnantti, Pesoniuksen adjutantti |
Esitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensi-iltaan elokuva tuli joulukuussa 2007, jolloin Suomen itsenäistymisestä tuli kuluneeksi 90 vuotta. 5. joulukuuta sitä esitettiin ennakkoon 40 paikkakunnalla sotaveteraaneille ja koululaisille. Televisiossa ensiesitys oli Yle TV1:llä 5. joulukuuta 2010. Elokuvateattereissa se sai 191 496 katsojaa.[1]
DVD-levityksen elokuva sai Puolustusvoimien lippupäivänä 4. kesäkuuta 2008.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehdistössä Tali-Ihantala sai ankaraa kritiikkiä. ”Elokuva toimii historian oppituntina, mutta draamaelokuvaksi siitä ei ole” kirjoitti Kaisa Hiltunen (Savon Sanomat 7.12.2007). Tapani Maskulan (Turun Sanomat 7.12.2007) mielestä ”Jos Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjausta arvioidaan dramaturgisista lähtökohdista käsin, sille ei heru yhtään tyylipistettä”. Pekka Lehtosen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 49/2007) mukaan: ”Ennen kaikkea sekavuus koskee elokuvan henkilöitä. Miten elokuva voisi kouraista, kun pääosista ei voi puhua ollenkaan? Ihmiset marsalkasta viimeiseen täydennysmieheen ovat alisteisia torjuntavoitolle, eikä edes lopputeksteissä mainita nimiä.”[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Tali-Ihantala 1944 Elonet. Viitattu 5.8.2022.
- ↑ Teräsmyrskyä ilman draamaa Iltalehti. 7.12.2007. Viitattu 5.8.2022.
- ↑ Åke Lindmanin elokuva Tali-Ihantala 1944 tekee ilmailuhistoriaa (PDF) 4.1.2007. Tali-Ihantala.fi. Viitattu 25.1.2009.
- ↑ Laakso, Ville: Näkökulma: Tali-Ihantala 1944 muistuttaa Suomen kohtalonhetkistä YLE.fi. 31.10.2008. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 25.1.2009. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elokuvan virallinen kotisivu (Arkistoitu versio. Vaatii Flash Playerin.)
- Suomen elokuvasäätiön profiili
| ||||||||||||||||
| ||||||||||||||